FI100265B - Menetelmä letkun kiinnittämiseksi nipparakenteeseen, tämän menetelmän käyttö ja korkeapaineletkuliitos - Google Patents

Description

100265

Menetelmä letkun kiinnittämiseksi nipparakenteeseen, tämän menetelmän käyttö ja korkeapaineletkuliitos Tämä keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdan-5 non mukaiseen menetelmään letkun liittämiseksi nippara- kenteeseen, tämän menetelmän patenttivaatimuksen 15 johdannon mukaiseen käyttöön ja tällä menetelmällä aikaansaatuun patenttivaatimuksen 17 johdannon mukaiseen kor-keapaineletkuliitokseen.

10 Letkuliitokset, erityisesti korkeapaineletkuliitos- ten suurteholaitteistoja varten, kuten tienrakennuslait-teistot, joiden täytyy kestää suhteellisen korkeita paineita, ja jotka ovat yksinkertaisia rakenteeltaan ja helppoja asentaa, ovat jo aikaisemmin saaneet toistuvaa huo-15 miota. Kuitenkin yksinkertaista ratkaisua, joka kestää luotettavasti suhteellisen korkeita paineita, ei ole tähän mennessä ollut saatavilla.

Aikaisempi US-patentti 3 870 349 tarjosi mahdollisuuden toteuttaa erikoisen hyviä letkuliitoksia korkea-20 paineletkuja varten, jotka osoittautuivat paremmiksi mui hin markkinoilla oleviin letkuliitoksiin nähden. Tämän patentin mukainen letkuliitos asennettuna molemmille puolille letkua salli korkeat paineet, jolloin letkut halkesivat. Lisäksi että tällainen letkuliitos oli suhteellisen 25 kallis, ei sen käytöllä letkun molemmissa päissä ollut mahdollista toteuttaa letkuliitoksia, jotka luotettavasti takasivat kaikkien käytettävissä olevien letkujen halkeamisen ja täydellisen tiiviyden säilyttämisen annetun letkun halkeamispaineeseen asti.

30 Lisäksi huomioitiin, että markkinoilla saatavilla olevat korkeapaineletkuliitokset käyttivät hyväkseen palteita nipoissa ja/tai ulkopuolista holkkimaista elintä, jossa oli terävät reunat, joita ilmeisesti vaadittiin riittävän pidätysvaikutuksen saavuttamiseksi, vaikkakin 35 terävät reunat osoittautuivat riittämättömiksi säilyttä mään tiiviyden letkun halkeamispaineeseen asti. Kuitenkin 2 100265 sellaisilla terävillä reunoilla on huomattava haitta siinä, että osa letkumateriaalista voi tuhoutua jo letkulii-tintä asennettaessa leikaten tai muuten vaurioittaen let-kumateriaalia.

5 Nyt on keksitty, kuinka aiempaan letkuintokseen liittyvät haitat voidaan välttää hämmästyttävän yksinkertaisella tavalla käyttämällä nippaa, joka on varustettu ulospäin suuntautuvilla palteilla tai vahvikkeilla, ja jota laajennetaan letkun nipan päälle asentamisen jälkeen, 10 samalla kun holkkimainen elin rajoittaa sitä säteittäises- sä ulospäin suuntautuvassa suunnassa, jonka jälkeen holk-kimaisen elimen halkaisijaa pienennetään, esimerkiksi puristamalla tai valssaamalla holkkimaista elintä.

Aikaisempaan tekniikkaan on tehty erilaisia ehdo-15 tuksia käyttää nipan sisäpuolista laajennusta ja/tai holk- kimaisten elinten ulkoista puristusta. Kuitenkin kaikilla aiemman tekniikan ehdotuksilla on tiettyjä haittapuolia toteutettaessa hyvin yksinkertaisia korkeapaineletkulii-toksia, jotka ovat hyvin luotettavia toiminnassaan ja joi-20 ta voidaan myös luoda kentällä, esimerkiksi korjaustarkoi tuksessa, kun vahinkoja sattuu tienrakennuslaitteistojen korkeapainelinj oissa.

Usein kohdattu haittapuoli monissa aiemmissa ehdotuksissa piilee kierteiden tai hammastusten käytössä käy-: 25 tettäessä teräviä hampaita. Kuitenkin sellaisia kierteitä tai hammastuksia käytettäessä terävät reunat todennäköisesti vahingoittavat letkua, mikä todennäköisesti johtaa tässä keksinnössä tarkasteltavan hyvin korkeapaineisen letkuliitoksen vaurioihin.

30 US-patentti 2 865 094 käyttää hyväksi hoikkia, jon ka tulee olla tietyn paksuinen, sallien sisäisten spiraa-likierteiden koneistuksen. Kuitenkin spiraalikierre aiheuttaa aina vakavia ongelmia vuotojen suhteen. Lisäksi teräväreunaisia hammastuksia käytetään nipassa, jonka it-35 sessään tulee olla varustettu ulkoisella kierteellä hoik kiin kiinnittämistä varten. Koska tämä liitos oli tarkoi- 100265 3 tettu ensisijaisesti teräslankapunospintaisille Teflon-letkuille, patentti esittää alussa hoikin poimuttamisen ulkopuolelta siinä määrin, että tapahtuu havaittava pysyvä nipan sisähalkaisijan pieneneminen. Tämä vaatii lisää si-5 säistä laajennusta ja lisää voimaa, jos nippa tulee laa jentaa letkun sisähalkaisijan mittaan virtausvuotojen estämiseksi.

US-patentti 2 399 790 koskee vahvistettuja letkuja, joissa käytetään metallipunosta, joka voi vaurioitua liit-10 timen asennuksen aikana. Siitä syystä tämä patentti ehdot taa liitinosan laajentamista ja ulomman vaipan kutistamista suurin piirtein samoihin mittasuhteisiin samanaikaisesti häiritsemättä letkun normaalia läpimittaa. Päinvastoin kuin esillä olevassa keksinnössä, tämä patentti esittää 15 nipan pisto-osaan tasaisen ulkopinnan ja ulompi vaippa on varustettu sisäpuolisilla kiristyskierteillä. Vaadittava rakenne, joka on välttämätön samanaikaisen laajentamisen ja puristuksen vuoksi, lisää myös eri osien valmistuskustannuksia.

20 US-patentti 2 216 839 käyttää hyväkseen vartta, jo ka on tuotettu terävin hampain, joiden tarkoitus on kytkeytyä letkuun. Teräviä hampaita voidaan tehdä myös hoikin sisäpuolelle. Kuitenkaan tämä patentti ei ehdota hoikin puristusta.

25 US-patentti 1 825 005, kuten myös US-patentti 1 786 489, esittää holkkielimen valssauksen, mutta ei sisäpuolista laajennusta.

US-patentissa 2 595 900 teräviä hammastuksia on tehty päärunkoon, kun taas ulkoista puristustoimintaa ei 30 ole ehdotettu. Lisäksi olakkeen laajennus tulee suorittaa vasten mutterin itsensä suhteellisen paksua materiaalirun-koa vasten.

US-patentissa 2 377 010 käytetään hyväksi putkimaista hoikkia, jossa on hammastus ulkopuolella, jonka 35 tarkoitus on leikkautua letkumateriaaliin. Kuitenkin ui- 4 100265 koirien rengas tässä patentissa ei ole tarkoitettu tai suunniteltu puristettavaksi.

US-patentti 2 025 427 on tarkoitettu letkua varten, joka on varustettu kierukkamaiseksi kierretyllä sisäpuoli-5 sella joustavalla metallivaipalla. Holkki on alussa defor- moitu kytkemään letku pitävästi liittimeen. Letkun ei-me-tallisten osien laajenemisen estämiseksi esillä oleva keksintö aikaansaa suhteellisen lyhyen nipan, joka on tarkoitettu laajennettavaksi tuottaen tiiviin metalli-metallia-10 vasten -liitoksen nipan ja sisäisen metallivaipan väliin.

Kuitenkin letkun pitävyys perustuu yksinomaan hoikin deformaatioon yhdessä kierukkamaisen vaipan kanssa.

GB-patentti 1 451 588 luottaa yksinomaan hoikin taivuttamiseen putkimaisen siseen päällä, jonka kehällä on 15 teräväreunaisia väkäsiä.

DE-hakemusjulkaisussa 25 32 624 holkki on varustettu ennakolta kehällä olevilla ulokkeilla pitävyysvaikutuk-sen riippuessa yksinomaan sisäisestä laajennuksesta, joka on varustettu rengasmaisiksi muotoilluilla palteilla.

20 FR-patentissa 1 089 603 kuvataan järjestelyä, jossa holkki on ruuvattu joustavan letkun päälle sisäpuolisia kierteitä käyttäen, mikä jälleen nostaa valmistuskustannuksia. Lisäksi ei ehdoteta hoikin ulkoista puristusta.

FR-patentissa 1 533 335 kuvataan järjestelyä, jossa ' 25 käytetään ulkoista puristustoimintaa, mutta ei sisäistä laajentämistä.

GB-patentti 575 057 liittyy putkiliitokseen, jossa rungon holkkimainen osa, joka on varustettu kierteitetyllä kartiomaisella pesällä, joka on ruuvattu metallisen putken 30 päähän niin, että viimemainittua puristetaan aina, kun se joutuu kartiomaiseen pesään. Keskellä olevan tukielimen laajentaminen suoritetaan sen jälkeen kun putki on täten kierteiden avulla kiinnitetty.

Aikaisemmin on siis ehdotettu lukuisia ehdotuksia 35 putkiliitoksiksi. Kuitenkin yksinkertainen ratkaisu, help po valmistettavuus ja asennettavuus ja erittäin korkeiden 100265 5 paineiden pitokyky voidaan löytää vain esillä olevasta keksinnöstä. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosassa, menetelmän käytölle se, mitä on kuvattu 5 patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa, ja korkeapai- neletkuliitokselle puolestaan patenttivaatimuksen 17 tun-nusmerkkiosan tunnusmerkit.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä letkun kiinnittämiseksi nippaan, joka on varustettu ulkopuolisesti vao-10 tetulla tai uurretulla nippaosalla, käsittää ulkopuolises ti vaotetun nippaosan sisähalkaisijan laajennusvaiheen samalla kun putkimaisen holkkimaisen elimen, joka on asennettu etukäteen nippaosan päälle, avulla rajoitetaan letkun säteittäisesti ulospäin suuntautuvaa liikettä. Holkki-15 mainen elin on yksinkertainen sylinterimäinen osa, jonka tasainen sisäpinta on vastaava tai hieman suurempi kuin letkun ulkohalkaisija helpottaen sen asentamista letkun päälle. Jotta varmistetaan liitos, joka kestää paineita letkun halkeamispaineeseen asti, holkkimaisen elimen dia-20 metristä läpimittaa voidaan sen jälkeen pienentää. Tämä voidaan saavuttaa puristamalla holkkimaista elintä sopivalla työkalulla tai valssaamalla säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvia rengasmaisia uria holkkimaiseen elimeen, mieluummin niin sijoittuen suhteessa rengasmaisiin vakoi-25 hin ja palteisiin nähden, että rengasmaisten urien syvim mät pisteet osuvat ainakin suunnilleen vierekkäisten vakojen tai palteitten huippujen kohdille. Holkkimainen elin voidaan sen vuoksi kytkeä nippaan laipoituksella, poimuttamalla tai tyssäämällä tai taivuttamalla holkkimainen 30 elin nippaan tuotettuun rengasuraan, joka valmistamisen helpottamiseksi, voidaan suorittaa samanaikaisesti kun rengasurat valssataan holkkimaiseen elimeen liitoksen pi-tokyvyn parantamiseksi.

Tämän keksinnön letkuliitos pohjimmiltaan käsittää 35 vain kaksi elementtiä; nimittäin nipan, jossa on nipan osa, joka on varustettu aksiaalisesti sijoitetuin ulospäin 6 100265 suuntautuvin urin tai vaoin, joilla on pyöristetyt ulkopinnat, ja putkimaisen holkkimaisen elimen, jossa on tasainen sisäpinta ja joka on kiinnitetty nippaan, jonka avulla letku pidetään paikoillaan ensiksi laajentamalla 5 nippaosan sisäistä läpimittaa ja sen jälkeen puristamalla holkkimaista elintä laajennetun nipan alueella. Jos puristus suoritetaan tuottamalla holkkimainen elin, jossa on säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvia uria, silloin viimemainitut mieluummin sijaitsevat vierekkäisten vakojen 10 tai palteitten välissä.

Menetelmä letkun kiinnittämiseksi nippaan ja tämän keksinnön mukaisin nipoin saavutettu letkuliitos on suhteellisen yksinkertainen ja halpa valmistaa ja asentaa, tuottaen vielä täydellisen tiiviyden odottamattoman kor-15 keillä paineilla luotettavasti, jopa vahvistetuilla let kuilla. Lisäksi virtausvuotoja voidaan huomattavasti pienentää tämän keksinnön avulla eliminoimalla erot letkun normaalin sisähalkaisijan ja nipan, jonka päälle letku asennetaan, halkaisijan välillä. Lisäksi kohinaa, jota on 20 havaittu aikaisemmin käytettäessä letkuliitoksia, joiden virtaustien läpimitoissa ilmenee muutoksia ja jota aiheutuu luultavasti heijastuksista johtuvista värähtelyistä, voidaan tämän keksinnön avulla vähentää, koska sisäläpi-mitta on suurin piirtein vakio. Tämä sallii metallisten 25 kierteiden eliminoinnin, joita tähän asti on vaadittu sel laisissa letkuliitoksissa, esimerkiksi hydraulitehostei-sissa ohjausjärjestelmissä.

Nämä ja muut tämän keksinnön kohteet, piirteet ja edut ilmenevät seuraavasta kuvauksesta ja oheisista pii-30 rustuksista, joissa esitetään selitystarkoituksessa aino astaan kaksi tämän keksinnön mukaista suoritusmuotoa, ja joissa: kuvio 1 on jossain määrin kaavamainen poikkileik-kauskuva eräästä tämän keksinnön mukaisesta suoritusmuo-35 dosta ennen nippaosan sisäläpimitan laajentamista; 100265 7 kuvio 2 on poikkileikkauskuva, samanlainen kuin kuvio 1, esittäen eri osia nippaosan sisäläpimitan laajennuksen jälkeen; kuvio 3 kuvaa erästä letkuliltoksen muunnettua suo-5 ritusmuotoa ja sen valmistusmenetelmää tämän keksinnön mukaisesti; kuvio 4 on poikkllelkkauskuva, samoin kuin kuvio 2, vielä toisesta tämän keksinnön mukaisen letkuliltoksen muunnetusta suoritusmuodosta metallivahvistettua letkua 10 varten; kuvio 5 kuvaa standardiosia, joita käytetään tämän keksinnön mukaisessa valmistusmenetelmässä, ja joilla vältetään osien koneistustarve; kuvio 6 on poikkllelkkauskuva esittäen nippaa, joka 15 on koostettu kahdesta kuvion 5 standardiosasta, nipan osan ollessa kutistettu diametriseen mittaansa ja varustettu ulkopuolisin paltein; kuvio 7 on poikkllelkkauskuva esittäen letkuliitok-sen osien asemaa sen jälkeen, kun letku on asetettu nipan 20 päälle ja holkkimainen elin on asetettu tiivistyslevyn päälle; kuvio 8 on poikkllelkkauskuva esittäen valmista letkuliitosta sen jälkeen, kun nipan osa on sisäpuolelta laajennettu ja holkkimainen osa on kylmädeformoitu; 25 kuvio 9 esittää kaavamaisesti, kuinka nippaan käy tettävä putkimainen elin on kutistettu kylmädeformaatiop-rosessin aikana; ja kuvio 10 on poikkileikkauskuva kuvioihin 5-8 verrattuna hieman erilaisen menetelmän mukaisesti valmistetun 30 letkuliltoksen ennaltakokoonpannuista osista.

Viitaten nyt piirustuksiin, joissa samoja viitenumerolta käytetään tarkoittamaan vastaavia osia kaikkien kuvien kohdalla, ja erityisesti viitaten kuvioon 1, nippaa merkitään yleisesti viitenumerolla 10 käsittäen pääosan 35 11, jonka ulkopinta on muotoiltu sopimaan yhteen työkalun, kuten hylsyavaimen kanssa. Pääosa 11 on kokonaisuus uiko- 8 100265 puolelta kierteitetyn liitososan 12 kanssa. Nlppaosa 14 suuntautuu pääosasta 11 vastakkaiseen suuntaan liitososaan 12 nähden, ja sen sisäläpimitta D2 on pienempi kuin pääosan 11 ja liitososan 12 sisäläpimitta Dl kartiomaisen 5 osan 16 määrittämän määrän verran. Nlppaosa 14 on lisäksi varustettu ulospäin suuntutuvilla rengasmaisilla palteilla tai vaoilla 15, joilla on pyöristetty profiili terävien reunojen välttämiseksi, jotka voivat vahingoittaa leikaten letkua. Kuten kuviosta 1 nähdään, rengasmaisten palteitten 10 tai vakojen 15 sekä huiput että notkot ovat pyöristettyjä jollain sopivalla tavalla. Kartiomainen osa 16, joka on suhteellisen lyhyt suhteessa pääosan 11 aksiaaliseen pituuteen ja yhdysosaan 14 nähden, on sijoitettu aksiaali-sesti sivulle pääosasta 11 nippaosan 14 suuntaan ja jonka 15 paksuus säteen suuntaisesti on huomattavasti pienempi kuin pääosan 11 paksuus ja samaa kertaluokkaa kuin rengasmaisten palteiden tai vakojen 15 maksimipaksuus. Tämä helpottaa sisäistä laajentamista, koska sellainen laajennus suoritetaan vain rajoitetuilla materiaalipaksuuksilla.

20 Holkkimainen elin, jota yleisesti merkitään vii tenumerolla 20, on kiinnitetty nippaan 10 taivutetun pään 21 avulla, joka ulottuu nippaan 10 tuotettuun syvennykseen 17. Holkkimaisen elimen 20 kiinnitys nippaan 10 voidaan suorittaa millä tahansa tunnetulla tavalla, kuten poimu-25 tuksen, tyssäyksen, laipoituksen tai vastaavan avulla.

Letkua, jota yleisesti merkitään viitenumerolla 30, ja joka on valmistettu jostain sopivasta letkumateriaalista, on sijoitettu nippaosan 14 ja holkkimaisen elimen 20 väliseen tilaan. Sileän holkkimaisen elimen 20 sisäläpimitta 30 ja rengasmaisten palteiden ja vakojen 15 ulkoläpimitta on valittu niin, että letku 30 voidaan sujauttaa nippaosan 14 ympärillä olevaan tilaan tai nippaosa 14 voidaan helposti työntää letkuun 30 vaurioittamatta letkua sen jälkeen, kun holkkimainen elin 20 on pujotettu letkun 30 pään yli siinä 35 määrin, että holkkimaisen elimen taivutettu pää 21 on lä hellä letkun päätä.

9 100265

Viitenumerolla 40 merkitään yleensä laajennustyö-kalua, joka käsittää tangon 41, johon on asennettu yksi tai useampia laajennuselimiä 42, 43, jotka on valmistettu sopivasta kovetetusta materiaalista. On edullista käyttää 5 useita laajennuselimiä, joiden ulkohalkaisija kasvaa niin, että nippaosan 14 laajennus voidaan suorittaa useissa vaiheissa, jolloin laajennuksen absoluuttinen arvo kussakin vaiheessa on täten pienempi kuin tarvitaan, jos käytetään vain yhtä laajennuselintä. Laajennuselimet 42 ja 43 voivat 10 sen vuoksi olla esimerkiksi muodoltaan pallomaisia tai kartiomaisia kuten kuvassa. Niiden lukumäärä voidaan valita vallitsevista olosuhteista riippuen. Lisäksi laajennuselimet voivat kaikki olla samanmuotoisia, pallomaisia tai kartiomaisia, tai jotkut voivat olla pallomaisia ja 15 jotkut kartiomaisia. Laajennuselinten 42, 43 asennuksen helpottamiseksi tanko on kierteitetty ulkopuolelta niin, että laajennuselimet voidaan pitää ennaltamäärätyissä paikoissa käyttäen muttereita (ei kuvassa). Kuitenkin mitä tahansa tunnettua menetelmää voidaan käyttää laajennus-20 elinten 42, 43 kiinnittämisessä tankoon 41. Lisäksi laa- jennuselin tai -elimet voidaan valmistaa tangon kanssa yhdeksi kappaleeksi.

Tämän keksinnön mukainen liitos suoritetaan seuraavasti. Holkkimainen osa 20 liu'utetaan letkun 30 päälle 25 sen vasempaan päähän katsottuna kuviosta 1 niin, että se on letkun 30 päällä sen vapaassa (vasemmassa) päässä. Koska holkkimaisen elimen 20 sisäpinta on sileä ja läpimitta D3 on sama tai hieman suurempi kuin letkun 30 ulkoläpimit-ta, tämä voidaan tehdä vaikeuksitta.

30 Laajennustyökalun 40 tanko 41 ulotetaan oikealta, katsottuna kuviosta 1, nipan 10 läpi ja nippaosa 14 työnnetään sitten letkuun 30 niin, että osat ovat kuvion 1 mukaisessa asennossa. Rengasmaisten palteiden ja vakojen 15 ulkomitat on valittu niin, että nipan osan 10 työntö 35 letkun 30 sisään voidaan suorittaa ilman letkun vahingoit- tumisvaaraa tai letkumateriaalin kohtuutonta rasitusta.

* 10 100265 Tähän päähän nippaosa voi myös suipeta hieman kartioina!-sesti vapaaseen päähän päin. Holkkimainen elin 20 voi tässä kohdassa olla kiinnitetty nippaan 10, kuten kuviossa 1 tai se voidaan kiinnittää siihen sen jälkeen kun nippaosaa 5 14 on laajennettu, kuten myöhemmin kuvataan. Sopivalla työkalulla tanko 41 sitten työnnetään vasemmalle, kuten kuviossa 1 nuolella osoitetaan niin, että laajennuselimet 42 ja 43 laajentavat järjestyksessä nippaosan 14 sisäläpi-mittaa, kunnes sen sisähalkaisija D'2, kuten kuviossa 2 10 esitetään, joka on suurin piirtein sama kuin letkun 30 sisäläpimitta ja eroaa siitä mieluummin vain vähän, jos lainkaan. Nippaosan 14 vapaan pään vähäisen kartiomaisuu-den avulla erot näiden mittojen välillä sisäisen laajennuksen jälkeen tasoittuvat tasaisen siirtymän avulla (ku-15 vio 2). Kuten kuviosta 2 voidaan nähdä, laajennettu sisä läpimitta D'2 on hieman pienempi kuin sisäläpimitta Dl niin, että pieni kartiomainen osa 16' säilyy laajentamisen kohdistuessa pää asiassa vain nippaosan 14 alueelle, jonka maksimipaksuus määritellään palle- tai vakoalueen 15 20 paksuutena. Letkuliitoksen pitokyvyn lisäämiseksi holkki- maisen elimen 20 läpimittaa pienennetään siten, esimerkiksi tavanomaisen työkalun avulla puristamalla holkkimaista elintä 20, kuten katkoviivat 20' osoittavat. Vaihtoehtoisesti sisähalkaisijan pienennys voidaan suorittaa valssat-/ 25 tujen urien 22 avulla, kuten myöhemmin tarkemmin kuvataan viitaten kuvioon 3. Kuten voidaan nähdä verrattaessa kuvioita 2 ja 1, kuvion 1 sisäläpimittojen Dl ja D2 välinen ero on suurempi kuin kuvion 2 sisäläpimittojen Dl ja D'2 ero niin, että virtausvuodot, joita sattuu kaartiomaisen 30 osan 16 seurauksena, vähenevät kuvion 2 mukaisessa val miissa letkuliitoksessa ja nippaosan 14 sisäläpimitta D’2 vastaa ainakin hyvin läheisesti letkun 30 slsäläpimittaa.

Kuvio 3 esittää erästä tämän keksinnön mukaista muunnettua suoritusmuotoa, jossa holkkimainen elin 20 on 35 kiinnitetty nippaan 10 valssaamalla rengasmainen ura 22', joka kytkeytyy nippaan 10 sitä varten tuotettuun rengas- 100265 11 maiseen uraan 17' ja valssaamalla rengasmaisia uria 22 letkuliitoksen pitokyvyn lisäämiseksi. Kuten voidaan myös kuviosta 3 nähdä, syvimmät rengasmaiset valssatut urat 22 sijaitsevat nippaosan 14 rengasmaisten palteitten tai va-5 kojen 15 huippujen keskelle niin, että letkuliitoksen pi- tokyky maksimoituu. Lisäksi kuvio 3 eroaa kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuodosta siinä, että laajennus suoritetaan työntämällä työkalu 40 nippaan 10, mikä vaatii, että pienemmän laajennuselimen 42 asema suhteessa suurempaan laajen-10 nuselimeen 43 on käänteinen verrattuna kuvioon 1. Kuviois sa 1 - 3 voidaan käyttää tavanomaisia keinoja tarvittavan voiman saamiseksi työkaluun 40, samalla kun pidetään nippaa 10 paikallaan. Kenttäkäyttöä varten voidaan käyttää korkkiruuvityyppistä mekanismia hyväksikäyttävää manuaa-15 lista työkalua. Automaattista massatuotantoa varten voi daan käyttää muita tavanomaisia keinoja letkuliitoksen asentamiseksi.

Tyypillisessä esimerkissä käytettiin letkua, joka on vahvistettu nailonkuidulla ja jonka on valmistanut Ga-20 tes Rubber Company, Denver, Colorado. Tämän letkun ulko- halkaisija oli noin 27 mm ja sisähalkaisija oli noin 19 mm. Nippa, jonka ulkohalkaisija oli noin 20 mm, työnnettiin tähän letkuun. Nippa voitiin täten koneistaa yhdestä materiaalikappaleesta. Vaihtoehtoisesti nippaosa 14 voi 25 olla valmistettu putkimaisesta ruostumattomasta teräksestä tai muusta sopivasta laajennettavasta materiaalista ja joka voidaan sitten asentaa yhteen pääosan 11 kanssa. Lisäksi voi olla edullista valmistaa nippa 10 taottavasta valusta.

30 Erityistyökalu 40 (kuvio 2), joka käsitti varren 41 ja yhden, kaksi tai useampia pallomaisia elimiä 42 ja/tai kartionmuotoisia elimiä 43, työnnettiin sitten letkuun 30, jonka jälkeen nippa 10 asetetaan varren 41 päälle ja sen jälkeen työnnettiin letkuun. Laajennuselimet 42 ja 43 voi-35 daan kiinnittää varteen 41, esimerkiksi muttereilla (ei kuvissa), jotka sijaitsevat kummankin laajennuselimen kum- 12 100265 mailakin puolella ja varteen 41 tuotettujen ulkokierteiden avulla. Kuitenkin muutakin laajennuselimien 42 ja 43 kiinnittämistapaa voidaan käyttää laajennuselimien paikal-laanpitämiseksi. Lisäksi laajennustyökalu voidaan myös 5 koneistaa yhdestä ainoasta kappaleesta sopivaa materiaa lia, mistä tahansa esimerkiksi leikkaavassa työkalussa käytettävästä kovasta metallista. Kuvatussa esimerkissä, nippaosan 14 sisähalkaisija, joka alunperin oli 15 mm, laajennettiin laajennustyökalun 40 avulla 18 mm:iin. Sen 10 jälkeen holkkimainen elin 20 kiinnitettiin nippaan 10 valssattujen rengasmaisten 22’ avulla ja rengasmaiset urat 22 muodostettiin holkkimaiseen elimeen 20 tunnetuilla keinoilla, esimerkiksi työkalun avulla, jota käytetään leik-kausputkissa, joissa leikkausrullat korvataan pyöristetty-15 reunaisilla rullilla. Tämän esimerkin letku, joka varus tettiin kummastakin päästään tämän keksinnön mukaisilla kuvion 3 mukaisilla letkuliittimillä, halkesi 850 barin paineessa vaikuttamatta epäedullisesti letkuliitoksiin itseensä.

20 Ylläkuvattu toimintavaiheiden järjestys, käsittäen ensin nippaosan laajentamisen ja vasta sen jälkeen holkki-maisen elimen altistamisen puristukselle, on tärkeä monista syistä. Laajentamalla nippaosa ensin, nippaosan alkuperäiset ulkomitat voidaan valita niin, että nippaosa voi-25 daan helposti työntää letkuun aiheuttamatta letkuun tar peetonta rasitusta tai vahinkoa. Nippaa voidaan sitten laajentaa niin, että sen sisähalkaisija mukautuu letkun sisähalkaisijaan virtausvuotojen tai äkkijyrkkien reunojen eliminoimiseksi, jotka saattavat aiheuttaa kohinaongelmia. 30 Myöhemmin altistettaessa holkkimainen elin puristusvoimal le laajennetun nippaosan alueella, nippaosan sisähalkaisijaan se ei olennaisesti vaikuta. Lisäksi jos puristustyö-kalua käytetään, kuten pneumaattista vaotustyökalua, letkun mittojen muutokset, joita esiintyy luonnostaan tole-35 Tansseista johtuen, kompensoituvat automaattisesti, koska pneumaattinen työkalu aina käyttää samaa voimaa ja siksi 100265 13 puristaa holkkimaista elintä vain siinä määrin kuin ennal-tamääritelty voima sallii. Tämä varmistaa aina nippaosan laajennuksen samaan sisäläpimittaan optimaalista läpivirtausta varten, samalla kun samanaikaisesti sallitaan nipan 5 työntyminen vapaasti letkuun. Koska nippaosan sisäläpimit- ta on tärkeä mitta asennetussa letkuliittimessä, tämän keksinnön mukainen toimintavaiheiden järjestys on tärkeä varmistamaan nippaosan laajentamisen aina samaan sisäläpimittaan. Se myös sallii kumiletkun puristuksen minimoimi-10 sen, kun nippa on työnnetty ja altistaa letkun maksimaali seen sisäiseen puristukseen säätämällä tarkasti holkkimai-sen osan puristuksessa käytettävää voimaa.

Kuvio 4, jossa samoja 100-sarjan viitenumerolta käytetään merkitsemään samoja osia kuin kuvioissa 1 ja 2, 15 esittää sellaista letkuliitosta kumimaista letkua varten, joka on varustettu sisäpuolisella metallivahvisteisella vaipalla. Kuviossa 4 yleisesti viitenumerolla 110 merkitty nippa käsittää jälleen pääosan 111, joka on kiinteä ulko-puolisesti kierteitetyn liitososan 112 kanssa. Pääosan 111 20 ulkopinta on jälleen muotoiltu sopivaksi työkaluun, kuten hylsyavaimeen. Nippaosa 114 suuntautuu pääosasta 111 vastakkaiselle puolelle liitososaan 112 nähden, jonka sisälä-pimitta on alunperin pienempi kuin letkun 130 sisäläpimit-ta. Pääosan 111 ja liitososan 112 sisäläpimitta voi olla . 25 hieman suurempi kuin sisäläpimitta, johon nipan odotetaan laajenevan kartiomaisen osan 116 ollessa siirtymänä. Tämä helpottaa laajennustyökalun vapaata kulkua pääliitososien 111 ja 112 kautta. Nippaosa 114 on taas varustettu ulkopuolisin paltein tai vain 115, joiden profiili on pyöris-30 tetty terävien reunojen välttämiseksi, jotka saattavat vahingoittaa leikaten letkua. Lisäksi nippaosa 114 saattaa hieman kaventua vapaaseen päähänsä päin niin, että edelleen helpotetaan letkuun 130 työntymistä. Nippaosan laajeneminen suoritetaan sitten mieluummin kuvioissa 1 ja 2 35 esitetyllä tavalla.

14 100265

Holkkimainen elin. Jota yleisesti merkitään viitenumerolla 120, on kiinnitetty nippaan ja erityisesti sen pääosaan 111 millä tahansa sopivalla tavalla, kuten vals-saamalla tai plastisella deformaatiolla uraan, kuten ku-5 viossa 4 esitetään ja ilmaistaan kaavamaisesti viitenume rolla 121. Holkkimaisen elimen 120 ulkohalkaisijaa pienennetään jälleen laajennetun nippaosan 114 alueella, joka on kuviossa 4 merkitty viitenumerolla 120'. Tämä voidaan jälleen suorittaa jollain tunnetulla työkalulla, kuten vao-10 tustyökalulla.

Seurauksena alkuperäisen nippaosan 114 sisäisestä laajentamisesta suurin piirtein letkun 130 sisähalkaisijan mittoihin, letkun sisäosaa 131, joka on metallisen vahvistavan vaipan 132 sisäpuolella, puristetaan vaikuttamatta 15 kuitenkaan suuressa määrin metalliseen vaippaan 132. Kun puristusvoima sen jälkeen kohdistetaan holkkimaiseen elimeen 120, ulompaa kumimaista letkun osaa 133 puristetaan vaikuttamatta kuitenkaan huomattavasti metallivaippaan, joka laajennuksen ja puristuksen seurauksena, saattaa hie-20 man halkaisijaltaan pienentyä, vaikka sen asemaan ja suo raviivaiseen ulkomuotoon vaikutetaan vain vähäisessä määrin. Tämä on tärkeää, koska valitsemalla sopivasti mitat ja nippamateriaali plastinen venyvyys huomioon ottaen ja valitsemalla sen jälkeen sopiva puristusvoima, on mahdol-: 25 lista minimoida metallivaipalle 132 aiheutuvat vauriot.

Toisin sanoen, esimerkiksi puristus- tai taivutusvoimien aiheuttama metallivaipan 132 vahingoittumisvaara voidaan tällä keksinnöllä minimoida. Eräässä kokeilussa, jossa käytettiin vahvistettua letkua, letku halkesi 1,600 barin 30 paineella ilman epäedullisia vaikutuksia kahteen tämän keksinnön mukaiseen letkuliitokseen, jotka oli asennettu letkun molempiin päihin.

Tähän mennessä kuvattujen letkuliitosten eri suoritusmuodot ovat riippuvaisia nippaosan käsittävän nipan 35 koneistuksesta. Kuitenkin koneistus on aikaavievää ja suh teellisen kallista ja siksi ei erityisemmin sopivaa massa- 100265 15 tuotantoon. Samanlaista harkintaa käytetään aiempiin yllä keskusteltuihin osiin, jotka tarvitsevat koneistusta.

Tämän keksinnön mukaisesti nämä haitat vältetään tuotantoprosessilla, joka luottaa suhteellisen halpoihin 5 standardiosiin, jotka asennetaan letkuliitokseen yksin omaan kylmädeformaation avulla. Viitaten kuvioihin 5-10, jossa samoja 200-sarjan viitenumerolta käytetään, ja erityisemmin kuvioon 5 tämän keksinnön mukainen letkuliitos vaatii vain kolme standardiosaa, nimittäin, putken osan 10 tai putkimaisen elimen, jota yleisesti merkitään vii tenumerolla 210 ja joka on katkaistu ennaltamäärättyyn pituuteen, standardltiivistelevyn 211 ja toisen putken tai putkimaisen osan, jota yleisesti merkitään viitenumerolla 220 ja joka myös on katkaistu ennaltamäärättyyn pituuteen. 15 Tiivistelevy 211 on varustettu keskireiällä 211', joka on hieman suurempi kuin putkimaisen elimen 210 ulkohalkaisi-ja, samalla kun putkimaisen elimen 220 sisähalkaisija on hieman suurempi kuin tiivistelevyn 211 ulkohalkaisija. Kuten myöhemmin yksityiskohtaisemmin kuvataan, putkimai-20 nen elin 210 ja tiivistelevy 211 ovat kylmädeformoitu nip paan, samalla kun putkimaista elintä 220 käytetään tämän keksinnön mukaisen letkuliitoksen ulkopuolisena holkkimai-sena elimenä.

Tämän keksinnön menetelmän mukaisesti tiivistelevy 25 211 on sujautettu putkimaisen elimen 210 päälle ennalta määrättyyn asemaan, missä sitä pidetään tunnetuin keinoin paikoillaan seuraavan kylmädeformaation aikana. Kuviossa 5 esitetyn tiivistelevyn 211 terävät reunat voivat olla pyöristettyjä tunnetuin keinoin, esim. jäysteenpoiston avul-30 la, ennenkuin se asennetaan putkimaisen elimen 210 päälle.

Kylmädeformaatiotoiminnan aikana putkimaista elintä 210 kutistetaan siitä osasta, jonka tarkoituksena on muodostaa nippaosa 214, jonka pienennetty halkaisija on a. Kuvio 9, jossa kaavamaisesti kuvataan kuinka kuvion 5 putkimaista 35 elintä 210 voidaan kutistaa, kuvaa myös tuloksena synty neen kartiomaisen siirtymäosan 216. Kylmädeformaatiotoi- 100265 16 minnan aikana palteet tai vaot 215 muodostetaan myös kutistetun nipan 214 osan alueelle ja tiivistelevy 211 kiinnitetään paikoilleen ulospäin suuntautuvien palteiden 218 ja 218' avulla (kuvio 6). Kuviossa 6 esitetty nippa voi-5 daan siten valmistaa yhden kylmädeformaatioprosessin pu halluksen tai iskun aikana. Seuraavaksi letku 230 sujautetaan nippaosan 214 päälle, jonka halkaisijaa on pienennetty, kunnes letku tulee tiivistelevyn 211 lähelle tai rajoittuu siihen. Holkkimainen elin 220 sujautetaan sitten 10 tiivistelevyn 211 ja letkun 230 päälle, kuten kuviossa 7 esitetään. Nippaosaa 214 laajennetaan sitten sisältäpäin jälleen alkuperäiseen mittaansa, kuten kuviossa 8 esitetään, so. putkimaisen elimen 210 alkuperäiseen sisäläpi-mittaansa. Lopuksi holkkimainen osa 220 kylmädeformoidaan, 15 kuten kuviosta 8 nähdään, pienentämällä sen halkaisijaa joko käyttäen sisäänpäin ulottuvia valssattuja uria 222, kuten kuviossa 8, tai puristettuja vastaavia, kuten kuviossa 2. Kummassakin tapauksessa holkkimaisen elimen 220 deformaatio olisi tehtävä siten, että loiva päätypinta 20 223 joutuu pisteiden b ja c väliin suojaten letkua liik keeltä.

Kuten aiemmin mainittiin, kuvio 9 kuvaa, kuinka putkimainen osa 210 voidaan deformoida kutistamalla osa sen pituudesta pienempihalkaisijäiseksi osaksi 214, jonka 25 alennettu halkaisija on a.

Menetelmä, jota kuvattiin kuvioihin 5-9 yhteydessä, sallii järjellisen ja taloudellisen tämän keksinnön mukaisten letkuliitosten valmistuksen käsittäen kaikki ne edut, joita kuvattiin kuvioiden 1-4 suoritusmuotojen 30 yhteydessä, ja välttäen vielä haitat, jotka liittyvät ni pan osien koneistukseen. Kuten kuvioiden 2-4 suoritusmuodoissa, letkuliitos, joka toteutetaan kuvioissa 5-9 esitetyn menetelmän mukaisesti, kompensoi jälleen automaattisesti toleranssit laajentamalla ensin nippaosaa 214 35 ennenkuin holkkimainen elin 220 kylmädeformoidaan kiinnit täen se tiivistelevyn 211 päälle sisäänkäännettyjen reuno- f m.i tnt> iti*· <· 100265 17

Jen 221 avulla ja tuottamalla joko valssatut urat 222 tai pienempihalkaisijainen osa vaotustyökalulla ja kuten yksityiskohtaisemmin selitettiin kuvion 4 yhteydessä.

Kuvio 10 esittää tämän keksinnön mukaista letkulii-5 tosta, joka on valmistettu muunnetun menetelmän avulla.

Kuvioiden 5-9 mukaisesta menetelmästä eroten, holkkimai-nen elin kylmädeformoidaan kohdassa 221 kiinnittämällä se nippakokonaisuuden 210, 211 tiivistelevyn 211 päälle sen jälkeen kun viimemainittu on tehty tavalla, jota kuvattiin 10 kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä. Kuvion 10 mukainen ennalta- asennettu letkuliitos on sitten valmis käytettäväksi myös kentällä työntämällä letku 230 holkkimaisen elimen 220 ja vielä pienempihalkaisijäisen nippaosan 214 väliseen tilaan, jonka jälkeen nippaosaa 214 laajennetaan sisältäpäin 15 ja lopuksi holkkimainen elin kylmädeformoidaan, esimerkik si käyttämällä vaotustyökalua, kuten kuviossa 4 esitetään. Kuitenkin kuvion 3 kylmädeformaatiota voidaan myös käyttää kuvion 10 holkkimaisen elimen 220 kanssa, jos sopiva työkalu on käytettävissä kentällä.

20 Kuten aikaisemmissa suoritusmuodoissa, sekä nippa- osa 214 kuin myös holkkimainen elin 220 ovat vailla teräviä reunoja, jotka voivat leikata letkumateriaalia ja vaarantaa letkuliitoksen korkeiden paineiden vallitessa.

Testit ovat myös osoittaneet, että aikaa ennalta-25 määrätyn nestemäärän, veden kulkemiseksi todellisissa tes teissä, voitaisiin alentaa huomattavasti tämän keksinnön käytön avulla verrattuna korkeapaineisiin letkuliitoksiin, joita nykyisin teollisuudessa käytetään. Aikaa, joka kuluu yhden vesilitran virtaamiseen tämän keksinnön mukaisen 30 letkuliitoksen läpi, voitaisiin vähentää yli puolella ver rattuna kaupallisesti käytettyihin liitoksiin, esimerkiksi autoteollisuudessa.

Holkkimainen elin pieneni hieman läpimitaltaan pu-ristustoiminnan tuloksena. Määrä riippuu erityismateriaa-35 lista ja holkkimaisen elimen alkuperäisistä mitoista. Kui tenkin holkkimaisen elimen paksuuden pienentymisen määrä 100265 18 oli tavallisesti vähemmän kuin 10 % ja normaalisti esimerkiksi noin 6 - 8 %. Holkkimaisen elimen pieneneminen käytettyjen puristusvoimien seurauksena kuvioiden 2 ja 4 esimerkkien mukaan vaihtelee myös, riippuen letkumateriaalin 5 toleranssien vaihteluiden mukaan, koska kuten aiemmin osoitettiin, nämä toleranssit voidaan automaattisesti kompensoida käyttämällä ennaltamääritettyä voimaa, kuten esimerkiksi pneumaattisesti toimivaa vaotustyökalua.

Useimmin muuttuvia materiaaleja, kuten terästä, 10 ruostumatonta terästä, messinkiä, alumiinia, muovimate riaaleja, jne. voidaan käyttää letkuliitosten eri osien materiaaleina tämän keksinnön mukaisesti.

Tämän keksinnön mukainen letkuliitos tarjoaa täten sen huomattavan edun, että letku halkeaa, jopa vahvistettu 15 letku, ennen nippaa letkun erittäin korkeiden paineiden suuren voiman ja korkean nopeuden pakottamana. Testit ovat osoittaneet, että tämän keksinnön mukaiset letkuliitokset tyydyttävät nämä vaatimukset luotettavasti kaikissa olosuhteissa.

20 Tämä keksintö tarjoaa myös suurena etuna sen, että johtuen säteittäisesti ulospäin suuntautuvasta nippaosan laajennuksesta, nippaosan sisähalkaisija ei enää alenna väliaineen läpikulkua, kuten lukuisissa tunnetuissa tämän tyyppisissä liitoksissa. Toisin sanoen, jos tietyn vaadit-25 tava hydraulisen tai pneumaattisen väliaineen määrän tulee kulkea letkun läpi annetussa aikaperiodissa tietyn työmäärän suorittamiseksi, on mahdollista suorittaa sama työmäärä letkulla, jonka halkaisija on pienempi kuin aikaisemmin käytettyjen suurempihalkaisijäisten letkujen vastaava. Eri 30 tavoin ilmaistuna, saman työmäärän suorittaminen on mah dollista käyttämällä tämän keksinnön mukaista pienempi-halkaisijäistä letkua kuin oli aiemmin mahdollista suurempihalkaisi jäisillä letkuilla. Pienempihalkaisijäiset letkut ovat halvempia ja myös helpommin käsiteltäviä ja jous-35 tavampia. Lisäksi pieni nippa letkuliitosta varten on huo- 100265 19 mattavastl halvempi kuin suurempi nippa suurempia letkuja varten.

Tämän keksinnön mukainen letkullltos soveltuu helposti letkun korjaukseen kentällä. Tämä voidaan tehdä jopa 5 manuaalisesti, jos työkalun tanko 41 on varustettu hieno- kierteisellä osalla. Tämä on erittäin tärkeä raskaissa koneistoissa, kuten tienrakennuslalttelstolssa, joiden toimintakustannukset voivat kohota hyvinkin suuriksi. Kuitenkin tärkeimpänä, letkullltos ja sen asennusmenetelmä 10 eivät tarjoa vain merkittävää yksinkertaistusta hydraulis ten korkeiden palnejohtojen alalla, vaan ne takaavat suuren varmuuden estää onnettomuuksia ja katastrofeja, jotka muutoin saattavat vaarantaa ihmishenkiä, esimerkiksi raskaaseen käyttöön tarkoitetuissa laitteistoissa, lentoko-15 neissa, laivoissa jne.

Lisäksi tämän keksinnön mukaisten letkuliitosten luotettavuus sallii suunnitteluinsinöörin laskea tiettyyn työhön vaadittava paine ja sitten valita nämä paineet kestävät letkut. Letkuilla, jotka kestävät korkeita paineita, 20 on suhteellisen vähän käyttöä, jos niitä ei voi liittää nippaan täysin turvallisesti, kuten tämän keksinnön yhteydessä.

Samalla kun on esitetty ja kuvattu vain kaksi tämän keksinnön mukaista suoritusmuotoa, on ymmärrettävää, että 25 keksintöä ei ole rajoitettu niihin, vaan lukuisia muutok sia ja muunnelmia voidaan suorittaa, kuten alalla olevat tietävät. Esimerkiksi holkkimaista elintä 20 varten käytettävä materiaali voidaan paksuudeltaan ja tyypiltään valita sopimaan yhteen niiden voimien kanssa, joita sen 30 täytyy kestää. Sen vuoksi keksintö ei rajoitu esitettyihin ja kuvattuihin yksityiskohtiin, vaan tarkoitus on kattaa kaikki sellaiset muutokset ja muunnokset, jotka sisältyvät oheisiin patenttivaatimuksiin.

Claims (28)

100265 20

1. Menetelmä letkun (30, 130, 230) kiinnittämiseksi nipparakenteeseen (10, 110, 210), joka on varustettu nip- 5 paosalla (14, 114, 214), jossa on ulospäin esiintyöntyviä vakoja (15, 115, 125), tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: - putkimaisen, sylinterinmuotoisen, holkkimaisen elimen (20, 120, 220) liuottamisen letkun (30, 130, 230) 10 vapaaseen päähän, - letkun pään asentamisen nipan (14, 114, 241) päälle holkkimaisen elimen (20, 120, 220) ollessa sel laisessa asennossa, että se on oleellisesti yhtä laaja kuin nippaosa, 15. ulkopuolelta vaotetun nippaosan (14, 114, 214) sisähalkaisijan (D2) laajentamisen mittaan (D'2), joka vastaa oleellisesti letkun (30, 130, 230) sisähalkaisijaa samalla kun nippaosan yli ulottuva putkimainen holkkimai-nen elin (20, 120, 220) rajoittuu letkun vaippaan, ja 20 - holkkimaisen elimen (20, 120, 220) halkaisijan pienentämisen ainakin huomattavalta nippaosan (14, 114, 214. peittävältä osaltaan letkun lukitsemiseksi paikalleen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- ’*25 n e t t u siitä, että siinä holkkimaisen elimen (20, 220) halkaisijaa pienennetään valssaamalla säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvia rengasmaisia uria (22, 222) holkki-maiseen elimeen nippaosan (14, 214) alueella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n- 30. e t t u siitä, että siinä nippaosassa (14, 114, 214), joka on varustettu välimatkan päässä toisistaan olevilla rengasmaisilla vaoilla (15), säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvat rengasmaiset urat (22, 222), jotka on valssattu holkkimaiseen elimeen (20, 120, 220), järjestetään 35 suhteessa rengasmaisiin vakoihin (15, 115, 215) niin, että mainittujen rengasmaisten urien syvimmät pisteet osuvat 100265 21 ainakin suunnilleen vierekkäisten vakojen (15, 115, 215) huippujen välisiin kohtiin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että siinä holkkimalsen elimen (20, 120, 5 220) halkaisijaa pienennetään vaottamalla holkklmaista elintä laajennetun nippaosan (14, 114, 214) alueella.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää holkkimalsen elimen (20, 120, 220) kiinnittämisen nippara- 10 kenteeseen (10, 110, 210).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä holkkimainen elin (20, 120, 220) kiinnitetään nipparakenteeseen ennen letkun asentamista nippaosan päälle.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että siinä holkkimainen elin kiinnitetään nipparakenteeseen sen jälkeen kun nippaosa on työnnetty letkun sisään.

8. Patenttivaatimusten 5, 6 tai 7 mukainen menetel- 20 mä, tunnettu siitä, että siinä holkkimainen elin kiinnitetään nipparakenteeseen kylmädeformaation, esim. tyssäyksen tai poimuttamisen avulla.

9. Patenttivaatimusten 5, 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä holkkimainen elin 25 kiinnitetään nipparakenteeseen valssaamalla ainakin yksi sisäänpäin suuntautuva ura (22') holkkimaiseen elimeen sitä varten nipparakenteeseen tuotetun uran (17') alueelle.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että useita sisäänpäin suuntautu via rengasmaisia uria (22') valssataan holkkimaiseen elimeen nippaosan alueelle saman toiminnon aikana, kun holkkimainen elin kiinnitetään nipparakenteeseen valssaamalla ainakin yksi sisäänpäin suuntautuva ura (22').

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että holkkimaista elintä 100265 22 pienennetään käyttämällä ennaltamääriteltyä voimaa kompensoimaan toleransseja vaikuttamatta huomattavasti ainakaan oleelliseen samanlaisuuteen letkun (30, 130, 230) sisähal-kaisijan ja laajennetun nippaosan (14, 114, 214) sisähal-5 kaisijän välillä minimoimalla täten virtaushäviöitä.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että siinä nippaosaa (14, 114, 214) laajennetaan oleellisesti samanlaiseksi koko pituudeltaan erojen minimoimiseksi letkun (30, 130, 230) 10 sisähalkaisijän ja laajennetun nippaosan sisähalkaisijan välillä.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jolloin nippaosa varustetaan putkiosalla (11, 111, 211), joka on ulkopuolelta varustettu työkalun tartuntapinnalla ja 15 joka liittyy nippaosaan (14, 114, 214) kartiomaisen osan (16, 116, 216) välityksellä, tunnettu siitä, että siinä nippaosan sisähalkaisijaa laajennetaan halkaisijaltaan vain siinä määrin, että se on pienempi kuin putkiosan sisähalkaisija jättäen lyhennetyn kartiomaisen osan (16, 20 116, 216) putkiosan ja nippaosan väliin.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kartiomainen osa (16, 116, 216) sijaitsee aksiaalisesti sivulla pääosasta ja jonka paksuus on esimerkiksi nippaosan maksimipituus.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukaisen me netelmän käyttö vahvistetun letkun (130) kiinnittämiseksi nipparakenteeseen (110), jolloin vahvistus (132) on liitetty letkuun säteittäiselle etäisyydelle sen sisähal-kaisljasta, tunnettu siitä, että nippaosan päälle 30 tapahtuvan letkun asentamisen jälkeen suoritettava nippa- osan (14) sisähalkaisijan laajentaminen ja sitä seuraava holkkimaisen elimen (120) ulkohalkaisijan pienentäminen suoritetaan siten, että vahvistuksen sijaintiin ja rakenteeseen ei aiheudu muutosta.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että siinä vahvistus (132) on upotettu 100265 23 letkuun (130) sen sisemmän (131) ja ulomman (133) osan väliin, ja että nlppaosan laajentaminen vaikuttaa vain letkun slsempään osaan (131), holkkimalsen elimen halkaisijan pienentäminen vaikuttaa vain letkun ulompaan 5 osaan (133).

17. Korkeapaineletkullitos, joka on valmistettu jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukaisella menetelmällä letkun (30, 130, 230) kiinnittämiseksi nipparakenteeseen (10, 110, 210), joka käsittää putkiosan (11, 111, 211), 10 liitososan (12, 112, 212), joka on kiinnitetty mainittuun putkiosaan, ja nippaosan (14, 114, 214), joka on kytketty putkiosaan kartiomaisen osan (16, 116, 216) välityksellä, jonka nippaosan ulkohalkaisija on pienempi kuin putkiosan halkaisija, tunnettu siitä, että nippaosa (14, 15 114, 214) on varustettu aksiaalisesti erilleen sijoite tuin, ulospäin suuntautuvin vaoin (15, 115, 215), joiden ulkopinta on pyöristetty, että on järjestetty putkimainen holkkimainen elin (20, 120, 220), joka on tehty oleellisesti sylinterimäisestä osasta, jonka paksuus on oleelli-20 sesti vakio ja sisäpinta tasainen ja jossa on ainakin yksi säteittäisesti sisäänpäin suuntautuva ura (22', 221, 222), että holkkimainen elin on siten sijoitettu, että se on oleellisesti koaksiaalinen nippaosan kanssa ja on kiinnitetty nippaosaan, ja että holkkimaisen elimen sisähal-25 kaisija on letkun (30, 130, 230) ulkohalkaisijaan verrat tuna sellainen, että letku, joka on sijoitettu nippaosan ulkopinnan ja holkkimaisen elimen sisäpinnan väliin, pidetään paikoillaan aksiaalista liikettä vastaan sen kautta kulkevan nesteväliaineen paineen alaisena nippaosan (15, 30 115, 215) vakojen yhdessä toimivien poikittaisvoimien avulla ja holkkimaisen elimen sisäänpäin suuntautuvien urien (22', 221, 222) avulla.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen liitos, tunnettu siitä, että nippaosaa (14, 114, 214) on laajen- 35 nettu samanlaiseksi koko pituudeltaan, jolloin sen sisä- halkaisija vastaa kiinnittämättömän letkun (30, 130, 230) 100265 24 sisähalkaisijaa, jotta minimoitaisiin letkun sisähalkaisi-jan ja laajennetun nippaosan halkaisijan välinen ero.

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen liitos, tunnettu siitä, että ulospäin työntyvät vaot (15, 5 115, 215) on sijoitettu aksiaalisesti pitkin nippaosaa, ja että holkkimainen elin (20, 120, 220) on varustettu useilla sisäänpäin suuntautuvilla urilla (22, 222), jotka kohdistavat puristusvoimaa letkuun ja jotka on sijoitettu suhteessa vakoihin siten, että sisäänpäin suuntautuvien 10 urien syvimmät kohdat osuvat vierekkäisten vakojen huippu jen kohdille.

20. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen liitos, tunnettu siitä, että holkkimaisen elimen säteit-täisesti sisäänpäin suuntautuvat urat on vaottavia defor- 15 maatioita, jotka on kohdistettu suurin piirtein nippaosan vaoin varustetulle alueelle.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 20 mukainen liitos, tunnettu siitä, että holkkimaisen elimen paksuus sen deformaatioalueella on noin 5 - 10 % pienempi 20 kuin sen paksuus ei-deformoiduilla alueilla.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 21 mukainen liitos, tunnettu siitä, että putkiosan (11, 111, 211) sisähalkaisija on suurempi kuin nippaosan laajennettu sisähalkaisija niin, että vain osa nippaosan viereisestä 25 kartiomaisesta osasta (16, 116, 216) on laajennettu, kun taas kartiomaisen osan muu osuus pysyy muuttumattomana.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen liitos, tun nettu siitä, että kartiomaisen osan seinämänvahvuus on oleellisesti sama kuin nippaosan maksimiseinämänvah- 30 vuus.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 23 mukainen liitos, tunnettu siitä, että nippaosa on erillinen osa, joka on tehty laajennettavasta materiaalista, joka on eri materiaalia kuin nipparakenteen putkiosa ja joka on 35 kiinnitetty putkiosaan. 100265 25

25. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 24 mukainen liitos, tunnettu siitä, että nippaosa on tehty ruostumattomasta teräksestä.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 25 mukainen 5 liitos, tunnettu siitä, että holkkimainen elin on kiinnitetty nipparakenteeseen plastisella deformaatiolla.

27. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukaisen menetelmän suorittamista varten tarkoitetun nip-parakenteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 10 se käsittää tiivistelevyn (211) asettamisen annaltamäärät- tyyn asemaan putken (210) päälle, jossa on tasaiset sisä-ja ulkopinnat, ja täten asennetun putken kylmädeformoinnin tiivistelevyn kanssa a) pienentämällä putken (210) halkaisijaa nippa- 15 osaksi (214) aiotulla alueella, b) tuottamalla ulospäin suuntautuvat pyöristetyt palteet (215), jotka on jaettu koko nippaosan (214) pituudelle, jolloin c) tiivistelevy (211) kiinnitetään asentoonsa sen 20 molemmilla puolilla sijaitsevien ulospäin suuntautuvien palteiden (218, 218') avulla.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheet a) - c) suoritetaan samanaikaisesti kylmädeformaatiotoiminnan aikana. V 25 100265 26