Siirry sisältöön

lanne

Wikisanakirjasta
Katso myös: Lanne

Suomi

[muokkaa]
Kädet lanteilla
Keikuttaa lanteita

Substantiivi

[muokkaa]

lanne (48-J) (monikko lanteet)

  1. lantion seutu eli lonkan seutu
  2. kaareutuva kylki aluksen takaosassa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlɑnːeˣ/
  • tavutus: lan‧ne

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lanne lanteet
genetiivi lanteen lanteiden
lanteitten
partitiivi lannetta lanteita
akkusatiivi lanne;
lanteen
lanteet
sisäpaikallissijat
inessiivi lanteessa lanteissa
elatiivi lanteesta lanteista
illatiivi lanteeseen lanteisiin
lanteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lanteella lanteilla
ablatiivi lanteelta lanteilta
allatiivi lanteelle lanteille
muut sijamuodot
essiivi lanteena lanteina
translatiivi lanteeksi lanteiksi
abessiivi lanteetta lanteitta
instruktiivi lantein
komitatiivi lanteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lantee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lannet-

Etymologia

[muokkaa]

germaaninen laina[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

lannelaukku, lannenikama, lannepisto, lanneranka, lannevaate, lannevanne, lannevyö

Synonyymit
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • lanne Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)