Teksti-TV

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 10. syyskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yleisradion Teksti-TV:n Tekniikan testisivu.

Teksti-TV (tunnettu myös tekniikan nimellä teletext) on televisiokanavan tarjoama lisäpalvelu, josta voi lukea esimerkiksi uutisia ja ohjelmatietoja. Teksti-TV:tä käytetään myös kuulovammaisille ohjelmien tekstittämiseen. Teksti-TV:n vastaanottoon tarvitaan televisiovastaanotin, digiboksi tai näiden yhdistelmä, jossa on teksti-TV-toiminto.[1]

Teksti-TV:n tekniikka kehitettiin Britanniassa 1970-luvun alussa, ja ensimmäisenä televisioyhtiönä sen otti käyttöön BBC vuonna 1974 nimellä Ceefax.[2] Toisena maana Euroopassa sen käytön aloitti Ruotsi kesällä 1978, ja Suomessa teksti-tv-lähetykset alkoivat lokakuussa 1981[3].

Teksti-TV käyttäjän kannalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi televisiokanava voi lähettää 800 sivua, joiden sivunumerot ovat väliltä 100–899. Minkään teksti-TV-sivun numero ei ala 0:lla tai 9:llä.[4]

Käyttäjä voi valita haluamansa teksti-TV-sivun kaukosäätimen numeronäppäimillä tai +- ja −-painikkeilla.

Monisivuissa on vähintään kaksi alasivua, jotka vaihtuvat tietyllä aikavälillä. Käyttäjä voi kuitenkin halutessaan pysäyttää monisivun painamalla kaukosäätimen pysäytysnäppäintä.

Yleisradion tekstitelevisio kykenee näyttämään jokaisen sivun kohdalla 99 alasivua yhdelle kantasivulle. Käytännössä kuitenkin alasivujen katseleminen olisi vaikeaa monille päätelaitteille, koska niistä vain osa latautuisi päätelaitteeseen, esimerkiksi digiboksiin. Näin ollen päätelaitteen käsittelykyvylle ylimääräiset sivut näkyisivät vain satunnaisesti eikä niitä voitaisi selata. Käytännössä päätelaitteiden vuoksi suuri mahdollinen alasivumäärä on noin 30. Esimerkiksi Suomen puolustusvoimien varotiedotesivulla 592 on 30 alasivua. [5]tarvitaan parempi lähde

Teksti-TV:n sivut on yleensä luokiteltu aihepiirien mukaan siten, että jokainen sadan sivun paketti käsittää yhden aihepiirin. Esimerkiksi Yleisradion teksti-TV:ssä sivuilla 100–199 on uutisia, sivuilla 200–299 urheilutuloksia, sivuilla 300–399 ohjelmatietoja ja sivuilla 700–799 ruotsinkieliset sivut. Sivut, joiden numero on jaollinen sadalla, ovat yleensä hakemistosivuja.

Teksti-TV:n fontti on tasalevyinen ja tausta on musta. Teksti-TV:ssä on kahdeksan mahdollista tausta- ja tekstiväriä: valkoinen, punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen, magenta ja musta. Teksti voi myös olla korostettu vilkkumalla. Teksti voi myös olla piilotettuna; esimerkiksi kieliopetusohjelmien teksti-TV-sivuilla harjoitusten vastaukset voivat olla piilotettu. Katsoja näkee piilotekstin painamalla REV-painiketta (reveal).

Teksti-TV:n vastaanottoon liittyviä ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos televisiokanavan vastaanotto on huono, teksti-TV:ssäkin näkyy häiriöitä. Analogisesti välitettävässä televisiolähetyksessä teksti-TV on vielä herkempi kuin normaali TV-kuva. Analogisen lähetyksen yhteydessä lähetettävässä teksti-TV:ssä häiriöt voivat olla seuraavanlaisia:

  • Kokonaisia rivejä puuttuu
  • Merkkejä puuttuu
  • Merkit vaihtuvat toisiksi

Digitaalisessa televisiolähetyksessä vastaavia häiriöitä ei esiinny. Mikäli televisiokuva näkyy, toimii myös teksti-TV. Digitaalisessa lähetyksessä käytettävä virheenkorjaus suoritetaan myös teksti-TV:lle. Tämän ansiosta teksti-TV:tä vaivanneet vastaanotto-ongelmat ovat poistuneet lähes kokonaan.

Antennitaloudessa Teksti-TV:n vastaanottoa voi parantaa samoin menetelmin kuin TV-kuvankin vastaanottoa, eli säätämällä antennia linkkimastoa kohti. Jos asuu kaapelitaloudessa, pitää ottaa yhteys kaapeli-TV-operaattoriin. Hyvä on varmistaa, että antennijohto on kunnolla kiinni. Mikäli digivastaanotin ilmoittaa signaalin olevan virheetöntä, johtuvat teksti-TV-ongelmat muusta syystä, esimerkiksi televisiovastaanottimesta tai digivastaanottimen itsensä bugeista.

Teksti-TV Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle Teksti-TV

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvankaappaus Ylen teksti-TV:n etusivusta.

Yleisradio aloitti teksti-TV-lähetykset 7. lokakuuta 1981.[6] Tuohon aikaan teksti-TV-vastaanottimet olivat harvinaisia ja ne yleistyivät vasta 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Ensisijaisena kohdeyleisönä olivat 1980-luvulla Suomen sadattuhannet kuulovammaiset. Ensimmäisenä vuonna Teksti-TV tavoitti 100 000 katsojaa vaikka Ylen Teksti-TV:n sivumäärä oli vain 80.[7]

Ensimmäinen pysyvä online-yhteys solmittiin jääkiekon SM-liigaan vuonna 1988[8]. Vuonna 1991 TV1 aloitti ympärivuorokautisen testikuvalähetyksen, joka mahdollisti Teksti-TV:n näkyvyyden 24 tuntia vuorokaudessa[8]. Aiemmin Teksti-TV oli käytettävissä vain kun tv-kanavalla oli ohjelmalähetys tai näkyi testikuvaalähde?. Lokakuun alusta 1996 Yle Teksti-TV:n sivut ovat löytyneet myös Internetistä[8]. 1990-luvun alussa katsojien määrä oli jo 700 000. lähde?

Vuonna 2010 Ylen Teksti-TV:tä käytti päivittäin 1,1 miljoonaa ja vähintään kerran viikossa 1,7 miljoonaa käyttäjää[9]. Vuonna 2016 päivittäisiä käyttäjiä oli 900 000 ja viikoittaisia 1,5 miljoonaa[8]. Vuonna 2021 Ylen Teksti-TV:tä seurasi päivittäin noin 780 000 ja viikoittain noin 1,2 miljoonaa käyttäjää[10]. Vuonna 2024 Ylen Teksti-TV:tä seuraa viikoittain 1,1 miljoonaa suomalaista ja päivittäin lähes 700 000 käyttäjää.[11]

Käyttäjistä naisia on 45 prosenttia. Yli puolet aktiivikäyttäjistä on yli kuusikymmentävuotiaita.[11]

Yleisradion teksti-TV tarjoaa muun muassa uutisia, urheilutuloksia, television ohjelmatietoja, säätiedotuksia ja Veikkauksen pelien tuloksia. Lisäksi Yleisradion teksti-TV tarjoaa kuulovammaisille tekstityksiä. Esimerkiksi joka päivä kello 20.30 Yle TV1-kanavalla oleva TV-uutiset ja sää (kuten myös kello 17.00 uutislähetys) tekstitetään. Yleisradio jatkaa yhä kuulovammaistekstityksiä myös tekstitelevision kautta, vaikka tekstitysten painopiste siirtyi vuonna 2014 digitaalisiin DVB-tekstityksiin[12].

Ylen Teksti-TV sisältää 1 600 sivua, joihin tulee päivittäin 25 000 päivitystä[10]. Ylen Teksti-TV työllistää täysipäiväisesti yhden toimittajan[10]. Hän on Matti Rämö[10].

MTV Tekstikanava

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3-kanava aloitti vuoden 1993 alussa, mutta vasta vuonna 1994 MTV3 sai oman teksti-TV-lähetyksensä.[13] Ennen kanavauudistusta Yle Teksti-TV:llä näkyi myös joillekin MTV:n ohjelmille omat sivunsa ja Kolmoskanavalla lähetettiin Yle Teksti-TV:tä. Vuonna 1993 MTV3-kanavalla lähetettiin Yle Teksti-TV:n sivuja 100–399 sekä MTV3:n omia sivuja 700–899. MTV Tekstikanava on muiden MTV:n palveluiden tapaan kaupallinen, sillä usealla tekstikanavan sivulla on jotain mainontaa. Vuonna 2013 MTV3 Tekstikanava muutti nimensä MTV Tekstikanavaksi MTV3:n ilmeuudistuksen takia. Palvelu näkyi myös MTV Subilla ja MTV Avalla.

MTV Tekstikanava tarjoaa interaktiivisia palveluita, muun muassa chatteja sivuilla 890–899, joihin osallistutaan matkapuhelimella. MTV Tekstikanava ei tarjoa kuuroille tekstitystä mihinkään ohjelmiin.

MTV:n teksti-tv:n Perhefoorumi-sivu oli vangeille ja heidän läheisilleen merkittävä viestintäkanava[14]. Vankien perheenjäsenet lähettävät kanavalle sovittuun aikaan viestejä, jotka näkyvät kanavalla reaaliajassa[14][15]. Yhteydenpitorajoitusten vuoksi vangit eivät voi itse kirjoittaa palstalle viestejä, mutta he pääsevät lukemaan niitä.[14] Jokaisella vangilla on sellissään televisio, jonka kanavia ja teksti-tv:tä hän voi vapaasti seurata[15]. Turun vankilan apulaisjohtajan mukaan mahdollisuus tekstikanavan seuraamiseen on myös ongelmallinen, sillä sen kautta on mahdollista antaa vangeille käskyjä ja toimintaohjeita.[14] Chattipalstan kautta on lähetetty muun muassa salakielisiä viestejä huumausaineiden salakuljettamisesta[15].

Vuodesta 2014 lähtien MTV:n tekstikanavaa ylläpiti Rapido Media, joka osti teksti-tv:n sisällön MTV:ltä[16].

Vuonna 2023 tappiollinen MTV aloitti muutosneuvottelut, joissa teksti-tv päätettiin lopettaa.[17] Tekstikanavan sisältöjen päivitys loppui 2024 maaliskuun lopussa ja Tekstikanava sulkeutui 4. huhtikuuta 2024[16].

TekstiNelonen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TekstiNelonen oli Nelosen teksti-TV-palvelu. Sen tarjonta oli huomattavasti suppeampaa kuin MTV3:n ja Ylen teksti-tv-palveluiden tarjonta. TekstiNelonen tarjosi ennen suppenemistaan uutisotsikoita, urheilutuloksia, TV-ohjelmatietoja ja mainoksia. Marraskuun alusta 2009 lähtien TekstiNelonen uudistui siten, että sivuille ei enää päivitetty uutisia, vaan näkyvillä olivat ainoastaan uutisotsikot ja nettiosoitteet, joissa varsinaiset uutiset voi lukea. TekstiNelonen sisälsi vain etusivun ja ohjelmatekstityssivun 333 alkaen 20. toukokuuta 2017.

Nelosen teksti-tv-tekstitys ja samalla koko teksti-tv-palvelu päättyivät maanantaina 8.4.2024[18].

Subteksti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Subteksti oli Subin teksti-TV-palvelu, jonka sisällöt keskittyivät ohjelmatietojen lisäksi musiikkiaiheiden ja kevyen uutistarjonnan ympärille. Myös Subtekstillä oli erilaisia interaktiivisia palveluita, kuten chatteja, kilpailuita ja mobiilipalveluita. Subteksti aloitti toimintansa vuonna 2001. Subtv:n edeltäjällä TVTV!:llä näytettiin MTV3 Tekstikanavaa. MTV3:n uudistusten yhteydessä syksyllä 2013 Subteksti lakkautettiin ja kanavalla näkyy jälleen MTV Tekstikanava. Subtekstiä kuitenkin päivitettiin vuoteen 2015 asti.

Videotex-palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun taitteessa alettiin tuoda markkinoille teksti-tv:tä muistuttavaan tekniikkaan perustuvaa, lankapuhelinverkkoa käyttävää vuorovaikutteista tietopalvelua nimeltä videotex. Suomessa sitä kokeiltiin nimillä Telset (sanomalehtitalot) sekä TeleSampo ja Infotel (Tele ja Helsingin Puhelinyhdistys). Ranska oli ainoa maa, jossa videotex-palvelu löi itsensä kunnolla läpi nimellä Minitel[19], kunnes internet ja World Wide Web ajoivat videotex-tekniikan ohi 1990-luvun alussa.

Teksti-TV ulkomailla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti-tv sai alkunsa, kun BBC:n insinöörit yrittivät lähettää televisio-ohjelmien tekstityksiä huonokuuloisille analogisen televisiosignaalin käyttämättä jääneellä kaistaleella[20]. He onnistuivat tehtävässään, mutta samalla kävi ilmi, että heidän menetelmällään voitaisiin lähettää muutakin tietoa[20]. Britannian Ceefaxiksi kutsuttu tekstitelevisio otettiin käyttöön 23. lokakuuta 1974.[21] Nimi tuli sanoista "see the facts"[22]. Keksintö levisi kautta maailman ja teksti-tv-palveluita perustettiin esimerkiksi Malesiassa, Saksassa, Hollannissa, Skandinaviassa, Unkarissa, Sveitsissä, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Neuvostoliitossa.[20] Ceefax sai myös kotimaisen kilpailijan, joka oli ITV:n Oracle (Optional Reception of Announcements by Coded Line Electronics) [20]. Ceefax lakkasi 23.10.2012, kun analogiset TV-lähetykset loppuivat[21]. Ceefaxin seuraajana jatkaa BBC Red Button, joka on saatavilla ainoastaan digi-tv-vastaanottimilla. [21]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Usein kysyttyä Yle Teksti-TV. Viitattu 25.7.2012.
  2. ↑ Uutissivuja katselulaitteesta. BBC välittämään painettua tietoa. Helsingin Sanomat, 4.7.1974, s. 18. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.10.2020.
  3. ↑ Teksti-TV suosittu Ruotsissa. Helsingin Sanomat, 11.2.1982, s. 43. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.10.2020.
  4. ↑ Matilainen, Ville: Teksti-tv pysyy ajan hermolla, välittämättä ajan hampaasta 06.10.2011. Yle Elävä arkisto. Viitattu 24.10.2012.
  5. ↑ Yleisradio, YLE Teksti-TV, 29. lokakuuta 2014tarvitaan parempi lähde
  6. ↑ Himberg, Petra: Teksti-tv mullisti tiedonvälityksen Yle Elävä arkisto. 19.11.2008. Viitattu 25.7.2012.
  7. ↑ Matilainen, Ville: Teksti tv pysyy ajan hermolla, välittämästä ajan hampaasta yle.fi. 6.10.2011. Viitattu 25.7.2012.
  8. ↑ a b c d Ylen Teksti-TV täyttää 35 vuotta Yle Uutiset. Viitattu 10.10.2021.
  9. ↑ YLE Teksti-TV:llä yhä yli miljoona lukijaa päivässä yle.fi. 10.12.2010. Viitattu 25.7.2012.
  10. ↑ a b c d Teksti-tv täytti 40 vuotta, ja sitä katsoo viikoittain yli miljoona suomalaista – sivujen tekijä uskoo tietävänsä suosion salaisuuden Yle Uutiset. Viitattu 8.10.2021.
  11. ↑ a b Ylen teksti-tv:ssä on valkoinen sivu, jolla liikkuu vain musta piste: ”Joku toivoi” Yle Uutiset. 15.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  12. ↑ Matti Rämö: Suomenkielinen ohjelmatekstitys 23.11.2020. Yle Teksti-TV. Viitattu 7.10.2024.
  13. ↑ MTV:n tarina MTV Media. Viitattu 25.7.2012.
  14. ↑ a b c d Terno Hedman tottui kiven sisällä jokailtaiseen viestiin – vankilanjohtaja huojentui, kun kuuli tekstikanavan poistuvan Yle Uutiset. 4.12.2023. Viitattu 6.12.2023.
  15. ↑ a b c Petri Seppä: MTV:ltä katoaa irtisanomisten myötä myös vankien suosima palvelu Ilta-Sanomat. 6.10.2023. Viitattu 6.12.2023.
  16. ↑ a b Aikakauden päätös: MTV:n teksti-tv sulkeutuu pian mtvuutiset.fi. 27.3.2024. Viitattu 30.3.2024.
  17. ↑ Jussi Mankkinen, Linda Tammela: MTV vähentää yli 20 työntekijää, lopettaa radiouutiset ja teksti-tv:n Yle Uutiset. 5.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  18. ↑ Nelosen ohjelmatekstitys uudistuu – teksti-tv-palvelu loppuu Nelosen kanavilla Nelonen.fi. 3.4.2024. Viitattu 10.4.2024.
  19. ↑ Cronberg, Tarja: Sopiiko avoin tietoverkko Suomen oloihin. Helsingin Sanomat, 18.6.1988, s. 2. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.10.2020.
  20. ↑ a b c d Ceefax: The early days BBC News. 22.10.2012. Viitattu 15.4.2024. (englanti)
  21. ↑ a b c Britannia jättää tänään jäähyväiset tekstitelevisiolle Yle Uutiset. 23.10.2012. Viitattu 15.4.2024.
  22. ↑ Ceefax service closes down after 38 years on BBC BBC News. 23.10.2012. Viitattu 15.4.2024. (englanti)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Moe, Hallvard – Van den Bulck, Hilde (toim.): Teletext in Europe: From the Analogue to the Digital Era. Göteborg: Nordicom, 2016. ISBN 978-91-87957-20-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teksti-TV.

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti-TV-palveluiden www-versioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teksti-TV&oldid=22714290”