Moa
†Moa | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sur' moa (Dinornis novaezealandiae) | ||||||||
Tedoklassifikacii | ||||||||
|
||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||
Dinornithiformes (Bonaparte, 1853) | ||||||||
|
Moa vai Moanvuiččed (latin.: Dinornithiformes) om linduiden kadoi heimkund, eli Udes Zelandijas. Nene lindud koliba läz 1300. da 1440. voziden keskes mectusen tagut, edel evropalaižiden tulendad.
Kaik oli ühesa erikod heimkundas, ühtenzoittas niid kahteks vai koumeks sugukundaks. Ned oliba erazvuiččed lujas: kaikiš suremban erikon eričuiden korktuz oli 3,6 metrhasai, veduz — 230 kilogrammhasai, kaikiš penen erikon eričud oliba 1,3 metrhasai kortte i 30 kilogrammhasai vedutte. Kaikil erikoil ei olend suugid.
Niiden linduiden päsömäd oliba kazmused.
Irdpol'ne nägu
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Pä oli pen', kagl oli pit'k lujas. Jaugad oliba sured da vägevad lujas, sikš lind mahtoi joksta hotkašti da kävuti jaugoid toradamha vihankandajid vaste. Ei olend suugid (ani) da händad. Tedomehed meletadas, miše nene lindud kazvoiba hilläšti lujas, heile pidi kümne vot samha täut surut, a nügüdläižile linduile pidab vaiše kaks'toštkümne kud kändmahas täuz'kaznudeks.
Kadomine
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Nene lindud ei mainitagoiš maorilaižiden sarnoiš, sikš om sel'ged, miše lindud koliba amu lujas, i Uden Zelandijan ezmäižed eläjad unohtiba heiden polhe. 13. voz'saden lopus maorilaižed tuliba Udele Zelandijale (edel heiden tulendad sigä ristituid ei olend) da sel'gitaškanziba kattud mecal maid. Linduil oli üks' vihankandai vaiše edel ristituiden tulendad. Maorilaižed augotiba rikta linduid, hö oliba lihan hüvän purtken. Amuižiš maorilaižiden žiloiš om löutud äi moaiden luid. Jo 14. voz'sadal maorilaižiden žiloil ei ole linduiden luid, sikš om sel'ged, miše lindud kadoiba lujas hotkašti.
Nügüd'aigan erased ristitud jätktas niiden linduiden ecindoid, ika tedomehed sanudas, miše kaik nene lindud oma kolnuded ani, i ei voi löuta eläbad ezitajad.
Sistematik
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Klassifikacii om anttud vn 2009 Bunce:n sisteman mödhe.
- Dinornithidae-sugukund — Todesižed moad
- Dinornis novaezealandiae — Sur' moa (Pohjoine sar')
- Dinornis robustus (Suvine sar')
- Emeidae-sugukund
- Anomalopteryx didiformis (Pohjoine i Suvine sared)
- Emeus crassus (Suvižen saren päivnouzmaine pala)
- Euryapteryx curtus — Suvine moa (Suvižen saren pohjoine i päivnouzmaine palad)
- Pachyornis australis (Suvižen saren Suvial'piden ülüded)
- Pachyornis elephantopus (Suvižen saren päivnouzmaine pala)
- Pachyornis geranoides (Pohjoine sar')
- Megalapterygidae-sugukund
- Megalapteryx didinus — Pen' mecmoa (Suvižen saren ülüded)