Mine sisu juurde

Kägennin'

Vikipedii-späi
Kägennin' / Hinhein
Kägennin' / Hinhein
Kägennin' änikoičeb JOP:an bizirkal läz Uht-lidnad (Komin Tazovaldkund, Venälaine Federacii), semendkun lop
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Mal'vänikoižed (Malvales)
Sugukund: Timelejižed (Thymelaeaceae)
Heim: Kägennin' (heim) (Daphne)
Erik: Kägennin'
Latinankel'ne nimi
Dáphne mezéreum L.


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 27126
NCBI 66680

Kägennin' vai Hinhein (latin.: Daphne mezereum) om penzaz, erik Timelejižed-sugukundaspäi. Sen rusttad plodud nimitasoiš kägenmarjoikš i paižemarjoikš.

Kazvab Evropan venon vönen mecoidme alamecas, evropižes arktižes regionas, Sibiriš päivlaskmaižemb Baikalad, Iranan pohjoižes. Areal poleneb.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Penzaz om pol'tošt metrhasai kortte, alabarbad oma lehtesita. Kaik jurišt sijadase ani pindan päl.

Änikoičeb edel lehtesid, aigemba mi kaiked toižed penzhad, sulakus — semendkun augotišes. Änikod oma ruzad vai vauktad (var. album), medenkandajad. Plodud kazdas barbal, eile änikust, oleldas küpsad heinkun lopus i elokus.

Kazmusen kaik palad oma morijad, pidadas mezerein-mutagenad (C38H38O10) da toižid toksinoid. Kosketuz kucub egzemad edelvaumhil ristituil. Avar otand südäimehe kucub šok i vedab surmannoks.

Kaks' dekorativišt formad:

  • Daphne mezereum f. variegata kirjavidenke lehtesidenke;
  • Daphne mezereum f. autumnalls änikoičeb möhäližel sügüzel (kül'mku-tal'vku), änikod oma lilaižed.