Siirry sisältöön

takaraja

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

takaraja (9)[1]

  1. pelikentän takaosassa oleva raja, jota ei saa ylittää
  2. (kuvaannollisesti) aikaraja, jota ei saa ylittää; viimeinen ajankohta, jota ennen tulee toimia

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ɑkɑˌrɑjɑ/
  • tavutus: ta‧ka‧ra‧ja

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi takaraja takarajat
genetiivi takarajan takarajojen
(takarajain)
partitiivi takarajaa takarajoja
akkusatiivi takaraja;
takarajan
takarajat
sisäpaikallissijat
inessiivi takarajassa takarajoissa
elatiivi takarajasta takarajoista
illatiivi takarajaan takarajoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi takarajalla takarajoilla
ablatiivi takarajalta takarajoilta
allatiivi takarajalle takarajoille
muut sijamuodot
essiivi takarajana takarajoina
translatiivi takarajaksi takarajoiksi
abessiivi takarajatta takarajoitta
instruktiivi takarajoin
komitatiivi takarajoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo takaraja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9