FI112563B - Menetelmä ja laite signaalin käyttökelpoisuuden määrittämiseksi - Google Patents

Description

112563

Menetelmä ja laite signaalin käyttökelpoisuuden määrittämiseksi Tämä keksintö liittyy yleisesti viestintäjärjestelmiin ja 5 erityisesti sellaiseen viestintäjärjestelmään, jossa on toteutettu viestintäresurssien maantiedollinen jälleenkäyttö .

Viestintäresursseja maantiedollisesti jälleenkäyttävät 10 viestintäjärjestelmät ovat tunnettuja. Nämä järjestelmät varaavat ennalta määrätyn viestintäresurssien joukon yhdellä maantiedollisella alueella ja jälleenkäyttävät samaa viestintäresurssien joukkoa yhdellä tai useammalla muulla maantiedollisella alueella. Tämä jälleenkäyttötekniikka 15 parantaa viestintäkapasiteettia minimoimalla viestintäpal velun tarjoamiseksi tarvittavien viestintäresurssien lukumäärän suurella maantiedollisella, useista pienemmistä maantiedollisista alueista muodostuvalla alueella. Kuten myös tunnettua, viestintäresurssi voi olla kantotaajuus, 20 kantotaajuuspari, aikaväli aikajakolomitellussa (TDM, time division multiplex) aikakehyksessä tai mikä tahansa radiotaajuinen (RF, radio frequency) siirronvälitin.

; : Kaksi yleisintä viestintäjärjestelmää, jotka maantiedolli- 25 sesti jälleenkäyttävät viestintäresursseja, ovat solukko- : järjestelmät ja yhteiskäyttöiset matkaviestintäjärjestel mät. Kummassakin viestintäjärjestelmässä viestintäresurs-sin varaus alkaa, kun viestintälaite on pyytänyt viestintäpalvelua. Resurssiohjain osoittaa viestintäresurssin 30 viestintälaitteelle resurssien käytettävyyden ja signaalin käyttökelpoisuuden perusteella. Viestintä kuten keskustelu tai telekopiosiirto tapahtuu viestintäresurssilla viestintälaitteen ja toisen viestintälaitteen välillä tai viestintälaitteen ja yleisen puhelinverkon tilaajan välillä. 35 Viestintä jatkuu sen päättymiseen tai palvelun keskeytymi- 2 112565 seen asti. Viestinnän päätyttyä resurssiohjain ottaa vies-tintäresurssin takaisin asettaen viestintäresurssin siten saataville toista viestintätapahtumaa varten.

5 Tärkeä parametri hyväksyttävän viestintäresurssin tunnistamisessa on signaalin käyttökelpoisuus. Langattomassa viestintäjärjestelmässä viestintäresurssit ovat tyypillisesti RF-kanavia, jotka valtaavat ennalta määrätyn kaistanleveyden. Informaatiosignaaleja RF-kanavilla siirrettä-10 essä kanavan ei-toivotut vaikutukset kuten häipyminen ja häiriöt muuttavat informaatiosignaaleja siirron aikana. Nämä kanavan ei-toivotut vaikutukset vääristävät siten viestintälaitteessa tai tukiasemassa olevan vastaanottimen vastaanottamia informaatiosignaaleja. Hankkimalla tietoon 15 vääristymän ilmaus käytettävissä olevilla viestintäresurs- seilla viestinnän suorittamiseksi voidaan valita vähiten huonontunut viestintäresurssi. Tämä vääristymän ilmaus tunnetaan signaalin käyttökelpoisuuden mittana.

20 Maantiedollisen jälleenkäytön toteuttavissa viestintäjärjestelmissä signaalin käyttökelpoisuutta tyypillisesti rajoittaa RF-kanavalla vaikuttavan rinnakkaiskanavahäiriön (co-channel interference) määrä. Rinnakkaiskanavahäiriö esiintyy, kun vastaanottimet vastaanottavat ei-haluttuja 25 informaatiosignaaleja naapuruudessaan olevilta viestintä laitteilla tai tukiasemilta, jotka lähettävät samalla kanavalla kuin haluttu RF-kanava. Signaalin käyttökelpoisuus siis huononee rinnakkaiskanavahäiriön suurentuessa.

30 Vastaanotetun signaalin voimakkuuden ilmaisu (RSSI, received signal strength indication) ja bittivirhesuhde ’ (BER, bit error rate) ovat kaksi yleistä menetelmää sig naalin käyttökelpoisuuden arvioimiseksi. RSSI:n arvioin-* nissa vastaanotin mittaa halutulla RF-kanavalla vastaan- 35 otetun signaalin tason. Tämä mittaus suorittaa signaali- 112563 3 tasojen summauksen (so. C+I+N) mukaanlukien halutun infor-maatiosignaalin (C), rinnakkaiskanavahäiriön (I) ja kohinan (N) halutulla RF-kanavalla. Vaikka tämä tekniikka arvioi vastaanotetun signaalin tason tarkasti, se ei pysty 5 tekemään eroa halutun informaatiosignaalin ja rinnakkais-kanavahäiriöstä johtuvien signaalien välillä. Hyväksyttävä RSSI-mittaus voi siten ilmaista signaalin käyttökelpoisuuden olevan ei-hyväksyttävä johtuen rinnakkaiskanavahäiriön suuresta tasosta. Vaihtoehtoisesti BER-mittaukset 10 antavat signaalin käyttökelpoisuuden tarkat arviot, mutta sellaisilla maantiedollisilla alueilla, joilla virhesuhteet ovat pienet, tarkkojen arvioiden saamiseksi voidaan tarvita useita mittauksia ja liian pitkiä keskiarvon määri tysaikoj a. Jopa viidenkymmenen sekunnin mittausjaksot 15 voivat olla tarpeen tarkkojen BER-tietojen saamiseksi.

Kuten edellä on lyhyesti mainittu, häipyminen on lisäksi sellainen ei-haluttu kanavan vaikutus, joka voi muuttaa siirrettyä informaatiosignaalia. Häipymistä tapahtuu halu-20 tun informaatiosignaalin monista heijastumisista RF-kanavalla siirron aikana. Näitä heijastuksia aiheuttaa tyypillisesti siirretyn informaatiosignaalin tarkoitukseton . heijastuminen sen tiellä olevista esteistä kuten rakennuk sista ja vuorista, ja se voi synnyttää lähetetyn informaa-25 tiosignaalin useita muuntuneita toisteita, jotka kukin aiheuttavat alkuperäisen signaalin erilaisia amplitudin-ja vaiheenmuutoksia kullakin uudella signaalitiellä. Kaikki lähetetyn informaatiosignaalin toisteet muodostavat yhdistetyn informaatiosignaalin vastaanottimen sisään-. , 30 menossa. Yhdistetyn signaalin käyttökelpoisuus riippuu ,;, ’ häipymätyypistä.

Kaksi yleisesti esiintyvää häipymätyyppiä ovat tasainen -:<·· häipyminen ja taajuusselektiivinen häipyminen. Digitaali- 35 sessa siirrossa tasaista häipymistä esiintyy, jos suurin 112563 4 differentiaalinen viive kunkin uuden signaalitien välillä on paljon symbolijaksoa lyhyempi. Kuten tunnettua, on olemassa menetelmiä RF-kanavan tasaisen häipymisen arvioimiseksi, ja niitä käytetään tasaisen häipymisen aiheuttaman 5 signaalin käyttökelpoisuuden huononemisen minimoimiseksi.

Taajuusselektiivistä häipymistä esiintyy, jos suurin differentiaalinen viive kunkin uuden signaalintien välillä on symbolijakson luokkaa tai symbolijaksoa pitempi. Myös taa-juusselektiivinen häipyminen voi huonontaa signaalin käyt-10 tökelpoisuutta. Viimeaikaiset teknologiset edistysaskeleet ovat sallineet signaalinlaadun estimoinnin taajuusselek-tiivisen häipymisen vaikuttaessa. Taajuusselektiivisen häipymisen huomioonottavan menetelmän signaalinlaadun mittaamiseksi yksityiskohtainen selitys on esitetty US-15 patenttijulkaisussa n:o 5,170,413, jonka otsikkona on "Control Strategy For Reuse System Assignments And Hand-off", patentti siirretty Motorola, Inc.:ille. Vaikka tämä teknologia saa aikaan monia etuja, se ei käsittele sitä teknologista seikkaa, miten signaalin käyttökelpoisuus 20 arvioidaan rinnakkaiskanavahäiriön ja kohinan mitatun li kiarvon perusteella.

, , Mainituista syistä on olemassa sellaisen menetelmän ja laitteen tarve, joka määrittää signaalin käyttökelpoisuu-’ 25 den RF-kanavan häiriön määrityksen perusteella. 1 ; Kuvio 1 esittää lähetettyjen ja vastaanotettujen muuttu- : neiden informaatiosymbolien pistekuvioita esillä olevan keksinnön mukaan.

30

Kuvio 2 esittää lohkokaaviomuodossa sellaista viestintäjärjestelmää, joka käsittää esillä olevan keksinnön mukai- • i ; sen vastaanottimen.

112563 5

Kuvio 3 esittää vaihtoehtoisessa lohkokaaviomuodossa sellaista viestintäjärjestelmää, joka käsittää esillä olevan keksinnön mukaisen vastaanottimen.

5 Esillä oleva keksintö yleisesti ottaen saa aikaan menetelmän ja laitteen vastaanotetun signaalin käyttökelpoisuus-tason määrittämiseksi. Vastaanotettu signaali käsittää halutun osan ja ei-halutun osan summattuna. Haluttu osa sisältää tyypillisesti alkuperäisen lähetetyn signaalin, 10 amplitudiltaan ja vaiheeltaan muuttuneena, ja ei-haluttu osa sisältää kohinaa ja häiriöitä. Esillä olevassa keksinnössä vastaanotin erottaa vastaanotetusta signaalista halutun osan esityksen ja käyttää sitä vastaanotetun signaalin ei-halutun osan esityksen saamiseksi. Sen jälkeen vas-15 taanotin laskee kumpaakin osaan sisältyvän keskimääräisen tehon ja muodostaa näiden kahden tehon suhteen. Tämä suhde, jota tavallisesti kutsutaan kantoaallon suhteeksi häiriöön ja kohinaan (carrier to interference plus noise ratio), eli C/(I+N), muodostaa vastaanotetun signaalin 20 käyttökelpoisuuden ilmauksen.

Esillä oleva keksintö on täydellisemmin selitettävissä kuvioiden 1-3 avulla. Kuvio 1 esittää lähetettyä infor-maatiosymbolikuviota 100 ja vastaanotettua muuttunutta : 25 informaatiosymbolikuviota 101. Kuviossa 1 esitetyt kak- : ;: siulotteiset symbolikuviot ovat tyypillisiä digitaaliselle ! ; ; siirtojärjestelmälle, joka käyttää 16-lukuista kvadratuu- , ri-amplitudimodulointia (QAM, 16-ary quadrature amplitude modulation), mutta alalla ovat kuitenkin yleisesti tunnet-. 30 tuja myös sellaiset symbolikuviot, jotka vastaavat vaihto- ehtoisia digitaalisia modulointimenetelmiä kuten kvater-naarista vaiheavainnusta (QPSK, quaternary phase shift ‘keying) ja differentiaalista QPSK:ta.

- < 1 » 6 112563

Digitaalisessa siirtojärjestelmässä lähetin lähettää in-formaatiosymbolien virran, missä kukin informaatiosymboli on erityinen arvo, joka on valittu lähetettävään informaa-tiosymbolikuvioon 100 sisältyvien mahdollisten diskreet-5 tien arvojen joukosta. Tiettynä symboliaikana lähetin voi lähettää esimerkiksi informaatiosymbolin 103, joka on osoitettu lähetettävien informaatiosymbolien kuviossa 100. Lähetetty informaatiosymbolien virta etenee lähettimeltä vastaanottimelle viestintäresurssin kuten RF-siirtokanavan 10 kautta. Vastaanottimen vastaanottama informaatiosymbolien virta on tyypillisesti muuttunut johtuen siirron aikana siirtokanavalla kohdatuista ei-toivotuista ilmiöistä.

Siirretty informaatiosymboli 103 muuttuu kahdella tavalla. 15 Ensiksikin viestintäresurssi muuttaa symbolin amplitudia ja vaihetta itse asiassa kiertäen ja skaalaten lähetettyä informaatiosymbolikuviota 100 tuottaen vastaanotetun muuttuneen informaatiosymbolikuvion 101. Viestintäresurssin aiheuttaman kierron ja skaalauksen tarkka määrä muuttuu 20 yleensä satunnaisella tavalla ajan funktiona Rayleigh-häipymän tai tasaisen häipymän vaikutuksista johtuen. Toiseksi viestintäresurssi lisää siirrettävään informaa-tiosymboliin 103 kohinaa ja häiriöitä siten, että vastaanotettu informaatiosymboli on siirtynyt tietyllä satunnai-25 sella määrällä. Viestintäresurssiensa maantiedollista jälleenkäyttöä soveltavassa moniasemaisessa viestintäjärjestelmässä häiriö aiheutuu siitä, että toiset järjestelmässä olevat lähettimet käyttävät samaa viestintäresurssia. Kohinaa aiheutuu eri lähteistä kuten terminen kohina ja ym-30 päristökohina. Moniasemainen viestintäjärjestelmä on tyypillisesti suunniteltu takaamaan, että siirtokanavan aiheuttama kohina ja häiriö pysyy pienenä lähetettyyn infor-maatiosymboliin 103 verrattuna, joten normaaleissa toimintaolosuhteissa vastaanotettu informaatiosymboli on suurel- 7 11256? la todennäköisyydellä alueella 102 sitä vastaavan lähetetyn informaatiosymbolin lähellä.

Viestintäresurssin aiheuttamien muutosten johdosta vas-5 taanotettu informaatiosymbolien virta sisältää halutun ja ei-halutun osan. Haluttu osa, joka sisältää lähettimen alun perin lähettämän informaatiosymbolien virran, on se osa joka on häipymisen vuoksi kiertynyt ja skaalautunut. Ei-haluttu osa on viestintäresurssin siirrettyyn symboli-10 virtaan lisäämää häiriötä ja kohinaa.

Kuvio 2 esittää viestintäjärjestelmää 200, joka sisältää lähettimen 201, RF-kanavan 202, vastaanottimen 203, sekä kohinaa ja häiriöitä 204. Lähetin 201 voi kuulua tukiase-15 maan tai viestintälaitteeseen kuten kaksisuuntaiseen radiolaitteeseen tai radiopuhelimeen. Vastaanotin 203 voi samoin kuulua myös viestintälaitteeseen tai tukiasemaan. Kuten tunnettua, viestintälaitteet lähettävät/vastaanottavat informaatiota RF-kanavan 202 eli viestintäresurssin 20 kautta yhdessä tukiaseman kanssa. Tapa jolla tämä viesti-liikenne saadaan aikaan, on tunnettu eikä liity tähän tarkasteluun.

Lähetin 201 lähettää signaalit, kuten informaatiosymbolien 25 virran, RF-kanavalla 202 eli viestintäresurssilla, jolloin • ; ne kohtaavat kohinaa ja häiriöitä 204, ja vastaanotin 203 : vastaanottaa ne. Vastaanotetut signaalit, jotka sisältävät V · lähetettyjen signaalien esityksen, johon on summautunut kohinaa ja häiriöitä 204, menevät vastaanottimessa 203 • 30 olevalle laitteelle 210, joka käsittää halutun osan mää- rittimen 205, ei-halutun osan määrittimen 206 ja signaalin ' , käyttökelpoisuuden määrittimen 209. Halutun osan määritin 205 vastaanottaa mainitut vastaanotetut signaalit ja määrittää halutun osan niiden perusteella. Tässä suoritusmuo-:Y: 35 dossa haluttu osa käsittää lähetettyjen signaalien esityk- 112563 8 sen estimaatin, ja se saadaan muuntamalla vastaanotettu signaali analogisesta digitaaliseen muotoon ja soveltamalla digitaalista signaalinkäsittelyä. Ei-halutun osan määritin 206 on toiminnallisesti kytketty halutun osan mää-5 rittimeen 205 ja vastaanottaa mainitut vastaanotetut signaalit ja halutun osan, joista se määrittää vastaanotettujen signaalien ei-halutun osan. Ei-halutun osan määritin 206 voi käsittää vähentimen, joka ei-halutun osan määrittämiseksi vähentää mainitun halutun osan vastaanotetuista 10 signaaleista. Signaalin käyttökelpoisuuden määritin 209 vastaanottaa halutun osan määrittimeltä 205 ja ei halutun osan määrittimeltä 206 vastaavasti halutun ja ei-halutun osan ja määrittää vastaanotettujen signaalien käyttökelpoisuuden ilmaukset niiden perusteella. Kuten edellä on 15 lyhyesti mainittu, käyttökelpoisuuden ilmausten määrittäminen käsittää yleensä halutun osan ja ei-halutun osan suhteen evaluoinnin.

Laite 210 voi käsittää myös ei-halutun osan keskiarvon 20 määrittimen 207 ja halutun osan keskiarvon määrittimen 208, jotka vastaanottavat ei-halutun ja halutun osan ja muodostavat niiden vastaavat keskiarvot. Signaalin käyttökelpoisuuden määritin 209 käyttää ei-halutun osan keskiar-; von määrittimen 207 ja halutun osan keskiarvon määrittimen 25 208 muodostamia keskiarvoja käyttökelpoisuuden ilmausten : : ; määrittämiseksi. Ei-halutun osan ja halutun osan keskiar- : von määrittimien 207 ja 208 muodostamat keskiarvot ovat v * tyypillisesti keskimääräiset signaalitehot, jotka määrite tään laskemalla kompleksisen ei-halutun ja halutun osan : ; : 30 itseisarvojen neliöiden keskiarvot, joten signaalin käyt- tökelpoisuuden määrittimen 209 muodostamat käyttökelpoisuuden ilmaukset approksimoivat edellä mainittua kantoaal-’ lon suhdetta häiriöön plus kohinaan. Vastaanottimessa 203 oleva laite 210 voi olla digitaalinen signaalinkäsittely-; : 35 yksikkö (DSP, digital signal processing unit), joka sisäl- 112563 9 tää ohjelmistorutiinit, jotka toimivat ei-halutun ja halutun osan määrittiminä 205 ja 206, ei-halutun ja halutun osan keskiarvon määrittiminä 207 ja 208 sekä signaalin käyttökelpoisuuden määrittimenä 209.

5

Kuvio 3 esittää viestintäjärjestelmää 300, joka käsittää lähettimen 201, RF-kanavan 202 ja vastaanottimen 301. Lähetin 201 lähettää muuttumattomien informaatiosymbolien virran RF-kanavalla 202 vastaanottimelle 301. RF-kanavalla 10 202 muuttumattomien informaatiosymbolien virta kohtaa häi pymän 302 moninkertaistavia vaikutuksia sekä kohinan ja häiriön 204 summautuvia vaikutuksia, joista aiheutuu muuttuneiden informaatiosymbolien virta vastaanottimen 301 sisäänmenoon. Muuttumattomien informaatiosymbolien virran 15 kutakin informaatiosymbolia voi esittää esimerkiksi diskreetti arvo D. Häipymän 302 vaikutukset RF-kanavalla 202 mallitetaan kertomalla kukin muuttumaton informaatio-symboli häipymäsignaalilla (fading signal) h, ja kohinan ja häiriön 204 vaikutukset esitetään summaamalla häiriö-20 signaali I kuhunkin häipyneeseen informaatiosymboliin. Kun niiden siirto RF-kanavan 202 kautta on päättynyt, vastaan-·,·, ottimen sisäänmenossa esiintyvä yhdistetty informaatiosym- * bolien virta muodostaa informaatiosymbolien muuttuneen virran. Kukin muuttuneen virran informaatiosymboli voidaan ; 25 matemaattisesti merkitä Dh + I. Siksi kukin muuttuneen ··’ ’ virran symboli käsittää halutun osan ja ei-halutun osan ··· · summan, missä haluttua osaa merkitään Dh ja ei-haluttua · osaa merkitään I.

: 30 Vastaanotinta 301, joka käsittää signaalin vastaanottimen 303, symbolinmäärittimen 304, häipymäsignaalin määrittimen ’ 305, halutun osan määrittimen 306, ei-halutun osan määrit timen 206 sekä signaalin käyttökelpoisuuden määrittimen 209, käytetään käsittelemään muuttunut virta ja suoritta-: ; : 35 maan muuttuneen virran käyttökelpoisuuden määritys. Muut- 11256/5 10 · tunut informaatiosymbolien virta menee vastaanottimeen 301 antennin kautta ja etenee signaalin vastaanottimen 303 sisäänmenoon. Signaalin vastaanotin 303 vahvistaa ja suodattaa muuttuneen virran ja muuntaa sen analogisesta digi-5 taaliseen muotoon. Muuttuneen virran digitaalinen esitys syötetään symbolinmäärittimen 304 ja häipymäsignaalin mää-rittimen 305 sisäänmenoihin, ja niissä määritetään vastaavasti kunkin muuttumattoman informaatiosymbolin esitys Π ja häipymäsignaalin esitys ti. Yksityiskohtainen selitys 10 tekniikasta, jolla häipymäsignaalin ja kunkin muuttumattoman informaatiosignaalin kuvaus määritetään, on esitetty rinnakkaisessa US-patenttihakemuksessa, jonka sarjanumero on 07/783,289 ja jonka otsikkona on "Communication Signal Having A Time Domain Pilot Component", siirretty Motorola, 15 Inc.iille.

Kunkin muuttumattoman informaatiosymbolin esitys D ja häipymäsignaalin esitys h siirretään halutun osan määritti-melle 306, jossa muuttuneen virran haluttu osa määritetään 20 sen kahden sisäänmenon esitysten perusteella. Halutun osan määritin 306 voi olla esimerkiksi digitaalinen kertoja, joka antaa lähtösignaalin Dh· Ei-halutun osan määritin 206 vastaanottaa sisäänmenot halutun osan määrittimeltä 206 ja !' signaalin vastaanottimelta 303, käsittelee ne ja tuottaa 25 muuttuneen virran ei-halutun osan. Kuten edellä kuvion 2 ; : ' yhteydessä on esitetty, ei-halutun osan määritin 206 voi : : ; käsittää vähentimen, joka vähentää halutun osan Dh muuttu- , ' neen virran Dh+I kustakin symbolista ja muodostaa halutun osan Dh+I-Dh. Edellyttäen että kunkin muuttumattoman in-: : 30 formaatiosymbolin esitys D ja häipymäsignaalin esitys h : : ovat tarkat, ei-haluttu osa approksimoi häiriösignaalia I.

Häipymäsignaalin määrittimen 305 ja ei-halutun osan mää-rittimen 206 ulostulot syötetään signaalin käyttökelpoisuuden määrittimelle 209 muuttuneen virran käyttökelpoi-, : : 35 suuden ilmausten määrittämiseksi. Käyttökelpoisuuden il- 112563 11 maukset määritetään evaluoimalla häipymäsignaalin esityksen suhde ei-haluttuun osaan, so. h/I.

Vastaanotin 301 voi käsittää myös ei-halutun osan keskiar-5 von määrittimen 207 ja halutun osan keskiarvon määrittimen 208, jotka vastaanottavat ei-halutun osan ja häipymäsignaalin esitysmuodon ja muodostavat vastaavien syötteidensä keskiarvot. Halutun osan keskiarvon määrittimen 208 suorittamaan keskiarvon määritykseen voi kuulua häipymäsig-10 naalin keskiarvon skaalaaminen kunkin muuttumattoman in-formaatiosignaalin ennalta määrätyllä keskiarvolla. Ei-halutun osan keskiarvon määrittimen 207 ja halutun osan keskiarvon määrittimen 208 keskiarvoulostulot siirretään signaalin käyttökelpoisuuden määrittimelle 209 vastaanote-15 tun signaalin käyttökelpoisuuden määrittämiseksi. Kuten edellä kuvion 2 yhteydessä on esitetty, ei-halutun ja halutun osan keskiarvon määrittimien 207 ja 208 muodostamat keskiarvot ovat tyypillisesti keskimääräiset signaalite-hot, joten signaalin käyttökelpoisuuden määrittimen 209 20 antamat käyttökelpoisuuden ilmaukset approksimoivat kantoaallon suhdetta häiriöön plus kohinaan. Tällä tekniikalla signaalin käyttökelpoisuuden ilmaukset (C/(I+N)) voidaan määrittää viidessä sekunnissa.

25 Esillä oleva keksintö saa aikaan menetelmän ja laitteen : vastaanotetun signaalin käyttökelpoisuuden ilmaisun mää- i rittämiseksi. Esillä olevan keksinnön avulla vastaanotin : useiden asemien taajuutta jälleenkäyttävässä viestintäjär jestelmässä pystyy nopeasti ja tarkasti evaluoimaan vas-30 taanotetun signaalin käyttökelpoisuuden, mikä on tärkeä . menettelytapa j ärj estelmätoimintoj en kuten kanavanosoituk- sen ja kanavanvaihdon kannalta. Esillä olevan keksinnön ’ menetelmä saa aikaan paljon paremman vastaanotetun signaa lin käyttökelpoisuuden ilmaisun vastaanotetun signaalin 35 voimakkuuden mittaukseen verrattuna, koska se tekee eron 112563 12 vastaanotetun signaalin halutun ja ei-halutun osan välillä, kun taas vastaanotetun signaalin voimakkuuden mittaus ei tee näin. Esillä olevan keksinnön menetelmä saa lisäksi aikaan nopeammat mutta yhtä tarkat vastaanotetun signaalin 5 käyttökelpoisuuden ilmaukset bittivirhesuhteen mittaukseen verrattuna, erityisesti pienet virhesuhteet omaavilla maantiedollisilla alueilla, minkä tuloksena on moniasemai-sen viestintäjärjestelmän parempi toiminta.

Claims (7)

112563 13

1. Menetelmä vastaanotettujen signaalien 5 käyttökelpoisuuden määrittämiseksi on tunnettu siitä, että a) lähetetään joko ensimmäisen viestintälaitteen tai ensimmäisen tukiaseman lähettimellä (201) 10 informaatiosymbolien virta symbolivirran muodostamiseksi, missä symbolivirran kukin informaatiosymboli on yksi ennalta määrättyjen diskreettien arvojen joukosta, b) vastaanotetaan joko toisen viestintälaitteen tai toils sen tukiaseman ainakin yhdellä vastaanottimella (203) muuttuneiden informaatiosymbolien virta muuttuneen virran muodostamiseksi, missä muuttuneen virran kukin muuttunut informaatiosymboli vastaa yhtä symbolivirran informaatiosymboleista kerrottuna häipyneellä signaalilla 20 (302) ja summattuna häiriösignaalin (204) kanssa, : c) määritetään mainitulla ainakin yhdellä vastaanottimel- * la (203) häipymäsignaalin (fading signal) esitys , muuttuneesta virrasta määritetyn häipymäsignaalin 1 25 muodostamiseksi, t i d) määritetään mainitulla ainakin yhdellä vastaanottimel- • la (203) informaatiovirrassa olevien informaatiosymbolien esitys muuttuneesta virrasta määritettyjen informaa-30 tiosymbolien muodostamiseksi, e) määritetään mainitulla ainakin yhdellä vastaanottimel-;; la (203) muuttuneen virran haluttu osa määritettyjen ;* informaatiosymbolien ja määritetyn häipymäsignaalin . ’ . 35 perusteella, 112563 14 f) määritetään mainitulla ainakin yhdellä vastaanottimella (203) muuttuneen virran ei-haluttu osa muuttuneen virran halutun osan ja muuttuneen virran perusteella ja 5 g) muodostetaan mainitulla ainakin yhdellä vastaanottimella (203) muuttuneiden informaatiosymbolien käyttökelpoisuuden ilmaukset muuttuneen virran halutun osan ja muuttuneen virran ei-halutun osan perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (e) suoritettava määritys käsittää määritetyn häipymäsignaalin kertomisen kullakin määritetyllä informaatiosymbolilla muuttuneen virran halutun osan saamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (f) suoritettava määritys käsittää muuttuneen virran halutun osan vähentämisen muuttuneesta virrasta muuttuneen virran ei-halutun 20 osan määrittämiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, _! tunnettu siitä, että vaihe (g) käsittää muuttuneen ; virran halutun osan normin keskiarvon määrittämisen halu- '> 25 tun keskiarvon muodostamiseksi, muuttuneen virran ei-halu- tun osan normin keskiarvon määrittämisen ei-halutun keskiarvon tuottamiseksi sekä halutun keskiarvon ja ei-halutun keskiarvon suhteen määrittämisen.

5. Vastaanotin (301), joka on sisällytetty joko viestintälaitteeseen tai tukiasemaan viestintä-: : järjestelmässä, vastaanotin (301) on tunnettu : siitä, että se käsitää: ’ '* 35 - signaalivastaanottimen (303), joka vastaanottaa 112563 15 virran muutettuja informaatiosymboleita, joista kukin muutettu informaatiosymboli muutettujen informaatiosymboleiden virrassa on resultantti muuttamattomasta informaatiosymbolista kerrottuna 5 häipymäsignaalilla (302) ja laskettuna yhteen häiriösignaalin (204) kanssa; - häipymäsignaalin määrittäjän (305), operatiivisesti kytkettynä signaalivastaanottimeen (303), jossa 10 vaimennussignaalin määrittäjä (305) määrittää vaimennussignaalin osuuden määritetyn vaimennussignaalin muodostamiseksi; symbolimäärittäjän (304), operatiivisesti kytkettynä 15 signaalivastaanottimeen (303), jossa symbolimäärittäjä (304) määrittää kunkin muuttamattoman informaatiosymbolin osuuden määritettyj en informaatiosymboleiden muodostamiseksi, 20 - halutun osuuden määrittäjän (306) operatiivisesti kytkettynä vaimennussignaalin määrittäjään (305) ja ' /' symbolimäärittäjään (304), jossa halutun osuuden l : määrittäjä (306) määrittää halutun osuuden ; 25 muutettujen informaatiosymboleiden virrasta : . määritetyn vaimennussignaalin ja määritettyjen informaatiosymboleiden perusteella, ei-halutun osuuden määrittäjän (206) operatiivisesti » 30 kytkettynä halutun osuuden määrittäjään (306) ja signaalivastaanottimeen (303), jossa ei-halutun : : osuuden määrittäjä (206) määrittää ei-halutun osuuden muutettujen informaatiosymboleiden virrasta ‘ halutun osuuden muutettujen informaatiosymboleiden 35 virrasta ja muutettujen informaatiosymboleiden 16 1 12563 virran perusteella, ja signaalin käyttökelpoisuuden määrittäjän (209) 5 operatiivisesti kytkettynä halutun osuuden määrittäjään (306) ja ei-halutun osuuden määrittäjään (206), jossa signaalin käyttökelpoisuuden määrittäjä (209) määrittää ilmauksen muutettujen symboleiden 10 käyttökelpoisuudesta halutun ja ei-halutun osuuden perusteella muutettujen informaatiosymboleiden virrasta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen vastaanotin, jossa ei- 15 halutun osuuden määrittäjä (206) on tunnettu siitä, että se käsittää vähentäjän, joka vähentää muutetun virran halutun osuuden muutettujen informaatiosymboleiden virrasta muutetun virran ei-halutun osuuden määrittämiseksi. 20

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että operatiivisesti halutun • osuuden määrittäjään (306) ja signaalin käyttökelpoisuuden määrittäjään (209) on kytketty halutun osuuden ; 25 keskiarvoistaja (208), ja operatiivisesti ei-halutun osuuden määrittäjään (206) ja signaalin käyttökelpoisuuden määrittäjään (209) on kytketty ei-halutun osuuden keskiarvoistaja (207), jolloin signaalin käyttökelpoisuuden määrittäjä (209) ilmauksen 30 määrittämiseksi muutetun tiedon käyttökelpoisuudesta ; käyttää halutun osuuden keskiarvoistajan (208) ja ei- v halutun osuuden keskiarvoistajan (207) muodostamia keskiarvoja muodostamaan halutun osuuden ja ei-haluttuun osuuden suhteen muutettujen informaatiosymbolien virrasta. 35 π 112563