Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa uuden autotunnelin rakentamista kaupungin ydinkeskustaan. Kauppakamarin johtajan Markku Lahtisen mukaan toimiva tunneli parantaisi kaupungin ydinkeskustaan pääsyä ja tukisi viihtyisän kaupunkiympäristön kehittämistä.
– Keskustan elinvoiman kasvattaminen vaatii konkreettisia toimia. Keskustan saavutettavuuden parantaminen kaikilla liikkumismuodoilla on erittäin tärkeää, Lahtinen sanoo.
Kauppakamarin ehdotuksessa jo olemassa oleva keskustan huoltotunneli kunnostettaisiin liikennekäyttöön ja yhdistettäisiin Länsisatamaan suunnitteilla olevaan autotunneliin. Uusi maanalainen tunneliyhteys kulkisi siis Länsiväylältä Hakaniemeen. Hankkeen arvioidaan maksavan noin 140 miljoonaa euroa, josta läntisen yhteyden osuus olisi noin 40 miljoonaa.
Kauppakamarin ajaman tunnelihankkeen tavoitteena ei ole keskustan läpiajon lisääminen. Tunneliyhteyksiä pitkin pääsisi kauppakamarin mukaan sujuvasti keskustan pysäköintilaitoksiin ja asioimaan ydinkeskustan alueella.
Uudella tunneliyhteydellä pyrittäisiin parantamaan kävely- ja pyöräilykeskustan kehittämismahdollisuuksia sekä vähentämään maanpäällistä liikennettä keskustassa.
– Keskustassa voisi liikkua sujuvasti maan alla parkkihalleissa ja katutasolle vapautuisi tilaa jalankululle ja pyöräilylle, Lahtinen sanoo.
Kaupunki selvittää vajaakäytöllä olevan huoltotunnelin kehittämistä
Kaupunki kaavailee jo suunnitelmia huoltotunnelin käytön tehostamisesta ja maanalaisesta tunneliyhteydestä Hakaniemestä ydinkeskustaan. Se toteutuvatko suunnitelmat selviää myöhemmin.
– Tämä kokonaisuus yhdistettäisiin Länsisatamaan suunnitteilla olevaan tunneliin, Lahtinen selventää.
Tunneliselvitysten yhteydessä on siis tarkoitus tutkia keinoja jo olemassa olevan ydinkeskustan huoltotunnelin käytön tehostamiseksi. Kaupunki on investoinut aikoinaan tunneliin noin 90 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut muun muassa saada ydinkeskustan kiinteistöt liittymään logistiikkansa osalta huoltotunneliin. Huoltotunnelin käytön kehittyminen on kuitenkin pysähtynyt sen valmistuttua. Sen liikenteellinen ja logistinen kapasiteetti ovat nykyisellään vajaakäytössä.
Ylen haastattelemat kaupunkilaiset pitävät ajatusta tervetulleena, mutta rahoille saattaisi löytyä parempaakin käyttöä.
Poliitikot erimielisiä tunnelin tarpeesta
Kokoomuslaisen kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtajan RIsto Rautavan mielestä kauppakamarin ehdottama tunneli on erinomainen ajatus. Rautavan mukaan keskustaan pääsyä autolla on parannettava.
– Tämä tukisi myös pyrkimyksiä kehittää jo olemassa olevaa huoltotunnelia. Ajoneuvoliikenteen suuntautuminen tunneliin ja maanalaisiin pysäköintilaitoksiin vapauttaisi tilaa kävelykeskustalle.
Helsingin kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen korostaa, että uusi tunneliyhteys Länsisatamasta ydinkeskustaan auttaisi purkamaan mahdollisia kasvavia ruuhkia keskustassa. Kaupungin suunnitelmissa on sulkea Kaivokatu autoliikenteeltä ja tämän on ennakoitu lisäävän ruuhkia Esplanadeilla.
Halvempi kuin haudattu keskustatunneli
Kaupunkiympäristölautakunnan demarijäsen Sami Kuusela pitää kauppakamarin ehdotusta kiinnostavana avauksena.
– Keskustan saavutettavuutta kannattaa parantaa maanalaisin keinoin. Mielestäni tämä on selvittämisen arvoinen asia, Kuusela sanoo.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Amanda Pasanen puolestaan suhtautuu hankkeeseen hyvin kriittisesti. Hänen mukaansa keskustaan pääsyä ja elinvoimaa voisi parantaa uusilla joukkoliikenneratkaisuilla.
– Kaupunkia pitäisi kehittää päästöttömillä ratkaisuilla.
Kauppakamarin ehdottaman tunneliratkaisun kustannusarvio on noin 140 miljoonaa euroa, mikä on vain kymmenisen prosenttia vuonna 2019 poliittisilla päätöksillä haudatun keskustatunnelin kustannuksiin verrattuna.
Kauppakamarin johtajan Markku Lahtisen mukaan nyt on välttämätöntä ryhtyä rohkeisiin toimiin, jotta vuosikymmenen aikana merkittävästi heikentynyt keskustan elinvoima saadaan takaisin.
Lahtinen sanoo, että keskustan houkuttelevuutta on tarpeellista parantaa samanaikaisesti sekä joukkoliikennettä että autosaavutettavuutta kehittämällä. Kauppakamarin mukaan Helsingin keskusta ei ole toipunut korona-pandemian vaikutuksista Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan tavoin.