FI77281B - Hybridformare foer en pappersmaskin. - Google Patents

Description

77281 1 Paperikoneen hybridiformeri

Hybridformare för en pappersmaskin 5 Keksinnön kohteena on paperikoneen hybridiformeri, joka käsittää paperikoneen perälaatikon kanssa yhteistoiminnassa olevan alaviiran silmukan, joka muodostaa ensimmäisen yksiviiraisen, sopivimmin olennaisesti vaakasuoran, vedenpolstovyöhykkeen, jossa muodostuvasta rainasta poistetaan vettä viirasilmukan sisäpuolisten vedenpoistoelimien avulla alaviiran 10 läpi, ja yläviirayksikön, jossa on johto- ja rainanmuodostustelojen ohjaama yläviirasilmukka, joka ensimmäisen vedenpoistovyöhykkeen jälkeen yhdessä alaviiran juoksun kanssa muodostaa kaksiviiraisen toisen vedenpoistovyöhykkeen ja joka formeri käsittää onsipinnalla varustetun, ylä-viirasilmukan sisälle sovitetun ensimmäisen muodostustelan, jonka kohdal-15 la alkaa sanottu toinen kaksiviirainen vedenpoistovyöhyke, joka tämän muodostustelan tietyllä sektorilla kaareutuu ylöspäin, sekä mainitun muodostustelan jälkeen sanottua toista vedenpoistovyöhykettä ohjaavan, alaviirasilmukan sisälle sovitetun muodostuskengän, jolla on alaviira-silmukkaa ohjaava kaareva kansi, jonka kaarevuuskeskiö tai -keskiöt ovat 20 alaviirasilmukan puolella.

On tunnettua, että normaalin Fourdrinier-paperikoneen tasoviiraosalla muodostuvasta rainasta vedenpoisto tapahtuu yksinomaan alaspäin, jolloin hieno- ja täyteaineita poistuu rainasta viiran puolelta joko 25 stationääristen vedenpoistoelimien esim. foilien tai pyörivien rekis-teritelojen pesuvaikutuksen johdosta. Tämän vuoksi Fourdrinier-koneella valmistettu paperlraina on aina anisotroopplnen sen kahden puolen ominaisuuksien suhteen niin, että rainan yläpinta on tasaisempi ja sisältää enemmän hieno- ja täyteaineita kuin viiraa vastassa ollut pinta, jossa 30 täten on vähemmän hieno- ja täyteaineita ja jossa on lisäksi nähtävissä ns. viiramarkkeeraus. Edellä esitetyistä syistä on kehitetty ns. kaksi-vliraformerelta, joissa rainan muodostus merkittävältä osalta tapahtuu kahden viiran välissä niin, että rainan tolspuollsuus ainakin osittain saadaan eliminoiduksi. Tällaisilla koneilla valmistettua paperia plde-35 täänkin etenkin painatusominaisuuksien suhteen parempana kuin Fourdrinier-koneilla tehtyä paperia.

2 77281 1 Sellaisissa ennestään tunnetuissa kakslviiraformereissa, joissa el käytetä stationäärislä vedenpoistoelementtejä, on yleensä huono formaatio, sillä pyörivillä vedenpoistoelimillä ei voida saada aikaan sellaista vedenpoistopaineen pulsaatiota, joka on omiaan parantamaan formaatlota.

5 Lisäksi epäkohtana on ollut se, että nämä tunnetut formerit eivät ole sisältäneet mahdollisuutta ylä- ja alaviiran läpi tapahtuvan vedenpoiston määrän suhteen säätöön. Useissa tapauksissa paperikoneen käyttäjät ovat esittäneet toivomuksen tällaisen säädön aikaansaamisesta.

10 Paperikoneiden kaksiviiralsissa muodostusosissa käytetään ennestään tunnetusti stationäärisinä vedenpolstoelementteinä erityyppisiä ns. muodostuskenkiä, jotka tavallisimmin muodostuvat useista, viiran kulkusuuntaan nähden poikittaisista listoista. Vedenpoistoefektin lisäksi nämä listat aiheuttavat niitä kahden viiran välissä sivuavaan, 15 osittain muodostuneeseen rainaan pulseerausta, jonka vaikutuksesta rainan kuidut siirtyvät toistensa suhteen niin, että ralnassa olevat kultukasautumat eli flokit jossain määrin hajoavat. Tällaisissa muo-dostuskengissä on viiraa vasten oleva ohjaus- tai liukupinta kaareva ja sen rakenne yleensä sama koko kengän pituudelta. On myös voitu to-20 deta, että tällainen muodostuskenkä toimii optimaalisesti vain varsin rajoitetulla paperikoneen nopeusalueella ja yleensä vain tietyllä valmistettavalla paperilaadulla.

Kaksiviiraformereilla tapahtuu huomattava osa vedenpoistosta muodostus-25 kengän alueella. Täten muodostuskengällä on huomattavat potentiaaliset vaikutusmahdollisuudet sekä vedenpoistokapasiteettlln että formaatioon. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan aiemmin ole oivallettu käyttää hy- väksi kuin rajoitetusti. Lisäksi on huomattava, että muodostuskenkä toimii viirojen yhteistä juoksua ohjaavana elementtinä täten vaikuttaen 30 osaltaan viirojen kulun stabllisuuteen.

Esillä olevaan keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan hakijan FI-patenttihakemukseen n:o 771364 (jätetty 28.04.1977), jossa on esitetty monlkerroskartongin valmistusmenetelmä ja rainanmuodoetus-35 yksikkö, jossa käytetään kaksiviiraisella osuudella sellaista muodos-tuskenkää, jonka avonaisen ja umpinaisen ohjauspinnan pituus on järjestetty säädettäväksi täytelistoilla, joilla muodostuskengän rakopintaa

II

1 voidaan muuttaa kokonaan umpinaiseksi ohjauspinnaksi. Kyseinen muodos- tuskenkä on tarkoitettu nimenomaan monikerroskartongin valmistukseen.

3 77281

Viitataan myös hakijan FI-patenttihakemuksiin 820742 (vast. US-pat.

5 4 614 566) ja 821531, jossa viimemainitussa on esitetty muodostuskenkä- rakenne, joka koostuu kahdesta tai useammasta eri kaarevuussäteen omaavasta listaplntaosasta, joiden keskinäiset pituussuhteet ovat säädettävissä.

10 Viime aikoina ovat yleistyneet vanhojen fourdrinier-koneiden sellaiset modernisoinnit, joissa tasoviiraosan päälle, sen kanssa yhteistoimintaan on sijoitettu tavallisimmin yksi yläviirayksikkö, jonka alueella vedenpoisto saadaan tapahtumaan myös ylöspäin. Tällä pyritään sekä nostamaan vedenpoistokapasiteettia että parantamaan retentiota.

15 Tällaisia viiraosia nimitetään hybridiformereiksi. Täysin uudetkin paperikoneen viiraosat voidaan alusta alkaen suunnitella hybridi-tyyppisiksi.

Vedenpoistokapasiteetln lisääminen yleensä mahdollistaa paperikoneen 20 nopeuden lisäämisen tai ainakin nopeuden pysyessä ennallaan mahdollistaa perälaatlkosta syötettävän massan sakeuden alentamisen, millä on sinänsä suotuisia vaikutuksia. Eräissä tapauksissa on edellä esitetyillä ylä-viiraykslköillä vanhoja hitaita sanomalehtipaperikoneita modernisoitu kanrtonklkoneiksl koneen nopeutta nostamatta.

25

Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen hybridiformereissa sovellettava vedenpoistojärjestely, jolla aikaansaadaan entistä parempi rainan formaatlo. Toisena erityistarkoituksena on kyseisen vedenpoistojärjestelyn avulla säätää vedenpolstotapahtu-30 maa niin, että sillä voidaan vaikuttaa rainan täyte- ja hienoalne-jakautumaan.

Keksinnön yhtenä erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen hybridiformereissa sovellettava vedenpoistojärjestely, jonka avulla kaksivii-35 raisella vedenpoistovyöhykkeellä saadaan aikaan viiroille entistä parempi tuenta ja kulun stabiilisuus. Tällä pyritään formaation parantamiseen 4 77281 1 ja viirojen epästabiilista kulusta johtuvan poimuilun aiheuttaman ralnan juovaisuuden vähentämiseen.

Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen 5 hybridlformerln kaksivliraisella osalla käytettävä vedenpoistoelin ja -järjestely, jota käyttäen paperikoneen vliraosa voidaan säätää toimimaan optimaalisesti sekä sen vedenpoistokapasiteet- ti että ralnan formaatio huomioon ottaen paperikoneen eri nopeuksilla ja eri laatuja valmistettaessa.

10

Kaksivliraisella kaarevalla muodostusvyöhykkeellä tapahtuvan vedenpoiston teorian osalta viitataan seuraaviln julkaisuihin: Papper och Trä 1972, n:o 4, ss. 137-146, Jouni Koskimies, Jorma Perkinen, Helkki Puolakka, Eero Schulz, Björn Wahlström: "A drainage Model for the Forming 15 Zone of a Two-wire Former" ja Pulp and Paper Magazine of Canada, vol. 74, n:o 2/February 1973, ss. 72-77, E.G. Hauptmann ja J. Mardon: "The Hydrodynamics of Curved Wire Formers".

Keksinnön mukaiselle vedenpoistojärjestelylle on pääasiallisesti tun-20 nusomalsta se, että mainitun ensimmäisen muodostustelan ja mainitun muodostuskengän väliselle yläviistoon olennaisesti suoraan juoksevalle kaksiviiraiselle vedenpolstovyöhykkeelle on sovitettu sekä alaviira-silmukan että yläviirasilmukan sisälle deflektoriyksiköt, joilla aikaansaadaan muodostuvaan rainaan molemmin puolin vaikuttavia, sopivimmln 25 säädettäviä, riittävän voimakkaita, formaatiota parantavia Impulsseja.

Seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisesti keksinnön tarjoamia etuja.

Keksinnön mukaisen deflektorlvedenpoistoellmen ja -järjestelyn ansiosta 30 rainaan saadaan aikaan parempi formaatio kuin tavanomaisella muodostus-kengällä. Määrältään ja suhteiltaan säädettävään vedenpoistoon päästään vedenpolstoelimeen kuuluvan deflektorlosan listojen säädöllä.

Deflektorilistojen tyypin ja lukumäärän valinnalla ja säädettävyydellä 35 voidaan vedenpoistokapasiteettia ja jopa suuntaa säätää. Edellä esitetty tekee mahdolliseksi sen, että hybridlformerln yksivliraisella ensimmäisellä vedenpoistovyöhykkeellä voidaan vedenpoistotapahtumaa säätää en- tl 5 77281' 1 tietä hitaammaksi ja samalla varovammaksi niin» että sopivan suuruinen vedenpoisto-osuus jää vielä kaksiviiraisella toisella vedenpoistovyö-hykkeellä tapahtuvaksi» jossa aikaansaadaan ralnan lopullinen formaatio.

5 Keksinnön mukainen deflektorijärjestely on sijoitettu varsinaisen muo-dostuskenkäosan edelle, jossa soplvimmin käytetään säädettävää imua.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutus-10 esimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintö ei mitenkään ahtaasti ole rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana hybridiformeria, joka on toteutettu olemassa olevan tasovilraosan modernisoinnissa ja jossa on sovel-15 lettu keksinnön mukaista vedenpoistojärjestelyä.

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavasti mutta kaaviollisemmin erästä keksinnön toista sovellusesimerkkiä.

20 Kuvio 3 esittää yleiskuvana keksinnön mukaisen vedenpoistojärjestelyn pääosat ja sijoituksen kuvion 1 mukaisen hybridiformerin kaksiviirai-selle toiselle vedenpoistovyöhykkeelle.

Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 3 mukaisen rainanmuodostus-25 ja vedenpoistojärjestelyn deflektoriosaa.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti Fourdrinier-paperikoneen tasoviiraosa on varustettu yläviirayksiköllä 50 ja näin muunnettu hybridiformeriksi. Alkuperäisen Fourdrinier-osan viiratasoa on merkitty viitteellä T-T.

30 Hybridiformeri käsittää vanhan viiraosan rungon 95, alkuperäiseen viira-osaan kuuluneet tasoimulaatlkot 16, viiran imutelan 17 ja vetotelan 18 sekä viiran 10 alajuoksua ohjaavat johtotelat 19.

Sovellettaessa keksintöä kuvioiden mukaisiin hybridiformereihin on viira-35 osan ulkopuolelta tuetun tai vanhan runko-osan 95 varaan sijoitettu tämän keksinnön mukaisesti alempi deflektorlyksikkö 100.

6 77281 1 Yläviirayksikköön 50 kuuluu kuviossa 1 esitetty runko-osa 45« johon eri osat, myös yläpuolinen deflektorlykslkkö 110, on kiinnitetty. Yläviira-silmukan 20 kulkua ohjaa kakslvllralsen osuuden alusta lähtien sopivim-mln onslplnnalla 21' varustettu ensimmäinen muodostustela 21, sen jäl-5 keen keksinnön mukaisen vedenpolstoelementit 100 ja 110 ja yläviira-sllmukan 20 sisällä oleva ensimmäinen kääntötela 22, jonka alueella tai läheisyydessä kakslvllralsen osuuden juoksu yhtyy alavilran 10 alkuperäiseen tasoon T-T. KakslvUrainen vedenpoistovyöhyke päättyy ennen yläviiran 20 vetotelaa 23. Ylävliran 20 yläpuolisia johtoteloja on mer-10 kitty viitenumerolla 24. Telat 22,23 ja 24 on varustettu kaapimilla 31. Telalla 21 on myös sinänsä tunnetut puhtaanapltolaitteet (el esitetty) ja vedenkeräyslaitteet.

Uusinnan tuloksena saadussa hybridiformerissa on ennen sen kaksivii-15 ralsta osuutta alkuperäisen tasoviiran muodostama, yksivlirainen ensimmäinen vedenpoistovyöhyke 10a, jossa vedenpoisto tapahtuu soplvlmmin alkuperäiseen tasoviiraosaan kuuluvilla vedenpoistoelimillä, kuten rinta-pöydällä ja foililistoilla (ei esitetty). Ensimmäisellä vedenpoistovyö-hykkeellä 10a vedenpoisto tapahtuu alaspäin alavilran 10 läpi, kuiten-20 kin soplvlmmin verraten varovasti niin, että mahdollisuudet riittävään retentloon säilyvät ja että ylöspäin tapahtuvalle vedenpoistolle jää riittävä osuus hyvän formaation aikaansaamiseksi.

Huodostuselimien 100,110,14,15 jättöviivan C jälkeen seuraa alaviistoon 25 suuntautuva suora viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu telalle 22 asti, jolla viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu suuntautuu loivasti ylöspäin yhtyen lopuksi alavilran 10 alkuperäiseen tasoon T-T.

Alaviiralta 10 raina W irrotetaan telojen 17,18 välisellä alaviistol-30 la juoksulla pick-up-telan 40 imuvyöhykkeen 40 vaikutuksella ja siirretään pick-up-kudokselle 41, joka siirtää rainan W edelleen puristin-osaan (ei esitetty).

Seuraavassa selostetaan kuvioiden 1 ja 2 toisistaan poikkeavat rakenne-35 piirteet. Kuvion 1 mukaisesti seuraa deflektoriyksikköjen 100 ja 110 jälkeen llstakannella 14a varustettu muodostuskenkä 14, jonka alueella viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu kulkee koko ajan ylöspäin verraten

II

7 77281 1 suurella kaarevuussäteellä R, joka on luokkaa R - 2,5-5 m.

Edelleen kuvion 1 mukaisesti muodostuskengän 14 kaarevan listakengän 14a jälkeen seuraa hyvin lyhyt viirojen 10,20 suora juoksu, minkä jälkeen seuraa muodostustela 15, jonka sektorilla b viirojen 10 ja 20 yh-5 teinen juoksu kääntyy alaspäin. Tämän jälkeen seuraa edellä mainittu viiran 20 silmukan sisällä oleva sileäpintalnen tela 22, jonka sektorilla c viirojen yhteinen juoksu kääntyy ja yhtyy alavllran 10 tasoon T-T. Kuviossa 1 on esitetty vedenpoistokaukalo, jonka pohjatason etu-reuna 30 on telan 15 sektorin b tuntumassa. Vedenpoistokaukalo 36 on 10 kiinnitetty vaaka-akselein 37 runkoon 45 ja sitä voidaan kääntää ruuvi-vaihteella 37 varsien 38 välityksellä. Vedenpoistokaukalon 36 avulla yläviiran 20 läpi poistuneet vedet johdetaan paperikoneen sivulle. Kaukalossa 36 olevan veden pintaa on merkitty S:llä.

15 Kuviossa 2 esitetty hybridi formeri poikkeaa deflektoriyksikköjen 100 ja 110 jälkeisen kakslviiraisen vedenpoistovyöhykkeen osalta edellä esitetystä. Kuvion 2 mukaisesti deflektoriyksikköjen 100 ja 110 jälkeen viirojen 10,20 juoksu on olennaisesti suora ja näiden alueella se kaartuu imu-lähteeseen 13 esim. imujalkaan yhdistetyn muodostuskengän 14 kaarevan 20 llstakannen 14a ohjaamana alaviistoksi juoksuksi. Mainittu alaviisto juoksu on niin jyrkkä tai niin pitkä, että kaksiviirainen vedenpoisto-vyöhyke ulottuu telan 22 sektorilla c tason T-T alapuolelle korkeuseron verran. Tällä järjestelyllä tehdään tilaa kuviossa 2 esitetylle erityiselle vedenpoistokaukalolle 28, joka käsittää viirojen 10 ja 20 ala-25 viiston juoksun tuntumaan sovitetut seinämät 26 ja 27, joiden välitse yläviiran 20 läpi poistuva vesi sinkoutuu liike-energian vaikutuksesta nuolen F suunnassa ja poistuu tämän sekä korkeuseron johdosta ilman että on tarpeen käyttää mitään erityisiä imulaitteita kuten tunnettuja AUTO-SLICE^™^-laitteita. Tämä yksinkertaistaa ja halventaa rakennetta.

30 Kuvion 2 mukaisesti telan 22 sektorilla c viirojen 10,20 yhteinen juoksu kääntyy ylöspäin ja loivasti yläviistoksi juoksuksi, minkä jälkeen seuraa johtotela 16a, jonka sektorilla d kaksiviirainen 10,20 muodostus-vyöhyke yhtyy alaviiran 10 tasoon T-T ja jossa viivan B alueella ylä-viira 20 eroaa rainasta W, joka seuraa alaviiraa 10.

Keksinnön kombinaatioon kuuluu olennaisena osana deflektoriyksiköt 100 ja 110, jotka ohjaavat viirojen 10 ja 20 yhteistä juoksua ylöspäin muo- 35 8 77281 1 dostustelan 21 sektorilta a alkaen muodostuskengän IA listakannen 14a tuloreunaan saakka.

Kuviot 3 ja 4 esittävät tarkemmin lähinnä kuvion 1 toteutuseslmerkkia ja 5 kuvioiden 3 ja 4 mukaisesti alaviiran 10 silmukan sisällä on deflektoriyksikkö 100, joka käsittää peräkkäiset keskinäisellä etäisyydellä Kj olevan deflektorit 101,102 ja 103, joista ensimmäinen 101 on lähellä muodostustelan 21 sektoria a (etäisyydellä Kq) ja viimeinen 103 lähellä muodostuskengän 14 ensimmäistä listaa 14a^ (kuvio 4). Vastaavasti ylä-10 viiran silmukan sisällä on deflektoriyksikkö 110, joka käsittää kaksi peräkkäistä deflektoria 111 ja 112, joiden tasomaiset otsapinnat ovat ylävilran 20 sisäpintaa vastassa.

Alapuolinen deflektoriyksikkö 100 on sopivimmin kiinteä, mutta sen def-15 lektorit 101,102 ja 103 voidaan järjestää myös johteissa 105 tai vastaavissa siirrettäväksi lähinnä viirojen 10 ja 20 kulun suunnassa. Yläpuolinen deflektoriyksikkö 110 on järjestetty säädettäväksi joko kokonaisuudessaan tai erikseen nuolten A suunnassa, siis viirojen 10 ja 20 tasoon nähden kohtisuorassa suunnassa siten, että deflektorien 111 ja 20 112 otsapinnat ohjaavat viirojen juoksua yhdessä yksikön 100 deflekto

rien 101 ja 102 kanssa siten, että saadaan suora tai hyvin matalalla aallonkorkeudella aaltoileva viirojen 10,20 yhteinen juoksu, jolla saadaan aikaan voimakkaita impulsseja rainaan W sen molemmin puolin. Näiden impulssien vaikutuksesta rainan W formaatlo paranee. Yläpuolisten def-25 lektorien 111 ja 112 asentoa suunnassa A säätämällä voidaan mainittujen impulssien suuruutta säätää optimaaliseksi valmistettavan paperin laatu, koneen nopeus ja muut olosuhteet huomioonottaen. Koko yläpuolisen def-lektoriykslkön 110 asennon säädön asemesta voidaan deflektorit 111 ja 112 kiinnittää runko-osaan, joka on järjestetty johteilla 113,114 def-30 lektoriyksikön 110 runko -osan yhteydessä säädettäväksi nuolten A

suunnassa. Täten voidaan tarvittaessa ensimmäistä ja toista yläpuolista deflektoria 111 ja 112 säätää toisistaan riippumattomaksi. Joissakin sovelluksissa myös alapuoliset deflektorit 101,102 ja/tai 103 voidaan järjestää asennoltaan viirojen 10 ja 20 tasoon suuntaan nähden vas-35 takkaisessa suunnassa aseteltaviksi.

Il 9 77281 1 Yläpuolisten deflektorien 111 ja 112 keskinäistä etäisyyttä on merkitty K^:llä. Vastaavasti alapuolisten deflektorien 101,102 ja 103 keskinäistä etäisyyttä on merkitty lailla. Keksinnössä Kq K^ ^ « 150...300 mm, sopivlmmln K^j* * 200...250 mm.

5

Yläpuolisten deflektorien 111,112 otsapinnan pituutta on merkitty Leiliä ja vastaavasti alapuolisten deflektorien 101,102,103 vastaavaa otsapinnan pituutta on merkitty lailla. Keksinnössä yleensä = 10...40 mm, sopivimmin " 20...30 mm.

10

Yläpuolisten deflektorien 111,112 terä- tai deflektorikulmaa on merkitty a^:llä. Mainittu kulma a^ *= 15°...40°, sopivimmin a^ 20°...25°. Vastaavasti alapuolisten deflektorin 101,102 ja 103 deflektorikulmaa on merkitty a2:lla. Yleisesti voidaan todeta, että on edullista, että a^ < a^, ja 15 a2 “ 30°...60°, sopivimmin a2 = 40°...45°. Eri deflektorien 111 ja 112 kulmat a^ voivat olla keskenään eri suuruiset. Vastaavasti eri deflektorien 101,102,103 kulmat a2 voivat olla keskenään jossain määrin poikkeavia.

20 Deflektorien sijoitus on sopivimmin sellainen, että ylävilrasllmukan 20 sisällä olevien deflektorien 111 ja 112 teräsärmä on alaviiran 10 sisällä olevien deflektorien 101,102,103 puolivälissä. Deflektorien otsapin-tojen tasot ovat olennaisesti samassa tasossa kuin se tangenttitaso, joka sivuaa toisaalta muodostustelan 21 pintaa ja toisaalta muodostus-25 kengän 14 ensimmäistä listaa 14a^. Deflektorien otsaplnnat voivat olla myös pienellä etäisyydellä viirojen 10 ja 20 sisäpinnoista näiden kulumisen välttämiseksi. Deflektorilistat ovat sopivimmin keraamista materiaalia tai muuta vastaavaa kulutuksen kestävää materiaalia.

30 Seuraavassa esitetään hakijan koepaperikoneella tehdyissä koeajoissa saatujen vertailujen tulokset. Seuraavassa taulukossa on esitetty ensimmäisellä rivillä perälaatikon huuliaukko (mm), toisella rivillä Beta-formaatio kuvion 1 mukaisella formerigeometrialla ilman deflek-— toriyksikköjä 100 ja 110 ja kolmannella rivillä vastaavat Beta-formaa- 35 tiolukemat käytettäessä kuvion 4 mukaisesti sovitettuja ja mitoitettuja deflektoreja.

77281 10

1 TAULUKKO

Huullaukko (mm) 12 IA 16 5 std. kenkä 3,50 3,28 defl. + std. kenkä 3,16 2,94 3,03 10 Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

15 20 25 30 35

II

Claims (9)

1. 77281 11
2. 1 Patenttivaatimukset
3. 1. Paperikoneen hybridlformeri, joka käsittää paperikoneen perälaati-kon kanssa yhteistoiminnassa olevan alaviiran (10) silmukan, joka 5 muodostaa ensimmäisen yksiviiraisen, sopivimmin olennaisesti vaakasuoran, vedenpoistovyöhykkeen (10a), jossa muodostuvasta ralnasta (W) poistetaan vettä vilrasilmukan sisäpuolisten vedenpoistoelimien avulla alaviiran (10) läpi, ja yläviirayksikön (50), jossa on johto- ja rainanmuodostustelojen (21,22,23,24) ohjaama ylävilrasllmukka (20), 10 joka ensimmäisen vedenpoistovyöhykkeen jälkeen yhdessä alaviiran (10) juoksun kanssa muodostaa kakslviIraisen toisen vedenpoistovyöhykkeen ja joka formeri käsittää onsipinnalla (21') varustetun, yläviira-silmukan (20) sisälle sovitetun ensimmäisen muodostustelan (21), jonka kohdalla (A) alkaa sanottu toinen kakslvlirainen vedenpolsto-15 vyöhyke, joka tämän muodostustelan (21) tietyllä sektorilla (a) kaareutuu ylöspäin, sekä mainitun muodostustelan (21) jälkeen sanottua toista vedenpoistovyöhykettä ohjaavan, alavilrasilmukan (10) sisälle sovitetun muodostuskengän (14), jolla on alaviirasilmukkaa (10) ohjaava kaareva kansi (14a), jonka kaarevuuskeskiö tai -keskiöt ovat ala-20 vilrasilmukan (10) puolella, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen muodostustelan (21) ja mainitun muodostuskengän (14) väliselle yläviistoon olennaisesti suoraan juoksevalle kaksiviirai-selle vedenpoistovyöhykkeelle on sovitettu sekä alavilrasilmukan (10) että ylävlirasllmukan (20) sisälle deflektoriyksiköt (100,110), joilla 25 aikaansaadaan muodostuvaan ralnaan (W) molemmin puolin vaikuttavia, sopivimmin säädettäviä, riittävän voimakkaita, formaatlota parantavia impulsseja.
4. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen formeri, tunnettu siitä, 30 että kummassakin deflektoriyksikössä (100,110) on vähintään kaksi deflektorilistaa (101,102,103,111,112), joiden tasomaiset otsaplnnat ovat viirojen (10,20) sisäpintaa vastassa ja olennaisesti siinä yhteisessä tangenttltasossa, joka on ajateltu deflektorlyksikköjä (100,110) edeltävän muodostelen (21) ja muodostuskengän (14) listakannen (14a) 35 ensimmäisen muodostusllstan (14a^) välille. 12 77281 ^ 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen formeri, tunnettu sii tä, että molempien tai toisen deflektoriyksikön (100,110) deflektori-lietat (101,102,103,111,112) ovat asemaltaan säädettäviä ainakin kohdalla olevien viirojen (10,20) tasoon nähden kohtisuorassa suunnassa (A) 5 ralnaan (W) kohdistuvien impulssien suuruuden säätämiseksi valmistettavan paperin laadun, koneen nopeuden ja muiden vastaavien parametrien mukaisesti.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen formeri, tunnettu siitä, että 10 alapuolinen deflektoriyksikkö (100) on kiinteä ja että yläpuolinen def-lektoriyksikkö (110) tai sen yksi tai soplvlmmln kaikki deflektorit (111.112) ovat asemaltaan säädettäviä, sopivimmin viirojen (10,20) tason suuntaan nähden kohtisuorassa suunnassa (A).
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen formeri, tunnettu siitä, että alavlirasllmukan (10) sisällä olevassa deflektoriyksikössä (100) on kolme peräkkäistä deflektorlllstaa (101,102,103), joista viimeisin on muodostuskengän (14) ensimmäisen kansilistan (14a^) läheisyydessä ja että ylävlirasllmukan (20) sisällä olevassa deflektoriyksi-20 kössä (110) on kaksi deflektorlllstaa (111), jotka sijaitsevat aladef-lektorlyksikön deflektorilistojen (101,102,103) väleissä, sopivimmin em. välien keskikohdalla (kuvio 4).
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen formeri, tunnettu 25 siitä, että ensimmäisen alapuolisen deflektorln (101) etäisyys (Kq) viirojen (10,20) ja mainitun muodostustelan (21) eroamlskohdasta on olennaisesti yhtä suuri kuin ensimmäisen (101), toisen (102) ja mahdollisen kolmannen deflektorln (103) keskinäinen etäisyys (K^).
8. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen formeri, tunnettu siltä, että yläpuolisen deflektoriyksikön (110) deflektorilistojen (111.112) deflektorikulma a^ 15°...40°, sopivimmin a^ = 20°...25° ja/tai että mainitun alapuolisen deflektoriyksikön (100) deflektorl-llstojen (101,102,103) deflektorlkulma a^ 30°...60°, sopivimmin
9. 35 Si^ m 40°...45°. Il 13 77281 ^ 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen formeri, tunnettu siitä, että mainittujen yläpuolisten ja alapuolisten deflektoriyksik-köjen (100,110) deflektorlen otsaplntojen pituudet ^ - 10...40 mm, sopivimmin Lj » * 20...30 mm ja/tai että mainittujen deflektorlen 5 keskinäiset etäisyydet = 150...300 mm, sopivimmin K2 = 200.. .250 mm. 10 15 20 25 30 35 14 , 77281