Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kyllä – postinumeroalueet ovat keskenään erilaisia ympäri Suomen. Vaihtelua on tuloissa, koulutustasossa, asumismuodoissa, asukkaiden äidinkielessä ja syntyperässä.
Ei – eriytyminen ei ole mustavalkoisesti huono tai hyvä asia.
Keskustelu alueiden välisistä eroista on kuhissut koko vuoden ajan. Vuoden alussa Suomeen syntyivät uudet hyvinvointialueet, kevättalvella pohdittiin alueellisten erojen vaikutusta peruskouluihin ja syksyllä puheisiin on noussut länsinaapuri.
Ruotsin alueellinen eriytyminen ja jengiväkivalta ovat herättäneet myös suomalaiset viranomaiset pohtimaan, voiko täällä käydä samoin.
Yle päätti selvittää, millaisia alueiden väliset erot ovat. Teimme postinumerokoneen, jolla voit tutkia oman naapurustosi väestöä. Koneessa on 26 väestöön liittyvää muuttujaa: esimerkiksi keski-ikä, kotitalouden koko, koulutustausta ja kieli.
Syöttämällä koneeseen oman postinumerosi tai alueesi tiedot voit verrata alueesi väestötietoja naapurustoosi, oman kuntaasi, maakuntaasi ja Suomeen. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne ovat tuoreimmat saatavilla olevat. Syntyperään ja kieleen liittyvät tiedot ovat vuodelta 2022. Koneen muut tiedot ovat vuodelta 2021.
Joissain tapauksissa tilastollinen postinumero eroaa rakennuksen osoitteen postinumerosta. Tämä johtuu siitä, että osoitteiden postinumerot eivät muodosta yhtenäisiä alueita, joten lähdeaineistoa on yleistetty tilastollisten postinumeroalueiden muodostamiseksi.
Kone ei ota kantaa siihen, onko jokin alue hyvä tai huono, vaan se näyttää faktat eri alueiden väestöstä.
Alueiden eriytymiseen liittyy Suomessa vähän turhankin paljon paniikkimielialaa, maahanmuuttoa ja kotoutumista tutkiva Pasi Saukkonen toteaa. Saukkonen työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut -yksikössä.
– Se, että Ruotsissa alueiden eriytyminen on kärjistynyt niin pitkälle, luo hitusen väärää kuvaa siitä, mitä länsimaisissa yhteiskunnissa oikein tapahtuu. Ruotsin tapahtumat ovat vakavia, mutta Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisia, hän sanoo.
Ruotsin keskusteluun peilaten: moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on edelleen melko vähän ulkomaalaistaustaista väestöä varsinkin, jos asiaa tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Joillain alueilla on niin vähän ulkomaalaistaustaisia asukkaita, että tilastot näyttävät heidän määränsä olevan nollassa. Tietoja syntyperästä ei näytetä niiltä alueilta, joissa ulkomaalaistaustaisia tai suomalaistaustaisia on alle yhdeksän. Silloin tilastoista voisi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.
Kaikkiaan postinumeroalueita on Suomessa 3 009 kappaletta. Ulkomaalaistaustaisten osuus on tiedossa 925 eri alueelta.
Itse asiassa Suomessa on vain 18 postinumeroaluetta, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus on yli kolmanneksen väestöstä.
Vastaavasti Suomessa on 451 postinumeroaluetta, jossa ulkomaalaistaustaisten osuus on alle viisi prosenttia. Koko Suomessa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on karvan päälle yhdeksän prosenttia.
Sosiaaliset syyt vetävät
Tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaiset keskittyvät asumaan paljon samoille alueille. Pasi Saukkonen korostaa, että se ei ole automaattisesti huono asia tai eriytymisestä tai huono-osaisuudesta johtuvaa.
Suurissa kaupungeissa on yksi tai useampi alue, jossa asuu keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia syystä tai toisesta.
Espoossa yksi näistä alueista on Suvela.
Suvelassa on paljon kerrostaloja, jonkin verran pientaloja ja moni asuu vuokralla. Vieressä on Tuomarila, jossa valtaosa on pientaloja ja ihmiset asuvat omistuskodeissa. Alueet jakavat kuitenkin yhteisen postinumeron, 02760.
Sosiaaliset verkostot vaikuttavat asumiseen valtavan paljon.
Sana kiirii alueista, joilla asuu jo samanmaalaisia tai samaan uskontokuntaan kuuluvia, ja uusien tulijoiden on helppo muuttaa samoille kulmille.
Näin kävi myös Sri Lankasta muuttaneelle Bartholomeuz-Dewanarayanan perheelle. Perheen äiti Duminga Bartholomeuz sai opiskelupaikan Hämeen ammattikorkeakoulusta agrologilinjalta, ja perhe muutti äidin opintojen perässä Suomeen.
– Ystäviämme asuu täällä Suvelassa, ja ajattelimme että haluamme asua lähellä heitä, Duminga Bartholomeuz kertoo muuttopäätöksestä.
– Tutuista saa apua ja juttuseuraa, saamme jutella omalla äidinkielellämme. Alueella asuu jo kolme srilankalaista perhettä, mikä on tuntunut mukavalta.
Samalla tavalla myös suomalaiset muuttivat aikoinaan Yhdysvaltoihin Minnesotaan ja muutamia vuosikymmeniä sitten Ruotsiin töiden perässä.
Monissa suurkaupungeissa esimerkiksi Yhdysvalloissa on eri kansallisuuksien asuttamia naapurustoja, kuten Chinatownit, jotka voivat olla haluttuja asuinalueita muidenkin keskuudessa, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius toteaa.
– Voi tuntua mukavammalta asua alueella, jossa ei kuulu näkyvään vähemmistöön ja hyppää silmille, Pasi Saukkonen sanoo.
Suvelassa kaikenlaiset ihmiset asuvat sekaisin. Lähi-Alepan ovesta kulkee eri äidinkieliä puhuvia, nuorta ja vanhaa, kiireistä ja kiireettömämpää väkeä.
Vaikka asukkaiden mielestä Suvela on hyvinkin rauhallinen paikka, paikallisissa pikku-uutisissa se on noussut esiin ryöstöjen ja tapon yritysten takia.
Ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut vähitellen, ei rajusti
Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestössä on kasvanut tasaisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Vaikka määrä on edelleen maltillinen verrattuna moniin muihin länsimaihin, Saukkosen mukaan se voi tuntua suhteellisesti isommalta.
Tämä johtuu siitä, että suomalaistaustaisen eli kantaväestön osuus vähenee, kun väestön kasvu on hidastunut. Sama tapahtuu monissa muissakin länsimaissa.
Toisin oli vielä vaikkapa toisen maailmansodan jälkeen. Silloin yhteiskunnat kehittyivät ja kasvoivat voimakkaasti, eikä uusien, muualta tulleiden asukkaiden määrä tuntunut suurelta. Nyt kun Suomen ja Euroopan väestö on kääntymässä laskuun, ulkomaalaistaustaisten määrä tuntuu isommalta.
– Nyt Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset ovat lähinnä työikäisiä ja perheellisiä. Siksi ulkomaalaistaustaisten määrät voivat tuntua suurilta, kun esimerkiksi eri äidinkieltä puhuvia lapsia on yhtäkkiä paljon eri alueiden kouluissa, Saukkonen sanoo.
Suvelassakin ulkomaalaistaustaisia lapsia on paljon. Sen huomaa esimerkiksi silloin, kun koulupäivä on päättymässä, Suvelassa yli 20 vuotta asunut Lea Matinlauri sanoo.
– Pieniä saparopäisiä tyttöjä tulee koulusta vastaan. On ihanaa, kun alueella on paljon lapsia.
Alueet eriytyvät monin eri tavoin
Alueiden eriytyminen ei kuitenkaan kulminoidu pelkästään ihmisten puhumaan kieleen tai syntyperään. Postinumerokone näyttää myös minkälaisia eroja on alueiden väestön iässä, tuloissa, koulutuksessa ja asumismuodossa. Väestö vaikuttaa esimerkiksi julkisten palvelujen eriytymiseen. Isojen hyvinvointialueiden eri kolkissa ei välttämättä saa samanlaista terveydenhuoltoa.
Niin hyvinvointiin liittyviä kuin muitakin palveluita keskittyy paljon sellaisten alueiden lähistölle, joissa asuu runsaammin lapsiperheitä. Siellä missä on lapsia, on enemmän asukkaita, vilinää ja elämää. Tässä isot kaupungit ja niiden ympäryskunnat voittavat.
Suomen eri alueet eroavat toisistaan myös vetovoimassa. Tampere on ollut Suomen vetovoimaisin kaupunki jo kolme kertaa peräkkäin. Sinne muuttaa paljon nuoria opiskelemaan. Opiskelukaupunkiin tai sen lähistölle jäädään helposti myös valmistumisen jälkeen töihin.
Julkisten palvelujen väheneminen lisää riskiä, että alueesta tulee niin sanotusti huono-osainen, Pasi Saukkonen sanoo.
– Viime kädessä ihmiselle tulee kokemus, että yhteiskunta on hylännyt.
Mielenkiintoisesti eri alueisiin liitetyt mielikuvat huono-osaisuudesta voivat johtua myös niin sanotun kantaväestön huono-osaisuudesta, Venla Bernelius huomauttaa.
– Huono-osaisemmaksi mielletyillä alueilla ulkomaalaistaustainen väestö voi olla paremmin koulutetumpaa tai muuten paremmin pärjäävää kuin kantaväestö, hän summaa.
Juttua korjattu 24.10. klo 9.35. Jutussa luki aiemmin, että Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka molemmat tai toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Todellisuudesssa ulkomaalaustaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 25.10. klo 23:een asti.