kynnys

Suomi

Kynnys

Substantiivi

kynnys (39)

1. eri huoneiden välissä lattiassa oleva pienehkö koroke, jota vasten ovi tyypillisesti sulkeutuu

   Varo kynnystä!

   Astu kynnyksen yli!

2. (kuvaannollisesti) edellytyksistä muodostuva raja, jonka ylittyminen johtaisi johonkin toimenpiteeseen: kynnysarvo, vähimmäisarvo, alaraja

   Kynnys ylittyi.

   syyttämiskynnys

   syyttämättäjättämiskynnys

   tuomitsemiskynnys

   uutiskynnys

   kipukynnys

3. (kuvaannollisesti) ajankohdan tai tapahtuman alkua välittömästi edeltävä aika tai tilanne

   joulun kynnyksellä

   vaalien kynnyksellä

   kevään kynnyksellä

   aikuisuuden kynnyksellä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkynːys/
• tavutus: kyn‧nys

Etymologia

• sanalla on vastineita lähisukukielissä; se on mahdollisesti johdettu sanasta kynsi.

Käännökset

1. huonetilojen välinen koroke lattiassa

englanti: doorsill, threshold inarinsaame: šiälmá, koozâš norja: terskel puola: próg m. ranska: seuil m.

ruotsi: tröskel ukraina: поріг m. venäjä: порог m. viro: künnis

2. edellytyksistä muodostuva raja

englanti: threshold puola: próg m. ranska: seuil m.

ukraina: поріг m. venäjä: порог m. viro: künnis

3. jotakin välittömästi edeltävä aika tai tilanne

englanti: threshold; cusp puola: próg m. ukraina: поріг m.

venäjä: порог m. viro: künnis

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• kamana, pihtipieli

Johdokset

• verbit: kynnystää

Yhdyssanat

• erotuskynnys, havaintokynnys, julkaisukynnys, kipukynnys, kuulokynnys, kynnyskysymys, kynnysmatto, kynnyspuu, kynnysraha, kynnysvalot, lukiokynnys, lähtökynnys, teoskynnys, uutiskynnys, ärsytyskynnys, äänikynnys

Aiheesta muualla

• kynnys Kielitoimiston sanakirjassa
• kynnys Suomen murteiden sanakirjassa
• kynnys Tieteen termipankissa
• kynnys Suomen etymologisessa sanakirjassa