Viljo Rantasalo
Viljo Valto Rantasalo, entinen Björni[1] (29. elokuuta 1887 Eura[2] – 6. joulukuuta 1983[3]) oli 1935–1954 Helsingin yliopiston dosentti alanaan pediatriikka.[4] Hän oli samalla Helsingin kulkutautisairaalan, myöh. nimeltään Auroran sairaala, ylilääkäri 1936–1954. Rantasalo sai professorin arvonimen 1946.[2]
Rantasalon vanhemmat olivat Frans Björni ja Henriika Vilhelmiina Piipanoja. Rantasalo pääsi ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta 1905 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1914. Tohtoriksi hän väitteli 1928, jolloin hän sai myös lastentautien erikoislääkärin pätevyyden. Rantasalon ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1913 oli Leila Wallenius (k. 1953) ja toinen vuodesta 1954 Irma Orvokki Hiltunen. Rantasalon pojasta Viljo Ilari Rantasalosta (1916–1999)[5] tuli isänsä tavoin lääketieteen tohtori ja dosentti.[1] Myös tytär Leila-Marja Saarelma (1921–2018)[6] valmistui lääkäriksi ja erikoistui lastenpsykiatriaan.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 517–518. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 270
- ↑ Mitä Missä Milloin, s. 106. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07992-1
- ↑ Helsingin yliopiston virkamiehet
- ↑ Korppi-Tommola, Aura: Rantasalo, Ilari (1916–1999) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 23.9.2018.
- ↑ Marja Saarelman kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 23.9.2018, s. C 16
- ↑ Suomen lääkärit 1962, s. 551