FI86020C - Oest-vaest -rasterkorrigeringkrets. - Google Patents

Description

1 86020

Itä-länsi-rasterinkorjauspiiri Tämä keksintö liittyy poikkeutuspiiriin, jossa poikkeutusvirran amplitudia voidaan muuttaa tai moduloida 5 suhteellisen laajalla alueella syöttämällä modulaatiovir-ta puolijohtimen liittimeltä, jolla on korkea ulostuloim-pedanssi. Poikkeutusvirran amplitudin modulaatiota halutaan sellaisia tarkoituksia varten, kuten ulkopuolisen ja sisäpuolisen itä-länsi-tyynyvääristymän korjaus.

10 Tyypillisesti vaakapoikkeutuspiiri käsittää ulos tuloasteen, joka sisältää vaakapoikkeutuskäämityksen ja juovakapasitanssin, joka syöttää poikkeutusvirran poik-keutuskäämitykselle kunkin juova-ajan aikana. Paluukapa-sitanssi on kytketty poikkeutuskäämityksen ylitse paluu-15 ajan aikana muodostamaan paluuresonanssipiirin. Energiaa täydennetään paluun aikana paluumuuntajän kautta.

Korkean suihkuvirran raskas kuormitus paluumuunta-jan toisiokäämityksessä, joka esiintyy näytettäessä esimerkiksi ristikkokuvion kukin valkea vaakaviiva, edustaa 20 paluumuuntajän raskasta kuormitusta paluun aikana.

Joissakin aiemmissa piireissä, joissa paluureso-nanssipiiri on kytketty itä-länsi-ohjauspiirin suhteellisen pienen modulaatioinduktanssin kautta paluumuuntajän ensiökäämitykseen, paluukapasitanssi voidaan kevyesti pur-25 kaa kunkin paluun aikana johtuen edellä mainitusta kuor-·; mituksesta. Tämä voi johtaa purkausvirtaan juovakapasitans- silta paluukapasitanssille poikkeutuskäämityksen läpi ja vähäiseen jännitepudotukseen juovakapasitanssin ylitse ristikkokuvion valkean vaakaviivan aikana. Juovakapasi-30 tanssin varaus täydennetään paluuaikavälien aikana, jotka \ _ liittyvät pyyhkäisyjuoviin, jotka esittävät mustan kuva- osuuden valkeiden ristikkoviivojen alapuolella. Tämä aiheuttaa pienen vastakkaissuuntaisen virran poikkeutuskää-:.' i mityksen läpi. Juovakapasitanssin varausviiva ja purkaus- : : : 35 virta tuottaa vähäisen rasterisiirtymän ja johtaa matala- : taajuisiin värähtelyihin, jotka moduloivat poikkeutuskää- * · 2 86020 mityksen juovavirtaa. Tämä matalataajuinen modulaatio voi saattaa ristikkokuvion kunkin pystyjuovan näyttämään sik-sak-muotoiselta suoran viivan sijasta. Sik-sak-muoto esiintyy tietyllä pystyjuovalla välittömästi sen leikkauspis-5 teen alapuolella vaakajuovan kanssa. Tällaisia vääristymiä kutsutaan joskus nimityksellä "hiirenhammasvääristymä". Niitä esiintyy niiden hetkien aikana ja juuri jälkeen, joina esiintyy voimakkaita suihkuvirtatransientteja, koska poikkeutuspiiri, joka edustaa matalaimpedanssista energia-10 juoksupyörää, syöttää äärianodipiirien energiavaatimusten transienttilisäyksen. Siten poikkeutuspiiristä äärianodi-piireille syötetty energia voi pyrkiä aiheuttamaan vaihteluita poikkeutuskäämityksen juovavirrassa.

"Hiirenhammasvääristymiä" voidaan vähentää sellai-15 silla järjestelyillä, joita on selitetty GB-hakemusjulkaisussa 2 150 796A, joka on julkaistu 3.7.1985 vastaten US-patenttijulkaisua 4 634 937, otsikoltaan EAST-WEST CORRECTION CIRCUIT, joka on myönnetty P.E. Haferlelle 6.1.1987, ja johon viitataan tässä Haferlen patenttina, 20 syöttämällä itä-länsi-moduloidun virran, jonka on kehittänyt itä-länsi-ohjauspiiri, kuristimen kautta, jolla on korkea impedanssi. Tämä kuristin integroi vaakataajuiset komponentit johtaen nieluvirtaan, joka on oleellisesti ta-savirta, joka virtaa poikkeutuspiiriltä itä-länsi-ohjaus-25 piirille. Poikkeutushäiriöt, joihin viitataan "hiirenham-paina", vältetään johtuen paluumuuntajän ja poikkeutus-käämityksen välisestä löysästä kytkennästä paluuajan ai-kana. Löysän kytkennän aikaansaa kuristin, joka muodostaa ' . poikkeutuspiirin ulostuloasteen suurtaajuisen eristyksen ; · 30 itä-länsi-ohjauspiiristä. Koska sovelias kuristin voi ol- : “ la kallis, voi olla suotavaa vähentää "hiirenhammasvääris- tymää" käyttämättä tällaista kuristinta.

Keksinnön yhden piirteen mukaisesti poikkeutuspii-rin ulostuloaste, joka reagoi sisääntulosignaaliin taa- 35 juudella, joka liittyy poikkeutustaajuuteen, sisältää pa- / . luukapasitanssin, joka on kytketty poikkeutuskäämitykseen * · 3 86020 muodostamaan paluuresonanssipiirin paluun aikana. Syöttö-induktanssi kehittää sisääntulosignaalin mukaisesti pulssi jännitteen paluun aikana, joka kytketään kuormituspii-rille. Itä-länsi-ohjauspiiri, joka reagoi toiseen signaa-5 liin, kehittää toista taajuutta olevan modulaatiovirran, joka kytketään paluuresonanssipiiriin puolijohdejärjestelyn kautta, jolla on korkea ulostuloimpedanssi. Puolijohde järjestelyn korkea ulostuloimpedanssi erottaa syöttö-induktanssi paluuresonanssipiiristä estäen kuormituspii-10 rin kuormituksen vaihteluita vaikuttamasta paluuresonanssipiiriin .

Väritelevisiokuvaputket, joilla on suuri etulevyn säde, kuten esimerkiksi Philips 45AX kuvaputket, voivat vaatia merkittävän korkean määrän sisäpuolista tyynykor-15 jausta. Poikkeutuspiiri sisältää tyypillisesti poikkeu-tustransistorikytkimen, joka toimii poikkeutustaajuudella kytkettynä rinnan vaimennusdiodijärjestelyn kanssa. Sisäpuolisen tyynyvääristymän korjausvirta, jonka on kehittänyt sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauspiiri, joka on 20 kytketty juovakondensaattoriin, voi epäsuotavasti diasoi-da vaimennindiodijärjestelyn estosuuntaan juovan aikana.

Kun vaimennindiodijärjestely sisältää esimerkiksi parin sarjaankytkettyjä diodeja, voi olla suotavaa kytkeä sarjaankytkettyjen diodien välinen liitosliitin maa-25 hän johtavan kytkimen kautta juovan ensimmäisen puoliskon ajaksi, jotta lukitaan toisen diodin kautta poikkeutus-transistorikytkimen kollektorijännite maapotentiaaliin.

' Keksinnön toisen piirteen mukaisesti yllä mainit tu transistori, jolla on korkea ulostuloimpedanssi ja joka 30 syöttää moduloidun virran paluun aikana itä-länsi-vääris-tymän korjauksen muodostamiseksi, on kytketty diodien väliseen liitosliittimeen. Tällainen transistori, joka syöttää moduloidun virran paluun aikana, toimii kytkimenä, joka on johtava juovan aikana. Siten edullisesti se salpaa 35 poikkeutustransistorikytkimen kollektori jännitteen poten-. tiaaliin, joka on lähellä maapotentiaalia.

4 86020

Oheisissa piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää poikkeutuspiiriä, joka luonnehtii keksinnön yhtä piirrettä ja joka sisältää sisäpuolisen tyyny vääristymän korjausjärjestelyn; 5 Kuviot 2a - 2f esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyödyksi selitettäessä kuvion 1 piiriä;

Kuviot 3a - 3e esittävät lisäaaltomuotoja, jotka ovat hyödyksi selitettäessä kuvion 1 piiriä;

Kuviot 4a - 4b esittävät aaltomuotoja, joita esiin-10 tyy paluun aikana ja jotka ovat hyödyksi selitettäessä kuvion 1 piiriä;

Kuvio 5 esittää keksinnön toista suoritusmuotoa;

Kuviot 6a - 6e esittävät aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 5 piiriin; 15 Kuvio 7 esittää ristikkokuvion, jossa "hiirenham- masvääristymä" on korjaamaton; ja

Kuvio 8 esittää osan poikkeutuspiiristä, joka muodostaa keksinnön kolmannen suoritusmuodon.

Kuvion 1 poikkeutuspiiri 100, joka luonnehtii kek-20 sinnön yhtä piirrettä, voi aikaansaada elektronisuihkujen vaakapoikkeutuksen, esimerkiksi Philips 110° 45AX FS -väri-kuvaputkessa tyyppiä A66-EAK00X01. Kuviossa 1 säädetyn ta-sajännitteen B+ lähde kehitettynä liittimen 22 ja maan väliin, on kytketty pieniarvoisen vastuksen Rl kautta vaaka-25 paluumuuntajän Tl ensiökäämityksen W1 liittimeen 22a. Kää-mityksen W1 toinen liitin on kytketty liittosliittimeen 23. Suodatuskapasitanssi Cl on kytketty liittimeltä 22a maahan. Säädetty jännite B+ kehitetään esimerkiksi akkuriteholäh-teellä 90. Muuntajan Tl toisiokäämitys W3 syöttää ääriano-30 dijännitteen U tasasuuntausdiodin D40 kautta.

: " Vaakapäätetransistori Ql, joka toimii poikkeutus- taajuudella ja jonka kanta on kytketty tavanomaiseen ohjain- ja oskillaattoripiiriin 50, on kollektori-emitte-rireitiltään kytketty liitosliittimen 23 ja maan väliin.

: : : 35 Piiri 50 on tahdistettu tahtisignaalilla H ja paluupuls- . siä edustavalla signaalilla Hr hyvin tunnetulla tavalla.

» ·« • · · 5 86020

Rinnan transistorin Ql kanssa on kahden tasasuuntaajan, diodien Dl ja D2 sarjaankytkentä, jotka toimivat vaimennin-diodijärjestelynä. Diodin D^ anodi- ja katodielektrodien rinnalle on kytketty vaakapoikkeutuskäämijärjestely LR, 5 joka on kytketty S-muotoilu- tai juovakapasitanssiin Cg. Poikkeutuspaluukapasitanssi CR^, joka on myös kytketty rinnan diodin D^ anodi- ja katodielektrodien kanssa, muodostaa poikkeutuskäämityksen LR kanssa rinnakkaispaluure-sonanssipiirin 27. Toinen paluukapasitanssi CRT on kyt-10 ketty liitosliittimen 28 ja maan väliin. Pieniarvoinen kapasitanssi Cp on kytketty liittimen 23 ja maan väliin. Kapasitanssi Cp muodostaa paluuresonanssipiirin 27 resonans-sitaajuuden hienovirityksen. Poikkeutuskäämityksen LR liittimen 28, kapasitanssin CR(j, ja kapasitanssin CRD välises-15 sä liitoskohdassa ja maan väliin on kytketty diodin D^ ja säädettävän itä-länsi-virran lähteen 25 sarjajärjestely, joka sisältää virtanielutransistorin Q2, jolla on kollek-torielektrodilla korkea ulostuloimpedanssi paluun aikana. Transistorin Q2 kollektorielektrodi on kytketty diodin D^ 20 kautta liittimeen 28 moduloidun nieluvirran muodostamiseksi, joka vaihtelee pystytaajuudella parabolisesti. Diodi D^ irrottaa transistorin Q2 kollektorin maasta juovan loppua lähestyttäessä, kun diodi D2 saturaatiokollek-torivirran kulun estämiseksi transistorissa Q2 ennen pa-25 luuta.

Sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauspiiri 60 si-sältää induktanssin LI, joka on kytketty liittimeen 60a kapasitanssin Cg ja kelan LR liitospisteessä. Piirin 60 kondensaattori Cg on kytketty liittimen 60b ja maan vä-30 li in.

: " Juovan ensimmäisen puoliskon aikana poikkeutusvirta i^ virtaa nuoleen nähden vastakkaisessa suunnassa poik-keutuskäämityksessä LR ja diodissa D^. Juovan toisen puo-liskon aikana poikkeutusvirta ^ virtaa poikkeutuskäämi- :*: : 35 tyksessa L„ nuolen suuntaan ja transistorissa Ql, joka . on johtava. Juovan lopussa transistori Ql tulee johta- « » 6 86020 mattomaksi ja paluujännite kehittyy liittymän 23 ja maan väliin.

Paluuaikavälin aikana varaus otetaan pois paluuka-pasitanssilta CRT itä-länsi-moduloidulla nieluvirralla i3, 5 joka kulkee diodin kautta. Mitä korkeampi integraali Ji^dt on esimerkiksi koko paluuaikavälin ylitse, sitä suuremmaksi tulee paluujännite V41 kapasitanssin CRD ylitse ja sitä pienemmäksi tulee moduloitu jännite kapasitanssin CRT ylitse. Poikkeutusvirran i^ huippu poikkeutuskää-10 mityksen LR lävitse paluuaikavälin aikana liittyy suoraan paluujännitteen V41 huippuun kapasitanssin CRD ylitse paluuaikavälin keskellä. Moduloimalla transistorin Q2 virtaa i3 pystytaajuudella, kytketty virtalähde 25 muodostaa ulkopuolisen tyynyvääristymän korjauksen vaakapyyhkäisyvir-15 taan i^. Kuten myöhemmin selitetään, modulointivirran i^ keskimääräistä arvoa kunkin paluuaikavälin aikana ohjataan sillä tavoin, että se pysyy riippumattomana paluujännitteestä V^. Siten transistori Q2 muodostaa virran i^ keskimääräisen arvon suhteen korkean ulostuloimpedanssin.

20 Keksinnön yhden piirteen mukaisesti yllä mainittu transistorin Q2 korkea ulostuloimpedanssi, joka sijaitsee käämityksen W1 ja paluuresonanssipiirin 27 välissä, estää vaakapaluun aikana epäsuotavan suurtaajuuskytkennän virtalähteen 25 läpi paluumuuntajän Tl käämityksen W1 ja paluu-25 resonanssipiirin 27 välillä, joka muutoin saattaisi aiheut-taa "hiirenhammasvääristymää". Edelleen transistorin Q2 "1 korkea ulostuloimpedanssi estää mitä tahansa paluujänni- tettä vaikuttamasta kollektorivirtaan transistorissa Q2, : 1 joka muodostaa itä-länsi-modulaation. Tähän nähden vas- 30 takkaisesti joissakin aiemmin tunnetuissa piireissä "hii-renhammasvääristymä" estetään syöttämällä itä-länsi-modu-loitu virta korkean impedanssin omaavan kuristimen kautta, sen sijaan, että se syötettäisiin esillä olevan keksinnön transistorin korkean ulostuloimpedanssin läpi. Kuristin 35 voi kuitenkin olla epäsuotavasti kallis. Esimerkki tällai- »# • · • · « · • · · 7 86020 sesta aiemmasta tekniikasta on selitetty aiemmin mainitussa Haferlen patentissa.

Kondensaattori CR^, on kytketty käämitykseen W1 maadoituksen ja kondensaattorin kautta muodostamaan toisen 5 paluuresonanssipiirin, joka on kytketty paluuresonanssi-piiriin 27 muodostamaan yhdistetyn paluuresonanssipiirin, joka sisältää käämityksen Wl, kondensaattorin CRT ja paluuresonanssipiirin 27. Yhdistetty paluuresonanssipiiri on viritetty esimerkiksi paluutaajuudelle. Yhdistetyn re-10 sonanssipiirin virittämiseksi paluutaajuudelle sekä paluuresonanssipiiri 27 että toinen paluuresonanssipiiri, joka sisältää käämityksen W1 ja kondensaattorin CRT, viritetään tajuudelle, joka voi olla alhaisempi kuin paluutaa-juus.

15 Kondensaattori CR(p saa paluujännitteen esiintymään samanaikaisesti käämityksen W1 ylitse ja poikkeutuskäämi-tyksen LR ylitse. Tämän johdosta paluujännite HR käämityksen W4 ylitse, joka aikaansaa tahti-informaation ohjaimelle ja oskillaattorille 50, sisältää edullisesti sa-20 man tahti-informaation kuin paluujännite poikkeutuskäämi-tyksen LR ylitse tai jännite kondensaattorin CRD ylit se. Kondensaattorin CRT tarkoitus on selitetty yksityiskohtaisesti mainitussa Haferlen patentissa.

Kondensaattoreiden C , Cori ja arvot on valittu p KU Ki.

25 oikean paluuajan saamiseksi ja jännitteen paluuaikamo-dulaation välttämiseksi. Kondensaattori CRT määrittää al-haisimman poikkeutusvirta-amplitudin, joka vastaa virtaa i^, joka on nolla.

Lukuun ottamatta lyhyttä aikaväliä, joka esiintyy 30 välittömästi paluun alussa, kun transistori Q2 on yhä sa-turaatiossa, vaakapaluuaikavälin lopun aikana kuvion 1 ..· itä-länsi-ohjauspiirin 25 transistori Q2 toimii luokan A

nieluvirtavahvistimena. Nieluvirta i^ transistorissa Q2 :*·.·. kehittää verrannollisen paluujännitteen VR4 vastuksen 35 ylitse, joka vastus on kytketty transistorin Q2 emitterin . ja maan väliin. Jännite VR4 syötetään takaisin transisto- « · β 86020 rin kannalle vastuksen R,. kautta. Transistorin kol-lektori on kytketty transistorin Qj kannalle liittimellä 25a. Nieluvirran i^ keskimääräinen arvo paluun aikana pidetään riippumattomana jännitteen muodon ja amplitudin 5 vaihteluista, esimerkiksi vastusten ja R^ negatiivisella takaisinkytkentäjärjestelyllä. Tämän johdosta korkea ulostuloimpedanssi virran i^ keskimääräiselle arvolle pa-luutaajuudella ja sen yläpuolella aikaansaadaan transistorin Q2 kollektorille. Nieluvirran i^ keskimääräistä arvoa 10 asetellaan leveydenohjauksenvastuksella R^, Ö°^a määrittää transistorin emitterijännitteen pystysuuntaisen pa- rabolijännitteen V^q mukaisesti, jota kuvataan alla. Siten virran i^ keskimääräinen arvo on moduloitu pystytaajuudella parabolisesti jännitteen V^q mukaisesti.

15 Kuviot 2a - 2f, 3a - 3e ja 4a - 4b esittävät aal tomuotoja, jotka ovat hyödyksi selitettäessä kuvion 1 järjestelmän toimintaa. Samat viitenumerot ja symbolit kuvioissa 1, 2a - 2f, 3a - 3h ja 4a - 4b merkitsevät samoja kohteita tai toimintoja.

20 Kuvion 1 parabolijännite on kehitetty esimer kiksi tavanomaisen pystypoikkeutuspiirin 300 kondensaattorin Cc ylitse. Kuvion 3d parabolijännite on vaih- tovirtakytketty kuvion 1 transistorin emitterille ta-savirran kulun estävän kondensaattorin C^, vastuksen R^^ 25 ja aseteltavan itä-länsi-ohjausvastuksen R^ kautta.

Paluujännite on kytketty diodin ja aikain-"‘1 tegroivan verkoston tai alipäästösuotimen kautta, joka si sältää vastuksen R2 ja kondensaattorin C2, joka suodattaa pois pystytaajuuden yläpuoliset jännitteet. Alipäästösuo-30 datettu jännite on kytketty vastuksen R^ kautta transisto-: ·" rin emitterille. Matalataajuiden negatiivinen takaisin- kytkentä jännite , joka kehittyy kondensaattorin. ylitse, saa jännitteen keskimääräisen arvon vaihtelemaan pys-tytaajuudella parabolisesti pystysuuntaisen parabolijän-35 niteen mukaisesti. Johtuen negatiivisesta takaisin-. kytkennästä, esimerkiksi jännitteen pystytaajuisen 9 86020 verhokäyrän huippu on käänteisesti verrannollinen transistorin Q3 emitterikantaliitoksen yli syötettyyn pystysuuntaiseen parabolijännitteeseen nähden, joka saadaan jännitteestä V^q. Tällainen matalataajuinen vastusten 112 ja 5 takaisinkytkentäjärjestely muodostaa tasavirtastabiloinnin ja parantaa lineaarisuutta.

Transistorin Q3 kannalle syötetään myös aseteltava osuus pystysuuntaisesta saha-aaltojännitteestä V1Q, joka muodostaa trapetsikorjauksen, joka on esitetty kuviossa 3e, 10 joka saadaan kuvion 1 vastuksen R ylitse. Vastus R on S 5 kytketty sarjaan pystypoikkeutuskäämityksen Lv ja piirin 300 kondensaattorin C kanssa.

c

Virran i^ alaspäin laskeva kulku paluun aikana, ja jolla on aaltomuoto, joka on sisällytetty kuvioon 1, 15 saadaan alipäästösuotimelta, jonka muodostavat kondensaattori rinnan vastuksen Rg kanssa, jotka on molemmat kytketty transistorin kannan ja maan väliin. Negatiivinen takaisinkytkentäjännite VR^ vastuksen R^ ylitse tekee jännitteestä kondensaattorin C3 ylitse korkeamman ja aikaan-20 saa virran i^ korkeamman tason paluun alussa kuin paluun lopussa. Siten jännite VR^ pyrkii vähentämään asteittain virtaa i3 kondensaattorin C3 purkauksen kautta negatiivisen takaisinkytkennän toimesta. Edullisesti transistorin Q2 tehonkulutus pidetään alhaisella tasolla, kuten 2 W, 25 koska paluun alussa, kun virta i3 on suurempi kuin paluun lopussa, jännite V3 kuvion 1 vastaavassa aaltomuodossa on yhä matala. Siten edullisesti ohjauspiirin 25 modulaation dynamiikka-alue, määräytyy esimerkiksi virran i3 keskimääräisestä arvosta paluun aikana, kasvaa.

30 Korkea suihkukuormavirta, joka kulkee muuntajan Tl käämityksessä W3 aiheuttaa jännitteen V3 alaspäin kallistuvan kulun paluun toisen puoliskon aikana ja voi lisätä harmonisia värähtelyjä jännitteeseen V3, kuten on esitet-: ty kuviossa 2f. Paluupulssijännitteen V3 leveys, joka mää- 35 räytyy hetkestä, jona V3 salvataan kuvion 1 diodilla D2 . maapotentiaaliin, rajoittaa myös modulaation dynamiikka- · 10 86020 aluetta. Koska kuvion 2e nieluvirta on laskeva paluun toisen puoliskon aikana, jännitteen laskeva kulku on edullisesti vähemmän jyrkkä paluun toisen puoliskon aikana kuin jos virta i^ olisi ollut esimerkiksi vakiotasolla pa-5 luun aikana. Siten dynamiikka-alue edullisesti edelleen kasvaa.

Sisäpuolisen tyynyvääristymän korjaus aikaansaadaan poikkeutusvirran i^ "S"-muotoilulla sisäpuolisen tyynyvääristymän korjausmodulaatiovirran mukaisesti, joka 10 virtaa kapasitanssissa Cg ja sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauspiirin 60 kelassa LI. Virta ^2, joka virtaa virta-reitillä, joka sisältää juovakapasitanssin Cs, muuttaa jännitettä V juovakapasitanssin C ylitse juovan aikana taajuudella, joka on korkeampi kuin juovaresonanssipiirin 15 juovaresonanssitaajuus, joka piiri sisältää poikkeutuskää-mityksen L„ ja juovakapasitanssin C . Virran i0 amplitudi on moduloitu kuvion 2f jännitteellä V^ kuvion 1 liittimellä 28 sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauksen muodostamiseksi. Mitä korkeampi virran I2 amplitudi on, sitä kor-20 keampi on juovajännitteen V huipusta huippuun amplitudi, joka tuotetaan ja sitä merkitsevämpi on poikkeutusvirran i^ "S"-muotoilun määrä, joka muodostetaan ja päinvastoin. Piirin 60 toimintaa kuvataan yksityiskohtaisemmin EP-ha-kemusjulkaisussa 0 236 064 otsikoltaan "PINCUSHION COR-25 RECTION IN DEFLECTION CIRCUIT", joka on RCA Corporationin nimissä ja julkaistu 9.9.1987.

' Piirin 60 kapasitanssi Cg ja kela Li muodostavat juovakapasitanssin C ja poikkeutuskäämityksen L„ kanssa S rl korjauspiirin 60 resonanssipiiriosuuden juovan aikana.

30 Piirin 60 resonanssipiiriosuus viritetään kelalla Li taa-- “ juudelle, joka on alhaisempi kuin taajuus fH siten, että virta I2 ei saavuta nolla-arvoa ennen vaakajuovan loppua; kuitenkin, se viritetään taajuudelle, joka on oleelli-: sesti korkeampi kuin poikkeutuskäämityksen LH ja juova- 35 kasitanssin Cg juovaresonanssipiirin resonanssitaajuus.

.1 . Sisäpuolisen tyynyvääristymän modulaatiokela Li voi olla • « · * · • · * » • ·» 1 · • · • m π 86020 säädettävää tyyppiä, jos vaaditaan aseteltavaa korjauksen-määrää. Kuviossa 1 esitetyille piiriarvoille kela Li voi virittää piirin 60 resonanssipiiriosuuden esimerkiksi taajuudelle 14 kHz.

5 Se jännitteen Vcg osa, joka aiheutuu poikkeutusvir- rasta i^, on yleisesti parabolisen muotoinen aaltomuoto, joka kunakin vaakajaksona H koostuu vastaavasti juova- ja paluusiniaalto-osuuksista. Juovan aikana vastaava jännitteen V siniaalto-osuus on taajuudella, joka on likimain O s 10 sama kuin käämityksen L„ ja kondensaattorin C juovareso-nanssitaajuus. Tällainen resonanssitaajuus on esimerkiksi yhtä kuin noin 7 kHz. Paluun aikana vastaava siniaalto-osuus on likimain taajuudella 44 kHz.

Kela Li ja kapasitanssi Cg sisältyvät piirihaaraan, 15 joka juovan aikana on kytketty rinnan juovakapasitanssin Cg kanssa. Juovan ensimmäisen puoliskon aikana resonanssi-virta ±2 virtaa nuoleen nähden vastakkaiseen suuntaan maasta kapasitanssin C,., kelan Li, kapasitanssin C , diodin , poikkeutustransistorin Q1 kautta, joka on johtava ja 20 takaisin maahan. Juovan toisen puoliskon aikana virta i2 kiertää nuolen suuntaan maasta diodin D2, kapasitanssin Cg kelan LI ja kapasitanssin Cg kautta takaisin maahan.

Poikkeutusvirta i^ virtaa paluun aikana virtarei-tillä, joka sisältää paluukondensaattorin C^p, poikkeu-25 tuskäämityksen L„ ja juovakondensaattorin C . Juovakon-densaattori Cg, joka muodostaa matalan impedanssin paluun aikana, estää virtaa i^ virtaamasta kautta koko paluun *·· piirin 60 haarassa, joka sisältää kapasitanssin Cg ja ke- ·;· lan Li. Koska kela Li on kondensaattorin C ohittama, poik- .... - g 30 keutusinduktanssi paluun aikana ja paluujännite eivät ... ole edullisesti oleellisesti riippuvaisia kelasta Li. Tä män johdosta kuvion 1 poikkeutuspiiri 100 voi edullisesti . . vaatia suhteellisen alhaisen jännitteen B+ tason toimies- saan korkeammilla taajuuksilla, kuten esimerkiksi 2xfH· \ 35 Vaakajuovan aikana kuvion 1 jännite pidetään : J nollassa, kuten on esitetty kuviossa 2f. Pystyjuovan i2 86020 keskellä, kun virta on maksimitasolla, vaakapaluujännite on minimissä, joka voi olla esimerkiksi 0 volttia. Tämän mukaisesti tässä tapauksessa juovajännite Vcg kondensaattorin C ylitse kehittää resonanssivirran i0. Ku-s 2 5 vion 2c virta i_, joka virtaa kondensaattorissa C samassa £ s

vaiheessa kuin kuvion 2a virta i^, summautuu kondensaattorissa Cg virtaan i^ maksimaalisen jännitteen Vcg '^"-muotoilun muodostamiseksi, kun virta i^ on maksimissaan. Virran i^ laskiessa pystyjuovan aikana vaakapaluujännite 10 tulee kasvavasti suuremmaksi, kuten on esitetty vastaavissa aaltomuodoissa kuviossa 1. Jännitteen vaihe siirtyy likimain 180 jännitteen Vcg vaiheesta, koska kuvion 2 jännitteen Vcg tai V^ positiivinen huippu esiintyy vaaka-juovan keskellä kun taas kuvion 2f moduloidun jännitteen 15 huippu esiintyy vaakapaluun aikana. Tämän johdosta kuvion 1 jännitteellä V,, joka summataan jännitteeseen V

«/ OS

kondensaattorin C ylitse jännitteen V_ muodostamiseksi, on vastakkainen vaikutus virtaan ^2 kuin juovajännitteellä Vcg. Kun paluujännite kasvaa, virta i2 pienenee ai- 20 heuttaen vähemmän juovajännitteen Vcg tai V2 modulaatiota ja vähemmän "S"-muotoilua. Paluujännitteen lisäkasvu saa virran I2 amplitudin olemaan nolla. Paluujännitteen lisäkasvu saa virran ^2 virtaamaan vastakkaiseen suuntaan .

25 Siten kuvion 2c virta i2/ joka moduloi kuvion 2d jännitettä Von moduloitu kuvion 2f jännitteellä V^. Koska jännite on moduloitu kuvion 2e virralla i^, ku-’·' vion 2d jännitteen V2 parabolinen aaltomuoto on moduloitu pystytaajuudella kuvion 2e virralla i^ sisäpuolisen tyyny-'· _ 30 vääristymän korjauksen muodostamiseksi.

- Ulkopuolisen tyynyvääristymän korjaus vaatii ras terin ylä- ja alaosissa kuvion 2a poikkeutusvirran i^ ma-- . talamman amplitudin kuin rasterin keskellä. Sisäpuolisen tyynyvääristymän korjaus vaatii pienemmän määrän "S"-muo-35 toilua rasterin ylä- ja alaosissa kuin keskellä. Ylä- ja alaosissa nieluvirta i^, joka on alhaisempi, aiheuttaa i3 86020 paluujännitteen korkeamman amplitudin. Jännitteen korkeampi amplitudi aiheuttaa virran i2 matalamman amplitudin. Pystyjuovan keskellä nieluvirta i^, joka on maksimissaan, saa paluujännitteen amplitudin olemaan minimis- 5 sään. Vastaavasti pystyjuovan keskellä sekä poikkeutus-virran i^ että sisäpuolisen tyynyvääristymän korjausvir-ran i2 amplitudit ovat maksimissaan johtaen jännitteen Vcg voimakkaampaan "S"-muotoiluun. Edullisesti valitsemalla piirin 60 piirikomponenttien arvot, voidaan saada vaadittu 10 määrä sisäpuolista tyynyvääristymän korjausta tiettyä ulkopuolisen tyynyvääristymän korjauksen määrää varten.

Piiri 60 on kytketty rinnan kondensaattorin CRT kanssa paluuaikavälin aikana. Tämän johdosta kondensaattorin CRT arvon on oltava suurempi kuin, jos piiriä 60 ei 15 käytettäisi, jotta otetaan huomioon piirin 60 vaikutus vaadittavaan kokonaispaluukapasitanssiin. Kondensaattorin C kasvavalla arvolla on pyrkimys lisätä kytkentää pa-luumuuntajan Tl ja resonanssipiirin 27 välillä, mikä voi, ellei sitä oteta huomioon, epäsuotavasti lisätä "hiiren-20 hammasvääristyrniä".

Liittimen 22a ja kelan Li väliliittimen tai väli-oton 112 väliin on kytketty vastus R18. Vastus R18 syöttää tasavirran i4, joka ohittaa poikkeutuskäämityksen LR ja käämityksen Wl. Virta i^, joka virtaa vastuksen R18 ja 25 induktanssin LI lävitse, edullisesti stabiloi tasajännit- ·’ teen kondensaattorissa Cg muodostamassa ylimääräisen ta- savirtareitin syöttö jännitteen Vg ja kondensaattorin Cg välille.

Jännitteen V2 keskimääräinen arvo käämityksen LR 30 ja kapasitanssin Cg liitosliittimellä 60a on sama kuin • - · jännite Vg, joka on liittimellä 22a kondensaattorin Cl ja

vastuksen R18 välissä. Siten edullisesti syöttämällä osa .·. ; tasavirrasta, joka vaaditaan keskimääräisen jännitteen V

I..’ pitämiseksi vakiona, vastuksen R18 läpi sen osan lisäksi, 35 joka syötetään käämityksen Wl kautta kondensaattorin Cg i4 86020 transienttipurkautumista johtuen äärianodin kuorman vaihteluista epäedullisesti vähenee, joten "hiirenhammasvääristymä" vähenee.

Kuvion 2d jännitteen V2 ja kuvion 3c jännitteen V,.

5 vaihtovirtaosuudet kelan Li pääteliittimillä ovat vastak-kaisvaiheisia. Kuvion 1 välioton 112 paikka on valittu siten, että se edullisesti aikaansaa jännitteen V4 kuvion 1 kelan LI väliotolle 112, joka on likimain yhtä kuin jännitteiden V~ ja Vc keskiarvo minimaalisen vaihtovirtakom-' 2 b 10 ponentin saamiseksi juovan aikana, kuten on esitetty kuviossa 3b. Näin ollen kuvion 1 vastus R18, joka on kytketty väliottoon 112, ei kuormita merkittävästi poikkeu-tuspiiriä 100 eikä sisäpuolisen tyynyvääristymän korjaus-piiriä 60 eikä siten edullisesti lisää piirien 100 ja 60 15 vaihtovirtahäviöitä.

Kuvion 3a virta i^, joka kulkee kuvion 1 vastuksessa R18, on saha-aaltomuotoinen johtuen jännitteen Vg hurinajännitteestä. Edullisesti virta i4 voi korjata jotkin epäsymmetrisistä vaakalineaarisuusvirheistä. Lineaari-20 suusvirheitä esiintyy johtuen tehohäviöistä käämityksessä L„ ja kelassa Li juovan aikana, jotka ovat saattaneet ai-n heuttaa vähäisen lisäyksen jännitteeseen V4 väliotolla 112. Lasku jännitteessä V4 olisi saattanut johtaa siihen, että virtojen i^ ja i2 amplitudit olisivat olleet pienem-25 mät lähellä vaakajuovan loppua. Ainakin joidenkin tällais--· : ten epäsymmetrisesti lineaarisuusvirheiden korjaamiseksi virta i4, joka on saha-aaltomuotoinen, edullisesti vähen-: '· tää jännitteen V4 laskun määrää, joka olisi muutoin saat- tanut esiintyä.

: 30 Juovan ensimmäisen puoliskon aikana virta i2 virtaa nuoleen nähden vastakkaiseen suuntaan maasta kondensaattorin C,, induktanssin LI ja kondensaattorin C kautta dice' J s ; dien ja D2 väliselle liitosliittimelle 28. Energiantal- .. teenottovirta iw^, joka virtaa paluumuuntajän käämityk- 35 sen W1 läpi nuolen suuntaan, pitää diodin D2 johtavana V*: niin kauan kuin virta i2 on pienempi kuin energiantalteen- is 86020 ottovirta x^ ja muodostaa maapaluun virralle i2· Kuitenkin diodi D2 voi tulla johtamattomaksi, kun virran i2 kasvava amplitudi on sama kuin energiantalteenottovirran i j laskeva amplitudi käämityksessä Wl. Tällainen tilanne 5 on epäsuotava, koska se voi saada juovajännitteen transistorin Q1 liittimellä 23 kohoamaan merkittävästi maapoten-tiaalin yläpuolelle.

Keksinnön vielä erään piirteen mukaisesti nieluvir-tatransistori Q2 kytketään saturaatioon vaakajuova-ajän 10 alussa. Edullisesti tämä muodostaa virtareitin sisäpuolisen tyynyvääristymän modulaatiovirralle i2 juova-ajan ensimmäisen puoliskon aikana. Virta i2 saa jännitteen V3 kasvamaan juovan aikana diodin biasoimiseksi johtosuun-taan. Koska transistori Q2 on kyllästynyt, diodi muo-15 dostaa edullisesti maapaluun virralle i2 kyllästyneen transistorin Q2 kautta ja salpaa jännitteen V3 likimain arvoon 0 volttia.

Toteutettaessa vielä erästä keksinnön piirrettä, transistori Q2 kytketään saturaatioon paluupulssilla H 20 käämityksen W4 ylitse, joka syötetään transistorin Q3 kannalle kondensaattorin kautta. Aaltomuotoa muotoileva verkosto, joka sisältää kondensaattorin C,- ja vastukset Rj5 ja kehittää pulssista H ylöspäin nousevan jännitteen Vy juovan aikana, joka on esitetty vastaavassa 25 aaltomuodossa kuviossa 1. Jännitteen negatiivinen osuus ··*: syötetään transistorin Q3 kannalle diodin ja vastuksen .1: R^ kautta jännitteen Vg muodostamiseksi, joka aikaansaa ; '-· transistorien Q3 ja Q2 kyllästymisen. Jännitteen Vg aal- : tomuoto, joka on sisällytetty kuvioon 1, esittää transis- 30 torin Q3 kantajännitteen. Hetkellä t jännitteen Vg aal-tomuodossa kuviossa 1, joka esiintyy paluun lopussa, transistorit Q3 ja Q2 on ajettu saturaatioon negatiivisek-; si käyvällä jännitteellä Vg. Molemmat transistorit Q3 ja Q2 pysyvät saturaatiossa aina hetkeen t^ asti, jona diodi D4 \ 35 biasoidaan käänteisesti nousevalla jännitteellä V^. Aika-

: ' ; välin t. - t ' aikana transistori Q~ biasoidaan luokan A

; / b a 2 ie 86020 toimintaa varten korkean ulostuloimpedanssin muodostamiseksi.

Kuvio 2b esittää paluujännitteen Vg aaltomuodon kuvion 1 liittimellä 23. Kuvion 2b paluujännite on edul- 5 lisesti riippumaton itä-länsi-modulaatiovirran ig modulaatiosta.

Kuvio 5 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon, johon viitataan poikkeutuspiirinä 100', joka voi muodostaa itä-länsi-korjatun poikkeutusvirran i^' Videocolor 110° 10 PIL-FS 10 värikuvaputkelle tyyppiä A66EAS00X01. Vaihtoehtoisesti joillakin muutoksilla, jotka on esitetty katkoviivoilla, sitä voidaan käyttää yhdessä 110° COTY SP tyyppisen värikuvaputken kanssa. Kuviot 6a - 6e esittävät aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 5 piiriin. Samat numerot 15 ja symbolit kuvioissa 1, 5 ja 6a - 6e esittävät samoja kohteita tai toimintoja. Huomaa, että kuvion 1 sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauspiiriä 60 ei ole sisällytetty kuvion 5 piiriin. Kuvion 5 transistori 02' ei toimi kytkimenä juovan aikana, kun taas kuvion 1 transistori Q2 toimii 20 kytkimenä juovan aikana. Monissa muissa suhteissa kuvioiden 1 ja 5 poikkeutuspiirit 100 ja 100' ovat samanlaisia ja toimivat samalla tavoin.

Kuvio 6a esittää jännitteen V^' kuvion 5 transistorin 1 ylitse. Huomaa, että kuvion 6a jännitteen 1 amp-25 litudi ja leveys eivät ole riippuvaisia kuvion 5 itä-länsi-ohjauspiirin 25* aiheuttamasta modulaatiosta. Kuvio 6b esittää jännitteen Vg ’ moduloituna kuvion 5 itä-länsi-ohjaus-piirillä 25' ulkopuolisen tyynyvääristymän rasterikorjauk- sen muodostamiseksi. Huppupaluujännite kapasitanssin C^' 30 ylitse on amplitudimoduloitu samalla määrällä kuin kuvion 6b jännite Vg' . Kuvion 5 paluuresonanssipiiri 27' resonoi peruspaluutaajuudella.

. . Kuvion 6b jännitteen Vg' pulssin takareuna on mo- *· / duloitu kuvion 5 nieluvirralla 13'· Siten kuvion 6b jän- '* ‘ 35 nitteen Vg' pulssi, sellaisena kuin se on esitetty het- kien t2 ja tg välillä, on kapeampi pystyjuovan keskeltä • · * » * • · • « · » · M» i7 86020 kuin ylä- tai alareunasta. Kuvion 5 jännite ' on nolla vaakajuovan aikana johtuen vaimennindiodin D2' johtamisesta. Tuloksena on, että diodi ' on käänteisesti biasoitu tämän aikavälin aikana.

5 Kuvion 6d poikkeutusvirran i^' amplitudimodulaatio on 7 %. Kuvion 5 transistorin ' tehonkulutus on noin 2 W.

Televisiosovellutuksissa, joissa kuvaputkilla ei ole pallomaisia etulevyjä, kuten esimerkiksi RCA 110° COTY SP putkessa, voidaan vaatia ylimääräistä pystysuuntaista 10 parabolista muotoilua parabolisen kulun tasoittamiseksi kulmista. Tällainen parabolisesti muotoileva järjestely, järjestely 70, on piirretty kuvioon 5 katkoviivoilla. Tällaisen järjestelyn 70 tarkoitusta on kuvattu yksityiskohtaisesti US-patenttijulkaisussa 4 687 972 otsikoltaan 15 "RASTER DISTORTION CORRECTION CIRCUITRY FOR A VIDEO DISPLAY APPARATUS", joka on P.E. Haferlen nimissä. Järjestelyn 70 kondensaattori C,.^', joka on kytketty jännitteeseen ', jolla on saha-aaltomuoto pystytaajuudella, varataan virralla, joka kulkee vastuksessa R155'. Kondensaattori C500' 20 purkautuu vastuksen R^gg', diodin Dg' ja vastuksen R14' kautta pystysuuntaisen parabolijännitteen matalajännitteisen osuuden aikana. Jännitepudotus vastuksen ^4' ylitse muodostaa parabolimuotoilun. Parabolimuotoilun määrää ohjataan varausvirralla vastuksen ^55' läpi. Kondensaat-25 tori C500' toimii ideaalisena jännitelähteenä ja muodos-taa edullisesti saha-aalto jännitteen vaimentamisen.

Kuvio 8 esittää itä-länsi-ohjauspiirin 25", jota voidaan käyttää kuvion 5 järjestelyssä esimerkiksi ohjaus-·; piirin 25' sijasta. Samat numerot ja symbolit kuvioissa 5 30 ja 8 esittävät samoja kohteita tai toimintoja. Myöskään kuvion 8 transistori Q2" samoin kuin aiemmin kuvattu kuvion 5 transistori 02' ei toimi kytkimenä juovan aikana.

. . Kuvion 8 ohjauspiirissä 25' paluun aikana pysty- taajuinen parabolinen signaali V^g" kytketään vastuksen '·' 35 Kyy" kautta lämpötilakompensoidun differentiaalivahvisti- ·.**.: men 77" transistorin Q^" kantaelektrodille. Transistorin • · ► · · » · m · · ie 86020 Q4" kantaelektrodi on kytketty myös vastuksen R-,g" ja diodin D78" kautta paluumuuntajän käämityksen, kuten esimerkiksi kuvion 5 käämityksen W41 liittimelle. Tämän seurauksena kautta koko juovan kuvion 8 transistorin Q4" kanta-5 jännite on salvattu likimain arvoon 2,5 V.

Vahvistimen 77" transistorin Qg" kollektorielektro-di on kytketty transistorin Q2" kantaelektrodille pulssin VQ5" muodostamiseksi kunkin paluuajan aikana. Pulssilla VQ5" on huippujännite, joka vaihtelee pystytaajuudella palo rabolisesti signaalin V^q" mukaisesti. Transistorin Q2" emitterielektrodi on kytketty vastuksen " kautta vastuksen R44" ja kondensaattorin C44" rinnakkaisjärjestelyyn. Transistorin Q2" emitterijännite V^2 edustaa kollektori-virtaa ig", joka virtaa transistorissa Q2"· Jännite V^2 15 syötetään takaisin transistorin Qg" kantaelektrodille vastuksen läpi, joka määrittää vahvistimen 77" suljetun piirin vahvistuksen. Virta ig" on kytketty diodin Dg" läpi paluuresonanssipiirin liittimelle 28", jota ei ole esitetty kuviossa 8, itä-länsi-modulaatiovirran muodostami-20 seksi. Transistorin Q2" ja diodin Dg" toiminta on samanlainen kuin vastaavasti kuvion 5 transistorin Q2' ja diodin Dg' toiminta. Kuvion 8 negatiivinen takaisinkytkentä vastuksen R45" läpi aikaansaa virran ig" keskimääräisen arvon kunkin paluuajan aikana parabolisen signaalin V^q" 25 mukaisesti. Tällä tavoin virran ig" keskimääräinen arvo pidetään edullisesti riippumattomana paluu jännitteen Vg" amplitudista liittimellä 28". Tämän johdosta hiirenhammas-: ·.. vääristymät edullisesti vähenevät.

« · • # · « 1 · « 11· • · • 1 « · ·

Claims (10)

1. Poikkeutuslaite, jossa on rasterivääristymän korjaus, ja joka käsittää: 5 sisääntulosignaalin (H.) lähteen taajuudella, joka liittyy ensimmäiseen poikkeutustaajuuteen; poikkeutuskäämityksen (L„); kytkentävälineet (Ql) kytkettyinä poikkeutuskäämi-tykseen, joka toimii sisääntulosignaalin mukaisesti ensim-10 mäisellä poikkeutustaajuudella pyyhkäisyvirran (i3) kehittämiseksi poikkeutuskäämitykseen tietyn poikkeutusjakson juova-ajan aikana; poikkeutuspaluukapasitanssin (CRD) kytkettynä poikkeutuskäämitykseen (Lh) poikkeutuspaluuresonanssipiirin 15 (27) muodostamiseksi, joka tuottaa ensimmäisen paluupuls- sijännitteen paluutaajuudella tietyn poikkeutusjakson pa-luuajan aikana; syöttöj ännitelähteen (90); syöttöinduktanssin (Wl) kytkettynä syöttöjännite-20 lähteen (90) ja kytkentävälineiden (Ql) väliin toisen pa-luupulssijännitteen kehittämiseksi syöttöinduktanssiin (Wl), joka syöttöinduktanssi on kytketty paluuresonanssi-piiriin (27) paluuajan aikana syöttöjännitteen syöttämiseksi syöttöjännitelähteestä (90), joka täydentää ener-25 giahäviöt paluuresonanssipiirissä (27); kuormituspiirin (kohdassa U), joka saa energian toisesta paluupulssijännitteestä syöttöinduktanssissa (Wl·); modulaatiosignaalilähteen (300); ja 30 ohjattavat puolijohdevälineet (Q2, Q3) kytkettyinä mainittuun paluuresonanssipiiriin (27); tunnettu siitä, että ohjattavat puolijohdevälineet (Q2, Q3) reagoivat modulaatiosignaaliin modulaatiovirran (i3) kehittämiseksi, . 35 joka on kytketty paluuresonanssipiiriin (27) pyyhkäisyvir-ran (i3) moduloimiseksi rasterivääristymän korjauksen muo- 20 86020 dostamiseksi, jotka puolijohdevälineet (Q2, Q3) muodos tavat ulostuloimpedanssin, joka paluuajan aikana on suuri oleellisesti eristäen syöttöinduktanssin (Wl) paluureso-nanssipiiristä (27) paluuajan aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu toisesta paluukapasitanssista (CRT), joka kytkee syöttöinduktanssin (Wl) paluuresonanssipiiriin (27) toisen paluuresonanssipiirin muodostamiseksi, joka on viritetty paluutaajuudelle ja joka sisältää ensimmäisen pa-10 luuresonanssipiirin (27), syöttöinduktanssin (Wl) ja toisen paluukapasitanssin (CRT).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu juovakapasitanssista (C,) kytkettynä poikkeu-tuskäämitykseen (LH) ensimmäisen juovaresonanssipiirin muo-15 dostamiseksi poikkeutuskäämityksen kanssa juova-ajan aikana siten, että pyyhkäisyvirta, joka kulkee juovakapasi-tanssissa, kehittää juova-ajan aikana parabolisen jännitteen juovakapasitanssiin (C.) ja piirihaarasta (60) toisen modulaatiovirran (i2) kehittämiseksi tähän piirihaaraan 20 amplitudilla, joka on moduloitu modulaatiovirran mukaisesti, joka toinen modulaatiovirta (i2) on kytketty juovakapasi tanssiin (C.) parabolisen jännitteen muuttamiseksi juova-kapasitanssissa sisäpuolista tyynyvääristymää vähentävällä tavalla.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että kytkinvälineet (Ql) ovat johtavia juova-ajan ainakin ensimmäisen osuuden aikana kytkentävä-lineiden liittimellä olevan jännitteen säilyttämiseksi ennalta määrätyllä oleellisesti vakiotasolla juova-ajan ai-30 kana ja että puolijohdevälineet (Q2, Q3) käsittävät transistorin (Q2), joka toimii kytkimenä, joka on johtava ainakin juova-ajan toisen osuuden aikana, kun kytkinvälineet (Ql) ovat johtamattomia kytkinvälineiden liittimellä ole-: . : van jännitteen säilyttämiseksi oleellisesti mainitulla . 35 ennalta määrätyllä vakiotasolla kautta koko juova-ajan. • · « «. · 4 « « 2i 86020

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkinvälineet käsittävät toisen transistorin (Ql) ja sarjaankytkettyjen diodien (Di, D2) parijärjestelyn, joka on kytketty toisen transistorin (Ql) 5 ylitse ja että ensimmäinen transistori (Q2), joka on johtava juova-ajan toisen osuuden aikana, on kytketty liitos-liittimeen (28) diodien (Dx, D2) välillä alhaisen impedanssin säilyttämiseksi toisen diodeista (D2) ylitse, kun toinen diodeista on johtamaton.

6. Teholähde ja moduloitu poikkeutuslaite käsit täen: sisääntulosignaalin taajuudella, joka liittyy ensimmäiseen poikkeutustaajuuteen; poikkeutuskäämityksen (LH); 15 kytkinvälineet (Ql) kytkettyinä poikkeutuskäämityk- seen (LH) ja käytettyinä sisääntulosignaalin mukaisesti ensimmäisellä poikkeutustaajuudella pyyhkäisyvirran (ix) kehittämiseksi poikkeutuskäämitykseen (LH) poikkeutusjakson juova-ajan aikana; 20 poikkeutuspaluukapasitanssin (CRD) kytkettynä poik keutuskäämitykseen (Lh) poikkeutuspaluuresonanssipiirin (27) muodostamiseksi, joka tuottaa ensimmäisen paluupuls-sijännitteen paluutaajuudella poikkeutusjakson paluuajan aikana; ·;· 25 syöttöjännitelähteen (90); syöttöinduktanssin (Wl) kytkettynä syöttöjännitelähteen (90) ja paluuresonanssipiirin (27) väliin toisen paluupulssijännitteen kehittämiseksi syöttöinduktanssiin (wi); 30 kuormituspiirin (kohdassa U), johon virran syöttää toinen paluupulssijännite syöttöinduktanssissa (Wl); modulaatiosignaalilähteen (300); ja transistorin (Q2) kytkettynä mainittuun paluureso-: : nanssipiiriin (27); ,·. ; 35 tunnettu siitä, että * * 22 86020 transistori (Q2) reagoi modulaatiosignaaliin modu-laatiovirran (i3) syöttämiseksi, joka tuottaa pyyhkäisyvir-ran (ix) modulaation siten, että modulaatiovirta täydentää energiahäviöt paluuresonanssipiirissä (27), jolla 5 transistorissa (Q2) on ulostuloimpedanssi, joka on korkea kuormituspiirin (kohdassa U) erottamiseksi paluuajan aikana paluuresonanssipiiristä (27), jotta estetään kuormitus-virran vaihteluita, joita esiintyy paluuajan aikana, vaikuttamasta paluuresonanssipiiriin.

7. Teholähde ja moduloitu poikkeutuslaite käsit täen: sisääntulosignaalin taajuudella, joka liittyy ensimmäiseen poikkeutustaajuuteen; poikkeutuskäämityksen (1¾); 15 kytkinvälineet (Ql, Dl, D2) kytkettyinä poikkeu- tuskäämitykseen (LH) ja käytettyinä sisääntulosignaalin mukaisesti ensimmäisellä poikkeutustaajuudella pyyhkäisy-virran kehittämiseksi poikkeutuskäämitykseen (LH) poikkeu-tusjakson juova-ajan aikana; 20 poikkeutuspaluukapasitanssin (CRD) kytkettynä poik keutuskäämitykseen (Lh) poikkeutuspaluuresonanssipiirin (27) muodostamiseksi, joka tuottaa ensimmäisen paluupuls-sijännitteen paluutaajuudella poikkeutusjakson paluuajan aikana; 25 syöttöjännitelähteen (90); syöttöinduktanssin (Wl) kytkettynä syöttöjännitelähteen (90) ja paluuresonanssipiirin (27) väliin toisen paluujännitteen kehittämiseksi ja virtareitin muodostamiseksi lähteelle (90) paluuresonanssipiiriin (27), jonka 30 kautta sisääntulosyöttövirta, joka täydentää energiahäviöt paluuresonanssipiirissä (27) syötetään; kuormituspiirin (kohdassa U), jonka virran syöttää toinen paluupulssijännite syöttöinduktanssissa (Wl); modulaatiosignaalilähteen (300); ja . 35 transistorin (Q2); 23 86020 tunnettu siitä, että transistori (Q2) reagoi modulaatiosignaaliin modu-laatiovirran (i3) kehittämiseksi modulaatiosignaalin mukaisesti, joka moduloi pyyhkäisyvirtaa (ix), jolla transis-5 torissa (Q2) on ulostuloimpedanssi, joka on paluuajan aikana korkea, jotta estetään ainakin toista ensimmäisestä ja toisesta paluupulssijännitteestä vaikuttamasta modulaa-tiovirtaan (i3).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että ensimmäinen poikkeutustaajuus on vaakataajuus ja modulaatiosignaali on parabolinen pysty-taajuudella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu alipäästösuotimesta (R2, C2), jolla on rajataa- 15 juus, joka on oleellisesti alhaisempi kuin vaakataajuus, joka alipäästösuodin on kytketty transistorin (Q2) päävir-ranjohtoelektrodiin, joka alipäästösuodin (R2, C2) muodostaa toisen takaisinkytkentäsignaalireitin pystytaajuudella, joka edustaa paluujännitteen pystytaajuista jännite-20 komponenttia päävirranjohtoelektrodilla.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkinvälineet (Ql, Dl, D2) käsittävät parin sarjaankytkettyjä tasasuuntaajia (Dl, D2) ja että transistorin (Q2) kollektorielektrodi on kytketty 25 tasasuuntaajien väliseen liitosliittimeen (28), joka lai-te edelleen käsittää ensimmäisen (CRD) ja toisen (CRT) pa--1’ luukapasitanssin, jotka molemmat on kytketty mainittuun liitosliittimeen (28) syöttöinduktanssin (Wl) kehittämän toisen paluujännitteen osuuden kehittämiseksi siihen si-30 ten, että modulaatiovirta saa paluujännitteen mainitun osuuden amplitudin liitosliittimellä (28) vaihtelemaan pystytaajuudella parabolisesti modulaatiosignaalin mukai-sesti. 24 86020