Tuva

Тыва Республика1 Республика Тува2
lippu vaakuna
Motto:  –
Viralliset kielet	tuva ja venäjä
Pääkaupunki	Kyzyl (nimenä v:een 1918 Belotsarsk, 1918-26 Khem-Beldyr) 51°44′N, 94°26′E
Suurin kaupunki	Kyzyl (113 333 asukasta)
Pääministeri	Šolban Kara-ool
Pinta-ala  – yhteensä  – vettä	170 500 km² ei merkittävästi
Väkiluku (2014)  – yhteensä  – väestötiheys	311 761 1,8 / km²
Valuutta	Venäjän rupla (RUB)
Aikavyöhyke	UTC+7 (MSK+4)
Muodostuminen  – Itsenäinen  – Aut. alue  – ASNT  – tasavalta	1921–1944 11. lokakuuta 1944 10. lokakuuta 1961 31. maaliskuuta 1992
Kansallislaulu	Мен — тыва мен
Kotisivu	https://gov.tuva.ru (Arkistoitu – Internet Archive)
1Tuvankielinen nimi 2Venäjänkielinen nimi

Tuvan tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva osatasavalta Sajanin ja Tannu-Olan vuoristojen ympäröimänä Itä-Siperian eteläosassa Keski-Aasiassa. Vuosina 1921–1944 alue oli itsenäinen valtio nimeltä Tannu-Tuva. Tuvan rajanaapureina ovat pohjoisessa Krasnojarskin aluepiiri, koillisessa Irkutskin alue, idässä Burjatia, etelässä Mongolia, lännessä Altain tasavalta ja luoteessa Hakassia.

Historia

Tuvan alueella on vuosisatojen ajan ollut kiinteät yhteydet Mongoliaan ja Kiinaan. Tuva oli itsenäinen 1900-luvun alkupuoliskon, kunnes se liittyi Neuvostoliittoon vuonna 1944. Tuvaanit pitävät itseään Tšingis-kaanin jälkeläisinä. Tuvan tarkoitus oli toimia puskurivaltiona Mongolian ja Neuvostoliiton välillä.

Varhaisempi historia

Mongolit valloittivat tuvaanien asuinalueen 1200-luvun alkupuolella. Myöhemmin alue siirtyi mongolien Kiinaan perustaman dynastian hallintaan. Buddhalainen laamalaisuus levisi Tuvan alueelle 1500- ja 1600-lukujen aikana. Tuvan alue kuului 1500-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin asti Altain mongolivaltioon. Tuva kuului Mongolian osana Kiinaan vuodesta 1757 lähtien. Venäläistä väestöä alkoi muuttaa Tuvan alueelle 1880-luvulla, minkä jälkeen Venäjä alkoi tavoitella Tuvaa itselleen.

Itsenäisyyden aika

Tannu-tuvalainen postimerkki vuodelta 1927

Vuonna 1911 Tuvasta muodostettiin Urjanhai-niminen alue, joka kuului Ulko-Mongoliaan. Seuraavana vuonna Urjanhaista tuli muodollisesti itsenäinen tasavalta. Urjanhain tasavalta joutui Venäjän suojelualueeksi 1914 ja se yhdistettiin hallinnollisesti Siperiaan. Tuolloin Tuvalla oli omat lait, mutta omia suhteita ulkovaltoihin sen ei sallittu muodostaa. Venäjän vallankumouksen aikana Tuva oli kiinalaisten hallussa.

Vuonna 1921 tunnustettiin alueen itsenäisyys Tannu-Tuva-nimisenä kansan­tasa­valtana, joka oli Neuvostoliiton suojeluksessa ja jossa oli voimassa kommunistinen hallinto. Neuvostoliiton sekaantui Tuvan sisäisiin asioihin avoimesti 1920- ja 1930-luvuilla. Tannu-Tuvan valtion nimi muutettiin vuonna 1926 Tuvaanien kansantasavallaksi. Tuvan ensimmäinen johtaja oli pääministeri Donduk Kuular vuoteen 1932. Sen jälkeen maan diktaattoriksi nousi Saltšak Toka.

Tannu-Tuvan kommunistinen hallinto kohteli kansaa kovaotteisesti. Muun muassa kiinalaisia kauppiaita karkotettiin maasta, buddhalaisia temppeleitä suljettiin ja tuhottiin, ihmisiä siirrettiin asumaan kolhooseihin, šamanistejä vainottiin ja ihmisistä yritettiin tehdä ateisteja. Tuvan kommunistinen puolue aloitti poliittiset vainot vuonna 1924, ja ne jatkuivat vielä Neuvostoliittoon liittämisen jälkeenkin. Vainoissa sai surmansa ainakin 1 036 ihmistä, mutta toiset uskovat korkeampiin uhrilukuihin.

Osaksi Neuvostoliittoa

Tuvan ASNT:n lippu 1978–1992

Toisen maailmansodan loppupuolella, 11. lokakuuta 1944, Tuvaanien kansantasavalta liitettiin Neuvostoliittoon ja se tuli kuulumaan Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan Tuvan autonomisena alueena. Huolimatta Neuvostoliitossa harjoitetusta venäläistämispolitiikasta tuvaanit saivat opiskella peruskoulussa omalla äidinkielellään. He olivat myös usein vihamielisiä venäläisiä kohtaan. Tuvan autonomisesta alueesta muodostettiin Tuvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta lokakuussa 1961.

Kehitys Neuvostoliiton hajottua

Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua Tuvan ASNT julistautui Tuvan tasavallaksi vuonna 1991. Samoihin aikoihin Tuvassa esiintyi kansallismielisiä itsenäistymispyrkimyksiä. Tuvan tasavalta jäi kuitenkin Venäjän federaation yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläistä väestöä on muuttanut runsaasti pois Tuvasta.

Maantiede

Aasian maantieteellinen keskipiste sijaitsee Tuvan alueella, pääkaupungin Kyzylin kohdalla, mutta asiasta ei kuitenkaan ole täyttä yksimielisyyttä. Kyzylissä on kuitenkin Aasian keskipiste -niminen monumentti. Tuvan luonto on säilynyt melko koskemattomana ja puhtaana, mikä johtuu pääasiassa vaikeakulkuisesta maastosta ja siksi huonoista liikenneyhteyksistä, mitkä eivät ole mahdollistaneet luonnonvarojen mittavaa hyväksikäyttöä.

Aasian keskipiste -monumentti Kyzylissä.

Pinnanmuodot

Tuva on pääasiassa vuoristoylänköä, jonka keskikorkeus on noin 600 metriä merenpinnan yläpuolella. Aluetta ympäröivät Sajanin- ja Tannu-Olan vuoristot. Yli 80 % tasavallan pinta-alasta on vuoristoa. Korkein kohta on Mongun-Taiga (Hopeavuori), joka on 3 976 m korkea.

Ilmasto

Keskimääräinen lämpötila Tuvassa on tammikuussa -32 °C ja heinäkuussa +18 °C. Vuotuinen sademäärä on tasankoalueilla 150 mm ja vuoristossa 1 000 mm.

Vesistöt

Sajano-Šušenskin tekojärvi

Tuvan alueella on yli 400 järveä, joista suurin on noin 100 km² laajuinen Azas. Muita suuria järviä ovat Kadyš, Many-Khol ja Todža sekä pääosin Mongolian puolella sijaitseva Uvs Nuur. Osa järvistä on suolapitoisia.

Suurin joki on Jenisei (tuvaksi Ulug-Khem), jonka latvajoet Suuri-Jenisei (Бии-Хем, Bii-Khem) ja Pieni-Jenisei (Каа-Хем, Kaa Khem) yhtyvät pääkaupungin Kyzylin luona. Alueella on myös mineraalilähteitä, joita kutsutaan tuvan kielessä nimellä arjaan. Lähteiden vedellä uskotaan olevan parantavia vaikutuksia.

Kasvillisuus

Tuva sijaitsee Siperian metsävyöhykkeen ja Keski-Aasian aroalueen rajalle, minkä johdosta alueen kasvillisuus on hyvin monipuolinen ja vaihteleva. Jylhien ja kasvillisuudeltaan niukkojen vuoristoalueiden rinteillä kasvaa sankkoja metsiä. Lisäksi on aroa ja aavikkoa sekä jäätiköitä. Tuvan alueella on tavattu 1 005 eri kasvilajia ja niistä 15 ei esiinny missään muualla.

Eläimistö

Sijainti Siperian ja Keski-Aasian rajaseudulla ja sen tarjoama monipuolinen kasvillisuus on luonut edellytykset myös runsaalle eläimistölle. Tuvassa esiintyy 72 nisäkäs-, 240 lintu- ja 7 matelijalajia. Nisäkkäitä edustavat muun muassa karhu, kettu, ilves, orava, soopeli, monet hirvieläimet, lumileopardi, villikissat, villisika, poro, kameli ja jakki. Tuvan monissa järvissä ja joissa elää 18 eri kalalajia, muun muassa siperianjokilohi, harjus, siika ja peledsiika.

Talous

Tuvan tärkeimmät elinkeinot ovat karjatalous ja kaivosteollisuus. Karjanhoito on tärkeä elinkeino etenkin maan läntisillä aroalueilla, jossa harjoitetaan myös kasteluviljelystä. Tärkeimpiä kotieläimiä ovat lampaat, nautakarja, vuohet ja hevoset. Maan itäosan metsä- ja suoseuduilla harjoitetaan porotaloutta ja turkiseläinten metsästystä.

Tuvan kallio- ja maaperästä saadaan monenlaisia metalleja ja mineraaleja. Pääkaupungin Kyzylin läheltä louhitaan kivi- ja ruskohiiltä, suolaa saadaan Uvs Nuur järven pohjoispuolelta, asbestia Tšadanaain läheltä ja kultaa maan itäosista. Lisäksi louhitaan iridiumia, kuparia, rautaa, lyijyä, sinkkiä, elohopeaa ja kobolttia. Tuvan alueella on myös maaöljykenttiä. Huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ei Tuvan maaperän rikkauksia ole kuitenkaan voitu kovinkaan laajamittaisesti hyödyntää. Alueella harjoitetaan elintarvike- ja puunjalostusteollisuutta. Lisäksi Tuvan jokia on valjastettu sähköenergian tuotantoon.

Väestö

Koottu jurtta Tos Bulakissa

Purettu jurtta Tos Bulakissa

Tuvan asukasluku on 305 510 (2002). Väestöstä asuu taajamissa 51,5 %. Tuvassa on viisi kaupunkia, jotka ovat pääkaupunki Kyzyl (104 105 as.), Ak-Dovurak (13 300 as.), Šagaan-Aryg (9 100 as.), Tšadanaa (9 100 as.) ja Turan (5 600 as.).

Etnisyys

Enemmistö Tuvan asukkaista on tuvaaneja, joita on 77,0 % väestöstä (2002). Suurin vähemmistöryhmä on venäläiset, joita on 20,1 % väestöstä. Loput 2,9 % väestöstä koostuu 99 eri kansallisuudesta. Näistä vain komeja ja hakasseja on yli 1 000 (komeja 1 404 ja hakasseja 1 219). Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläistä väestöä on muuttanut runsaasti pois Tuvasta. Vielä vuonna 1989 venäläisiä oli 32 % väestöstä.

Uskonto

Uskonnoltaan tuvaanit ovat pääasiassa buddhalaisia, mutta jonkin verran on myös šamanistisen uskonnon kannattajia. Ja vaikka asukkaat edustavatkin virallisesti buddhalaisuutta on usko šamanistisiin tapoihin ja perinteisiin vahva. Venäläiset puolestaan ovat pääasiassa ortodoksikristittyjä ja Tuvassa on myös pieni muslimivähemmistö. 14. dalai-lama vieraili Tuvassa vuonna 1991.

Kulttuuri

Huolimatta Neuvostoliiton aikana harjoitetusta venäläistämispolitiikasta, on tuvalainen kulttuuri, tavat ja perinteet säilyneet hyvin. Tuvalaiseen musiikkiperinteeseen kuuluu kurkkulaulu, yhden ihmisen tuottama moniääninen laulutekniikka. Tunnetuimpiin kurkkulaulajiin kuului Kongar-ol Ondar.

Tuvaanien vanhat sadut ja runot sekä muut kertomukset on koottu kirjaksi.

Liikenne

Tuvan sijainti vuoristoalueella on aiheuttanut sen, ettei maahan ole rakennettu kovinkaan kattavaa maantieverkkoa. Tärkeimmät maantiet ovat pääkaupungista Kyzylistä maan länsiosaan johtava maantie sekä maan eteläosasta Kyzylin kautta naapuritasavallan Hakassian pääkaupunkiin Abakaniin johtava maantie. Rautateitä tasavallassa ei ole lainkaan. Lentoliikennettäkin on varsin vähän. Maan tärkein lentokenttä sijaitsee Kyzylissä ja sieltä on lentoyhteyksiä Tuvan lähialueille (mm. Krasnojarskiin). Lähes kaikki liikenne tapahtuu maanteitä ja jokia pitkin.

Hallinnollinen jako

Tuvan tasavallan kartta

Tuva on jaettu hallinnollisesti 17 kožuuniin (piiri) ja 2 suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin.

• Kyzyl (kaupunki)
• Ak-Dovurak (kaupunki)
• Baj-Tajgan kožuun
• Baryyn-Hemtšikin kožuun
• Bii-Hemin kožuun
• Erzinin kožuun
• Kaa-Hemin kožuun
• Kyzylin kožuun
• Mongun-Tajgan kožuun
• Süt-Hölin kožuun
• Taŋdyn kožuun
• Tere-Hölin kožuun
• Tes-Hemin kožuun
• Tožun kožuun
• Tšaa-Hölin kožuun
• Tšedi-Hölin kožuun
• Tšöön-Hemtšikin kožuun
• Ulug-Hemin kožuun
• Övürin kožuun

Politiikka

Tuvan parlamenttitalo, Suuri Hural, Kyzylissä

Tuvan presidentin virkakausi on viisi vuotta. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Šerig-ool Ooržak 11. huhtikuuta 1992. Sittemmin hänet on valittu uudelleen 1997 ja 17. maaliskuuta 2002, jolloin hän sai 53 prosenttia äänistä. Hän kannattaa maltillista linjaa Venäjä suhteissa.

Tuvan parlamentti on nimeltään Suuri Hural. Sen 162 edustajaa valitaan joka neljäs vuosi. Tuvassa toimii yli 60 puoluetta ja kansallista liikettä. Suurimmat puolueet ovat Suvereenisen Tuvan puolue, Kommunistinen puolue ja Agraalipuolue.

Tuvan tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 23. lokakuuta 1993. Sen mukaan Tuva on suvereeninen valtio Venäjän federaation yhteydessä.

Tuva on ollut EVKYn jäsen vuodesta 1996 lähtien.

Nykyinen poliittinen johto kannattaa maltillisia suhteita Venäjän kanssa. Suhteita ulkovaltoihin on kuitenkin alettu luoda Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Etenkin kielellisesti, kulttuurillisesti ja maantieteellisesti läheiseen Mongoliaan on luotu hyvät suhteet.

Aiheesta muualla

• Encyclopedia.com
• Infoplace Tuva