FI105840B - Menetelmä materiaalirainan päällystämiseksi - Google Patents

Description

105840

Menetelmä materiaalirainan päällystämiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy paperin ja kartongin päällystämiseen. Etenkin keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmä kuitupitoisen materiaalirainan, 5 kuten hienopaperin pohjapaperin, päällystämiseksi.

Tällaisen menetelmän mukaan rainan pinnalle levitetään pigmenttipitoinen päällystysseos, joka kuivatetaan päällystetyn rainan muodostamiseksi.

10 Eräs tunnettujen päällystysseosten ja niiden sisältämien pigmenttien epäkohta on päällystemäärän epätasainen jakauma eli huono peitto. Varsinkin pienillä päällystemäärillä huono peitto johtaa huonoon painettavuuteen ja laikulliseen paperin vaaleuteen. Tästä syystä on jouduttu käyttämään suuria päällystemääriä. Peittoa on myös pyritty parantamaan tekemällä ns. strukturoitua pastaa, toisin sanoen pasta on pyritty destabiloimaan 15 kanonisella aineella. Strukturoinnin epäkohtana on huono pintalujuus, jolloin saadaan ongelmia painatettaessa. Suuret päällystemäärät johtavat huonoon opasiteettiin ja huonoon huikkiin varsinkin kevyillä paperilajeilla.

i < ···*· .......

'; · · Korkeilla nopeuksilla tapahtuvan filmipäällystyksen epäkohtana on päällystysnipissä . 20 tapahtuva sumuaminen, joka häiritsee ajettavuutta ja huonontaa paperin laatua. Ongelma |’ syntyy, kun filmin halkeaminen nipissä ei ole hallinnassa ja osa filmistä ei seuraa . ·, ·, paperirainaa eikä päällystävää telaa vaan lentää suoraan nipistä ulos. Filmin hallitsematon • · « halkeaminen voidaan selittää j ohtuvan riittämättömästä pastan j ähmettymisestä ennen halkeamistapahtumaa. Ongelma voidaan ratkaista nostamalla päällystysseoksen 25 jähmepistettä ts. kasvattamalla standardipastan kuiva-ainetta. Tämä sumuamisongelman i ’.. ratkaisu johtaa kuitenkin toiseen ongelmaan. Koska päällystemäärä on riippuvainen pastan \: kuiva-ainepitoisuudesta, syötetyn filmin paksuutta joudutaan vähentämään. Filmin paksuus :' · ‘ päällystävälle telalle säädetään pyörivällä sauvalla. Sauvan paksuudella pystytään jo jonkin : : verran säätämään filmin paksuutta, mutta ei riittävästi. Niinpä sauva on järjestetty kehtoon : . · 30 jonka kuormitusta voidaan säätää, jolloin filmin paksuutta voidaan säätää enemmän. Kun : · ·. kuormitusta lisätään liian suureksi, mikä tapahtuu, kun kuiva-aine on liian korkea, ilmenee kuitenkin pasta-filmin halkeamista sauvan ja päällystävän telan välillä, mitä kutsutaaan 2 105840 pisaroimiseksi. Pasta lentää suurina pisaroina päällystävälle telalle ja siirtyy näin isoina kokkareina paperille.

Kuten edellä esitetystä käy ilmi, perinteisillä pigmenteistä valmistetuilla päällystys-5 seoksilla ei saada aikaan riittävää peittoa. Lisäksi filminpäällystyksessä esiintyy suurilla päällystysnopeuksilla kaksi hankalaa ongelmaa, nimittäin sumuamista tai pisarointia.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaan liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen ratkaisu paperi-, kartonki- tai sentapaisten 10 materiaalirainojen päällystämiseksi.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että päällystysseoksessa käytetään pigmenttiä, jonka partikkeleista kaikkein pienempien (< 0,2 pm ja <0,5 pm) osuus on suunnilleen sama tai hiukan pienempi kuin tavanomaisilla pigmenteillä. Mieluiten vähemmän kuin noin 10 % ' 15 partikkeleista ovat pienempiä kuin 0,2 pm ja korkeintaan 35 % on pienempiä kuin 0,5 pm. Vastaavasti keskikokoisten, halkaisijaltaan 0,5 - 2 pm:n pigmenttipartikkelien osuus on keksinnön mukaan selvästi suurempi kuin tavanomaisilla pigmenteillä, tyypillisesti tämä : '. osuus on yli 20 % suurempi. Tällaista partikkelikokoa kutsutaan tässä keksinnössä “jyrkäksi”. Olemme voineet todeta, että kun jakauma on jyrkkä, saadaan hyvä peitto ja « « j ' 20 samalla jopa parempi pintalujuus.

• f I I ' · '. . Edellä mainitut partikkelien kokojen numeroarvot pätevät Sedigraph-laitteella mitattuna • « pyöreämuotoisille tai lähes pyöreämuotoisille partikkeleille.

25 Esitetty päällystysseos sopii erityisen hyvin käytettäväksi suurilla päällystysnopeuksilla, • jotka ylittävät 1450 m/min.

• · · < · * · -* · . : · Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti :'" · tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

30 f « • « t « · * « « r

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä keksinnön avulla saadaan aikaan 3 105840 tuote Jolla on erinomaiset pintaominaisuudet, erinomainen peittoja silti hyvät rakenne-ja optiset ominaisuudet. Uudenlaisen Jyrkän partikkelijakauman omaava päällystyspig-mentti tuottaa päällystysseoksen, pastan Joka jähmettyy paljon alhaisemmassa kuiva-aineessa kuin perinteiset seokset. Näin voidaan hallita tavoitepäällystysmääriä korkeissa 5 nopeuksissa ilman ajettavuus- ja laatuongelmia.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan yksityiskohtaisen selostuksen ja muutaman sovellutusesimerkin avulla.

10 Oheen liitetyissä piirustuksissa on esitetty kipsin (kuvio 1) ja karbonaaatin (kuvio 2) normaalit ja vastaaavasti jyrkät partikkelikokojakaumat.

Materiaalirainalla tarkoitetaan tässä keksinnössä paperia tai kartonkia tai vastaavaa selluloosaa sisältävää materiaalia, joka on peräisin lignoselluloosapitoisesta raaka- 15 aineesta, etenkin puusta tai yksi- tai monivuotisista kasveista. Kyseinen materiaali voi olla puupitoinen tai puuvapaa ja se voidaan valmistaa mekaanisesta, puolimekaanisesta (kemimekaanisesta) tai kemiallisesta sellusta. Sellu voi olla valkaistua tai valkaisema- ·’ . tonta. Materiaaliin voi myös sisältyä kierrätyskuituja, etenkin kierrätyspaperia tai » · kierrätyskartonkia. Erään erityisen edullisen sovellutusmuodon mukaan materiaaliraina . . T "♦ ------- -------- 20 tuotetaan mekaanisen massan ja kemiallisen massan seoksesta, joissa mekaanisen massan !. ' osuus voi olla 80-30 %. Tällaisessa seoksessa voi olla lehti- tai havupuusta mekaanisilla · · \ t. kuidutusmenetelmillä valmistettua massa, kuten GW-, PGW-, TMP- tai CTMP-massaa.

c » »

Raaka-aineena voidaan käyttää kuusta. Erityisen edulliseen tuotteeseen päästään päällystämällä sellun ja haavan tai jonkin muun Populus-suvvm puulajin mekaanisen 25 massan seoksesta tuotettu pohjapaperi. Esimerkkeinä Populus-suvxm puulajeista mainit-: ·.. takoon P. tremula, P. tremuloides, P balsamea, P. balsamifera, P. trichocarpaja P.

• * · Γ >' heterophylla. Haapaa (maatiaishaapa, P. tremula-, nk. kanadalainen haapa P. tremuloides), • · : ’ · * erilaisista kantahaavoista risteytettyjä haapalajeja ns. hybridihaapoja ja muita geeni- : * * *. teknisesti tuotettuja lajeja sekä poppelia pidetään erityisen edullisina. Kemiallinen sellu • · · 30 voi olla valmistettu millä tahansa sopivalla menetelmällä lehti-tai havupuusta, edullisesti • · · :··_ havupuusta. Materiaalirainan paksuus vaihtelee tyypillisesti välillä 30 - 250 g/m2, edullisesti se on noin 30 - 100 g/m2 valmistettaessa päällystettyä paperia.

4 105840

Keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaan päällystetään mekaanisesta kuusimassasta ja havusellusta valmistettua pohjapaperia LWC-paperin tuottamiseksi tai mekaanisesta haapamassasta ja havusellusta valmistettua pohjapaperia hienopaperin tuottamiseksi.

5 Keksinnön mukaisia päällystyspastoja voidaan käyttää kertapäällystyspasoina sekä nk. esipäällystys- ja pintapäällystyspastoina. Edullista on päällystää materiaali kaksinkertaisesti, ensin esipäällysteellä ja sitten pintapäällysteellä, jolloin molemmissa käytetään pigmenttejä, joilla on jyrkkä jakauma.

10 Yleisesti keksinnön mukainen päällystysseos sisältää 10 - 100 paino-osaa ainakin yhtä pigmenttiä tai pigmenttien seosta, 0,1-30 paino-osaa ainakin yhtä sideainetta sekä 1-10 paino-osaa muita sinänsä tunnettuja lisäaineita.

Esipäällystysseoksen tyypillinen koostumus on seuraava: ' 15 päällystyspigmentti (esim. karkea kalsiumkarbonaatti) 100 paino-osaa • · · : sideaine 1 - 20 paino-osaa « · * lisä-ja apuaineita 0,1 - 10 paino-osaa I %

1 I

j ' 20 vesi loput » · f *. . Esipäällysteseoksen kuiva-ainepitoisuus on tyypillisesti 40 - 70 % ja pH 7,5 - 9.

» * ·

Keksinnön mukaisen pintapäällystysseoksen tai kertapäällystysseoksen koostumus on 25 esimerkiksi seuraava: t * f · » · « :T päällystyspigmentti « · .;· (esim. hieno kalsiumkarbonaatti) 30 - 90 paino-osaa :' * ’ päällystyspigmentti , 30 (esim. hieno kaoliini) 10 - 50 paino-osaa * « M· .... pigmenttiä yhteensä 100 paino-osaa sideaine 1 - 20 paino-osaa 5 105840 lisä- ja apuaineita 0,1-10 paino-osaa vesi loput Tämän päällystysseoksen kuiva-ainepitoisuus on tyypillisesti 50 - 75 %.

5

Edellä kuvatussa pintapäällystysseoksessa voidaan hienoksi jauhettu kalsiumkarbonaatti korvata ainakin osittain (1 -100 %:sesti, edullisesti noin 20 - 100 %:sesti) saostetulla kalsiumkarbonaatilla, eli PCC:llä.

10 Keksinnön mukaan edellä esitetyissä päällystysseoksissa käytetään pigmenttejä, joilla on jyrkkä partikkelikokojakauma, jolloin pigmenttipartikkeleista korkeintaan 35 % on pienempiä kuin 0,5 pm, edullisesti korkeintaan 15 % on pienempiä kuin 0,2 pm.

Oheisissa kuvioissa 1 ja 2 on esitetty kipsille ja vastaavasti kalsiumkarbonaatille keksinnön 15 mukaiset partikkelijakaumat verratuina tavanomaisiin. Kuten kuvioista käy ilmi, jyrkän jakauman ansiosta, keksinnön mukainen kumulatiivinen partikkelikokojakaumakäyrä sijaitsee selvästi tavanomaisen pigmentin vastaavan käyrän alapuolella pienten pigmentti- r r i ί fraktioiden kohdalla. Vastaavasi karbonaatin käyrä on tavanomaisen karbonaattipigmentin i yläpuolella keskisuurten partikkelien kohdalla.

« t « « ; * 20 «* · I i [, * Keksintö on sovellettavissa mille tahansa pigmentille. Esimerkkeinä pigmenteistä voidaan ' i « ί · _ , mainita kalsiumkarbonaatti, kalsiumsulfaatti, alumiinisilikaatti, kaoliini (kidevedellinen « « alumiinisilikaatti), alumiinihydroksidi, magnesiumsilikaatti, talkki (kidevedellinen magnesiumsilikaatti), titaanidioksidi ja bariumsulfaatti sekä näiden seokset. Myös 25 synteettiset pigmentit saattavat tulla kyseeseen. Edellä mainituista pigmenteistä pää- i *·. pigmenttejä ovat kaoliini, kalsiumkarbonaatti ja kipsi, jotka yleensä muodostavat yli :T 50 % päällystysseoksen kuiva-aineesta. Kalsinoitu kaoliini, titaanidioksidi, saostettu « · .’ί* karbonaatti, satiinivalkoinen, alumiinihydroksidi, natrium silikoaluminaatti ja muovi- *T - :"' pigmentit ovat lisäpigmenttejä ja niiden määrät ovat yleensä alle 25 % seoksen kuiva- 1*4 . ,·* 30 aineesta. Erikoispigmenteistä voidaan vielä mainita erikoislaatuiset kaoliinit ja kalsium- « « « .... karbonaatit sekä bariumsulfaatti ja sinkkioksidi.

6 105840

Erityisen edullisesti keksintöä sovelletaan kalsiumkarbonaatille, kalsiumsulfaatille, alumiinisilikaatille ja alumiinihydroksidille, magnesiumsilikaatille, titaanidioksidille ja/tai bariumsulfaatille sekä näiden seoksille, jolloin erityisen edullisesti esipäällystysseoksissa pääpigmenttinä on kalsiumkarbonaatti tai kipsi ja pintapäällystysseoksissa sekä kerta-5 päällystysseoksissa kalsiumkarbonaatin tai kipsin ja kaoliinin seoksia.

Keksinnön mukainen partikkelikokojakauma voidaan saada aikaan säätämällä esim. saostetun kalsiumkarbonaatin saostusolosuhteet sopiviksi, niin että saadaan haluttu jakauma. Vaihtoehtoisesti luonnonmineraalien jauhatusta voidaan ohjata siten, että 10 partikkelien koot tulevat halutuiksi. Samoin voidaan karkeimmat erottaa hienoaineksesta yleisesti tunnetuilla lajittelutekniikoilla.

Päällystysaineseoksen sideaineina voidaan käyttää mitä tahansa tunnettuja sideaineita, joita yleisesti käytetään paperinvalmistuksessa. Yksittäisten sideaineiden ohella voidaan 15 myös käyttää sideaineseoksia. Esimerkkeinä tyypillisistä sideaineista voidaan mainita synteettiset lateksit, jotka muodostuvat etyleenisesti tyydyttämättömien yhdisteiden polymeereistä tai kopolymeereistä, esim. butadieeni-styreeni -tyyppiset kopolymeerit,

( I I

: joissa vielä mahdollisesti on karboksyyliryhmän sisältävä komonomeeri, kuten < i * 1" < akryylihappo, itakonihappo tai maleiinihappo, sekä polyvinyyliasetatti, jossa on i i ] 20 karboksyyliryhmiä sisältäviä komonomeerejä. Edellä mainittujen aineiden kanssa voidaan ( i ' sideaineina edelleen käyttää esim. vesiliukoisia polymeerejä, tärkkelystä, CMC:tä, » « \ . hydroksietyyliselluloosaa ja polyvinyylialkoholia.

< · v Päällystysseoksessa voidaan vielä käyttää tavanomaisia lisä- ja apuaineita, kuten 25 dipergointiaineita (esim. polyakryylihapon natriumsuola), seoksen viskositeettiin ja '·, vesiretentioon vaikuttavia aineita (esim. CMC, hydroksietyyliselluloosa, polyakrylaatit, a * ·· : tJ alginaatit, bentsoaatti) ns. voiteluaineet, vedenkestävyyden parantamiseksi käytetyt • · kovettimet, optiset apuaineet, vaahdonestoaineet, pH:n säätöaineet ja pilaantumisen ;' *' estoaineet. Voiteluaineista voidaan mainita sulfonoidut öljyt, esterit, aminit, kalsium- tai • · · , y 30 ammoniumstearaatit, vedenkestävyyden parantajista glyoksaali, optisista apuaineista • »

• M

.... diaminostilbeeni disulfoni-hapon johdannaiset, vaahdonestoaineista fosfaattiesterit, silikonit, alkoholit, eetterit, kasviöljyt, pH.n säätöaineista natriumhydroksidi, ammoniakki 105840 7 ja lopuksi pilaantumisen estoaineista formaldehydi, fenoli, kvaternaariset ammonium-suolat.

Päällystysseos voidaan applikoida materiaalirainalle sinänsä tunnetulla tavalla. Keksinnön 5 mukaan paperin ja/tai kartongin päällystetään kuitenkin filmipäällystämisen avulla.

Erään erityisen edullisen sovelluksen mukaan paperiraina päällystetään kaksi kertaa, jolloin ensimmäinen päällystys suoritetaan filminsiirtomenetelmän avulla ja toinen päällystys suoritetaan teräpäällystyksenä. Esipäällystys suoritetaan edullisesti filminsiirtoteknii-10 kalla suurella nopeudella (ainakin 1450 m/min, edullisesti jopa 1600 m/min tai enemmän). Päällystemäärätavoite on esipäällystyksessa 8 g/m2 ja pintapäällysteessä 10 /m2 per puoli. Yleisesti ottaen filminsiirtomenetelmällä levitetään rainalle 5 - 50 g päällystysse-osta/m2 ja teräpäällystyksellä 10 - 60 g päällystysseosta/m2, jolloin päällystysmäärät on laskettu päällystysseoksen kuiva-aineen perusteella.

15 Käytettävän päällystysseoksen kuiva-ainepitoisuus on ainakin 40 %, edullisesti ainakin 50 %, erityisen edullisesti 55 - 65 %.

. . Keksinnön avulla voidaan tuottaa päällystettyjä materiaalirainoja, joilla on erinomaiset 20 painettavuusominaisuudet, hyvä sileys ja korkea opasiteeti ja vaaleus. Erityisen edullinen • < :'. tuote on päällystetty hienopaperi, jolloin pohjapaperin pintapaino on 30 - 100 g/m2 ja se ·'·*: on valmistettu mekaanisesta haapamassasta ja kemiallisesta havupuumassasta, jolloin me- • » kaanisen haapamassan osuus paperin kuituaineksesta on 20 - 70 paino-%. Päällystämällä tämäntyyppinen pohjapaperi, jonka pintapaino on noin 50 g/m2 8 g:n esipäällysteellä ja 25 10 g:n pintapäällysteellä /m2/puoli saadaan hienopaperin, jonka pintapaino on 70-90 * · · - ’...· g/m2, vaaleus on ainakin 90 %, opasiteetti on ainakin 90 % ja pintakarheus korkeintaan • · · • · *·.·’ 1 pm.

• « · f M» • · ·

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä. Esimerkeissä ilmoitetut mittaustulokset 30 paperin ominaisuuksille on määritetty seuraavien standardimenetelmien avulla: • · 8 105840

Vaaleus: SCAN-P3:93 (D65/100)

Opasiteetti: SCAN-P8:93 (C/2)

Pintakarheus: SCAN-P76:95 Bendtsen-karheus: SCAN-P21:67 5 Kiilto: Tappi T480 (75°) ja T653 (20°)

Esimerkki 1

Jyrkän partikkelikokojakauman omaava kipsipigmentti 10 Valmistettiin kipsistä kaksi päällystysseosta, joiden koostumukset olivat seuraavat:

Kipsiä 70 paino-osaa

Kaoliinia 30 paino-osaa SB-lateksia 11 paino-osaa 15 CMC:tä 1 paino-osa

Optisia kirkasteita 1 paino-osa Päällystysseosten kuiva-ainepitoisuudet olivat 63 % ja niiden viskositeetti 1500 cP (Brookfield 100 rpm).

20 .' ·. Savi oli tyypillistä hienojakoista kiiltokaoliinia. Seoksissa käytettiin kahdenlaista ' ·,. kipsilaatua, jotka erosivat toisistaan partikkelikokojakauman osalta; kipsi 1 :n jakauma oli :' ·'; normaali ja kipsi 2:n jyrkkä. Jakaumat on esitetty taulukossa 1: • * · • · · « · · • · · * · « ·

Taulukko 1. Kipsipigmenttien partikkelikokojakaumat 9 105840

Kumulatiivinen paino-osuus 5 Maks. -- partikkelikoko KiPsi 1 (normaali) Kipsi 2 (jyrkkä) [pm]___ 10 99 99 5 98 98 10 2 80 80 1 57 54 0,5 36 25 0,2 22 9 15

Kipsipigmenttien partikkelikokojakaumat on myös esitetty oheisessa kuviossa 1, Kuten kuviosta ja edellä esitetystä taulukosta käy ilmi, keksinnön mukaan kipsipigmentti-partikkelien määrä on selvästi pienempi partikkelikoosta noin 1,8 pm alaspäin. Välillä 3 - 1,8 pm partikkelin määrä on taas jonkin verran perinteisten pigmenttien määrää suurempi.

: V 20 :, (t · Kun edellä esitettyjä seoksia käytettiin päällystämiseen päästiin jyrkällä jakaumalla • ' · parempaan peittoon. Tämän ansiosta painotuloksen kannalta erityisen tärkeät parametrit, : . · opasiteetti, kiilto ja sileys paranevat keksinnön avulla 5 - 20 %.

« » * · · ’** 25 Esimerkki 2 Päällystetyn hienopaperin valmistus ; ·. Pohj apaperi valmistettiin haapamassasta j a kemiallisesta havupuumassasta, j otka • · · . · . ·: · sekoitettiin painosuhteessa 40/60. Sulppuun lisättiin noin 10 % kuituaineksen määrästä . . .V 30 j auhettua täyteainekarbonaattia sekä tavallisia paperinvalmi stuksen lisäaineita. : • I « • « · ’. · Pohjapaperia valmistettiin kitarainaimella. Pohjapaperin ominaisuudet olivat seuraavat: « · ίο 105840 neliömassa 53,3 g/m2 bulk 1,45 cm3/g opasiteetti 88 % vaaleus 82,5 % 5 Bendtsen-karheus 240 ml/min täyteainepitoisuus 12 %

Pohjapaperi päällystettiin kaksi kertaa, ensin filminpäällystysmenetelmällä ja sitten 10 telapäällystyksellä.

Päällystysseoksissa käytettiin kolmenlaisia kalsiumkarbonaattipigmenttejä, joiden partikkelikokojakaumat on esitetty taulukossa 2: 15 Taulukko 2. Karbonaattipigmenttien partikkelikokojakaumat

Kumulatiivinen paino-osuus

Maks. ___ partikkelikoko Karbonaatti 1 Karbonaatti 2 Karbonaatti 3 20 tl21”] (normaali) (normaali) (jyrinä) 5 92 98 99 2 62 87 95 1 38 63 70 ·' 0,5 20 38 35 !·.·. 25 0,2 8 18 10

Perinteisesti käytetään tuotetta Karbonaatti 1 (normaali, karkea) esipäällystykseen ja tuotetta Karbonaatti 2 (normaali, hieno) pintapäällystykseen.

I’’·· 30 • · « * · * Päällystysseokset valmistettiin sinänsä tunnetulla tavalla sekoittamalla yhteen pigmentti, • « · ' _: sideaine sekä lisäaineet. Seosten koostumukset on ilmoitettu taulukossa 3:

• I I

» · · » · ·

Taulukko 3. Päällystysseosten koostumukset „ 105840

Esipäällystysseos (paino-osina) Pintapäällystysseos (paino-osina) Tavallinen Keksinnön Tavallinen Keksinnön mukainen mukainen 5 Karb. 1 100

Karb. 2 75

Karb. 3 100 75

Kiiltokaoliinii 25 25 SB-lateksi 10 10 11 11 10 CMC 0,5 0,5 1 1

Lisäksi käytettiin sinänsä tunnettuja päällystepasta lisäaineita, mm. optisia kirkasteita.

15 Esipäällytysseosten kuiva-ainepitoisuudet olivat 60 % ja pintapäällystyseosten vastaavat arvot 61 %.

Edellä esitetyillä seoksilla päällystettiin esimerkin alussa mainittua pohjapaperia seuraavissa olosuhteissa: !·.·. 20

Esipäällystys filminpäällystyksenä 9 g/m2/puoli ja pintapäällystys teräasemalla 10,5 g/m2/puoli nopeudessa 1500 m/min. Päällystetty paperi superkalanteroitiin.

. i 1 ·.. Lopputuotteiden ominaisuudet määritettiin ja verrattiin kahteen kaupalliseen hienopaperiin, • · · L: 25 nimittäin Lumiart (Enso) ja Nopacoat (Nordland Papier). Tulokset ilmenevät taulukosta 4: «Il

Taulukko 4. Kaksinkertaisesti päällystetyn hienopaperin optiset ominaisuudet 12 105840

Keksinnön Lumiart Nopacoat mukainen paperi

Neliömassa [g/m2] 80 100 99 5 Bulkki 0,85 0,83 0,78

Opasiteetti [%] 94 92,7 92,6

Vaaleus [%] 94 91 96,7

Pintakarheus, pps 10 [pm] 0,8 1,2 0,8

Kiilto [%] 73 66 71 10

Taulukosta 5 käy ilmi, että keksinnön mukaan päällystetyn hienopaperin ominaisuudet ovat paremmat kaikissa suhteissa kuin vastaavan huikin ja neliömassan omaavan vertailu-paperin, joka on päällystetty perinteisillä päällystysseoksilla, mikä on osoitus siitä, että 15 keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan parempi peitto. Yhdistelemällä keksinnön mukainen päällystäminen yllä esitettyyn pohjapaperiin saadaan aikaan hienopaperi, jonka : . saantoetu perinteisiin hienopaperihin verrattuna on yli 20 %.

* • « « · « · • · « » m · · « · « · ( c f 4 »

Claims (10)

105840

1. Menetelmä kuitupitoisen materiaalirainan päällystämiseksi, jonka menetelmän mukaan 5. rainan pinnalle levitetään pigmenttipitoinen päällystysseos, joka kuivatetaan päällystetyn rainan muodostamiseksi, tunnettu siitä,että - käytetään päällystysseosta, jonka pigmenteillä on jyrkkä partikkelikokojakauma, jolloin pigmenttipartikkeleista korkeintaan 35 % on pienempiä kuin 0,5 pm, ja 10 - päällystysseos levitetään rainan pinnalle filminsiirtotekniikalla päällysnopeudella, joka on ainakin 1450 m/min.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään päällystysseosta, jonka pigmenttipartikkeleista korkeintaan 35 % on pienempiä kuin 15 0,5 pm ja korkeintaan 10 % on pienempiä kuin 0,2 pm.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään päällystysseosta, jonka pigmenttipartikkeleista korkeintaan 75 % on pienempiä kuin 1 pm. , ·, ·, 20

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • · . · · , käytetään päällystysseosta, jonka pigmenttipartikkeleista korkeintaan 10 % on pienempiä * * < j\ kuin 0,1 pm ja korkeintaan 10% on suurempia kuin 2 pm. • · · • · * • · • *

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että 25 päällystysseos levitetään päällystysnopeudella, joka on ainakin 1600 m/min.

*·* • 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että • · · käytetään päällystysseosta, joka pigmenttinä sisältää kalsiumkarbonaattia, kalsium- •: · * ί sulfaattia, alumiinisilikaattia ja alumiinihydroksidia, magnesiumsilikaattia, titaanidioksidia • · · '... 30 ja/tai bariumsulfaattia tai näiden seosta. < « · • « * ( I : · · i

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 105840 raina päällystetään kaksi kertaa, jolloin ensimmäinen päällystys suoritetaan filminsiirtomenetelmän avulla ja toinen päällystys suoritetaan teräpäällystyksenä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että filminsiirto-5 menetelmällä levitetään rainalle 5 - 50 g päällystysseosta/m2 ja teräpäällystyksellä levitetään rainalle 10 - 60 g päällystysseosta/m2, jolloin päällystysmäärät on laskettu päällystysseoksen kuiva-aineen perusteella.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 käytetään päällystysseosta, jonka kuiva-ainepitoisuus on ainakin 40 %, edullisesti ainakin 50 %, erityisen edullisesti 55 - 65 %.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällystetään paperiraina, joka on muodostettu mekaanisesta haapamassasta ja kemial- 15 lisesta havupuumassasta. I i I I < I I I c i c » c f « * ( ( « ( • · · * · · • · ♦ • · • · • · • · • t · • · · * · « « · · • Il • · • · • · · • · · • · * · • · · c I I < I | « III « f < « I ( < \ I I I I I I I «Il « · 105840