Uppsalan tuomiokirkko
Uppsalan tuomiokirkko Uppsala domkyrka |
|
---|---|
Sijainti | Uppsala, Ruotsi |
Kirkkokunta | Ruotsin kirkko |
Hiippakunta | Uppsalan hiippakunta |
Seurakunta | Uppsalan tuomiokirkko seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1435 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Uppsalan tuomiokirkko (ruots. Uppsala domkyrka) on Uppsalan kaupungissa sijaitseva Uppsalan arkkihiippakunnan pyhän Eerikin roomalaiskatolinen tuomiokirkko ja Ruotsin kirkon kansallispyhäkkö. Ranskalaista gotiikkaa edustava kirkko on Pohjoismaiden suurin kirkko. Kirkon pituus on 118,7 m (400 jalkaa), ja sen kaksoistornit yltävät samoin 118,7 metrin korkeuteen.lähde? Useimmat Ruotsin kuninkaat ja kuningattaret kruunattiin kirkossa vuoteen 1719 asti. Nykyään kirkossa vihitään kaikki Ruotsin piispat sekä Uppsalan hiippakunnan papit ja diakonit virkaansa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomiokirkon rakennustyöt aloitettiin, kun arkkihiippakunta muutti 1287 pois Vanhasta Uppsalasta. Kirkon vihki käyttöön 1435 arkkipiispa Olaus Laurentii, mutta kirkko ei kuitenkaan vielä tuolloinkaan ollut täysin valmis. Kirkko pyhitettiin Pyhälle Laurentiukselle, Eerik Pyhälle sekä Pyhälle Olaville. Tulipalo on runnellut tuomiokirkkoa sen historian aikana muutamia kertoja, ja sitä on huomattavasti muuteltu korjaustöiden yhteydessä. Kirkon muoto ja suuruus ovat kuitenkin säilyneet jokseenkin samanlaisina.
Saarnastuoli on Ruotsin suurin ja leskikuningatar Hedvig Eleonooran lahjoittama, kun Uppsalan tulipalo oli tuhonnut kirkkoa vuonna 1702. Kirkossa on kolme suurta ruusuikkunaa: länsipäädyssä Isän ikkuna, ristilaivan eteläpäädyssä Pojan ikkuna ja ristilaivan pohjoispäädyssä Hengen ikkuna. Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä on Ruotsin silloisten maakuntien vaakunoita, mukaan lukien Suomen, Hämeen, Karjalan ja eräiden muiden Suomen alueiden.[1]. Kirkon kello Storan on Ruotsin suurin kirkonkello.
Kirkkoon on haudattu monia Ruotsin hallitsijoita ja muita tunnettuja ruotsalaisia:
- Kustaa Vaasa[2]
- Juhana III puolisonsa Katarina Jagellonican kanssa[2]
- Emanuel Swedenborg[3]
- Eerik Pyhä[4]
- Carl von Linné[5]
Sisätila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finstan kappelissa on Eerik Pyhän hauta, joka siirrettiin Vanhasta Uppsalasta heti katedraalin rakentamisen alettua. Juhana III teetti uuden kultapäällysteisen arkun jossa on Eerikin jäänteet ja kruunu. Nimi tulee Finstan kartanosta, jonka omisti Birger Persson. Hänen tyttärensä Pyhän Birgitan pyhäinjäännös on kultapäällysteisessä lippaassa, joka on saatu lahjaksi birgittalaissääntökunnalta.[4]
Tuomiokirkon museo sijaitsee pohjoistornissa, jossa säilytetään keskiaikaisia tekstiilejä ja Kustaa Vaasan ja hänen vaimojensa hautajaisissa käytettyjä esineitä.[6]
Kirkossa on Albertus Pictorin seinämaalauksia.[7]
Kuvia kirkosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kirkko vuonna 1860.
-
Tuomiokirkko sisältä.
-
Ristiholvi.
-
Kustaa Vaasan, kuningatar Katarina av Sachsen-Lauenburgin ja kuningatar Margareta Leijonhufvudin hautamuistomerkki.
-
Eerik Pyhän arkku.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Uppsala domkyrka -esite, myynnissä tuomiokirkossa, versio v. 1998/2000
- ↑ a b Kungligheter i domkyrkan Ruotsin kirkko. Viitattu 3.1.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Om Emanuel Swedenborg Skandinaviska Swedenborgsällskapet. Arkistoitu 4.1.2014. Viitattu 3.1.2014. (ruotsiksi)
- ↑ a b The Finsta chapel Ruotsin kirkko. Arkistoitu 4.1.2014. Viitattu 3.1.2014. (englanniksi)
- ↑ The grave of Carl von Linné Uppsalan tuomiokirkko. Arkistoitu 14.11.2016. Viitattu 3.1.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Skattkammaren Ruotsin kirkko. Viitattu 3.1.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Kyrkor Albertus Pictor Project. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 4.1.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uppsalan tuomiokirkon sivut (ruotsiksi) (englanniksi) Viitattu 20.8.2010