jalometalli

Suomi

Substantiivi

jalometalli (50)

1. (kemia) metallinen alkuaine, jonka atomit eivät luovuta uloimpia elektronejaan helposti ja joka ei reagoi sen vuoksi helposti suolahapon tai sitä heikompien happojen kanssa

   Jalometalleja esiintyy luonnossa vapaina alkuaineina.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjɑloˌmet̪ɑlːi/
• tavutus: ja‧lo‧me‧tal‧li

Etymologia

yhdyssana sanoista jalo ja metalli

Käännökset

1. metallinen alkuaine, jonka atomit eivät luovuta uloimpia elektronejaan helposti

englanti: noble metal espanja: metal noble hollanti: edelmetaal n. puola: metal szlachetny ruotsi: ädelmetall saksa: Edelmetall n.

tanska: ædelmetal tšekki: ušlechtilý kov turkki: soy metal unkari: nemesfém venäjä: благородный металл

Liittyvät sanat

• elohopea, hopea, iridium, kulta, osmium, palladium, platina, rodium
• arvometalli

Aiheesta muualla

• jalometalli Kielitoimiston sanakirjassa