viheltäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viheltäminen (38)
- teonnimi verbistä viheltää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viheltäminen | viheltämiset |
| genetiivi | viheltämisen | viheltämisten viheltämisien |
| partitiivi | viheltämistä | viheltämisiä |
| akkusatiivi | viheltäminen; viheltämisen |
viheltämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viheltämisessä | viheltämisissä |
| elatiivi | viheltämisestä | viheltämisistä |
| illatiivi | viheltämiseen | viheltämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viheltämisellä | viheltämisillä |
| ablatiivi | viheltämiseltä | viheltämisiltä |
| allatiivi | viheltämiselle | viheltämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viheltämisenä (viheltämisnä) |
viheltämisinä |
| translatiivi | viheltämiseksi | viheltämisiksi |
| abessiivi | viheltämisettä | viheltämisittä |
| instruktiivi | – | viheltämisin |
| komitatiivi | – | viheltämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viheltämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viheltämis- | |