John Dryden

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John Dryden.

John Dryden (19. elokuuta 163112. toukokuuta 1700) oli aikansa johtava hahmo englantilaisessa kirjallisuudessa. Hän työskenteli näytelmäkirjailijana, runoilijana, kääntäjänä ja kirjallisuuskriitikkona.[1]

Dryden tunnetaan erityisesti satiirisista runoistaan, joissa hän kehitti herooisen säeparin käyttöä. Näitä ovat muun muassa Absalom and Achitopel (1681) ja The Medal and Mack-Flecknoe (1682).[2]

Englannintajana hän käänsi erityisesti Vergiliuksen ja Boccaccion teoksia. Kirjallisuuskriitikkona hän vaikutti varsinkin draaman kehittymiseen, mutta myös taidekritiikin tasoon varsinkin teoksellaan Essays on Dramatic Poesy (1668).[1] Hän oli kuningaskunnan hovirunoilija eli Poet Laureate vuosina 1668–1689[3].

Dryden ylisti Cromwellia säkeissä Heroic stanzas (1658) ja Kaarle II:ta runossa Astræa redux. Mutta tämän kuninkaan kausi ei ollut runoudelle kultaista aikaa. Dryden kääntyi nyt draaman alalle. Myöhemmin hän palveli hallitusta poliittisilla satiireillaan. Hän kääntyi katolisuuteen Jaakko II:n noustessa valtaistuimelle, sai poeta laureatus -arvon ja eläkkeen, mutta menetti kaiken vuoden 1688 vallankumouksessa. Loppuiällään hän oli Englannin suurin kritiikin auktoriteetti. Kiinnostavia ovat hänen draamojensa esipuheet.[4]

Drydenin ensimmäisiä näytelmiä ovat The Indian queen (1663), The Indian emperor (1665), Secret love, or the maiden queen (1668), The conquest of Granada (1672). Niitä hän sanoi sankaritragedioiksi, ja niiden painopisteenä olivat lemmenjuonet ja urotyöt, joihin liittyi henkienilmestyksiä ja taisteluntuoksinaa. Hänen tarkoituksensa oli niissä yhdistää ranskalainen klassillinen murhenäytelmä Shakespearen romanttiseen draamaan. Näytelmät saavuttivat suurta suosiota huolimatta Buckinghamin herttuan purevasta draamallisesta satiirista The Rehearsal, joka esitettiin 1671. Dryden kääntyi sitten toiseen draamalliseen suuntaan, jonka määränä oli viljellä luonnollista klassillisuutta. Tämän suunnan näytelmiä ovat Aurengzebe (1675), Shakespeare-mukaelma All for love (1678), Oedipus (1678), The duke of Guise (1682). Etevin kaikista on Don Sebastian (1690).[4]

Yhteensä Dryden on kirjoittanut 27 näytelmää. Absalom and Achitophel on poliittinen satiiri, joka ivaa Monmouthin herttuan kapinaa. Hänen kääntymyksensä katolisuuteen kuvastuu allegoriassa The hind and the panther (1687). Drydenin teoksia on toimittanut muun muassa Walter Scott selityksillä ja elämäkerralla varustettuna vuonna 1808.[4]

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 744. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  2. Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4
  3. Jokinen, Anniina: The Life of John Dryden luminarium.org. Viitattu 12.7.2015. (englanniksi)
  4. a b c Dryden John, Tietosanakirja osa 2, palsta 415, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]