Tankarin majakka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tankarin majakka
Tankar fyr
Sijainti
Vesistö
Arkkitehtuuri
Korkeus
29,6 m [1]View and modify data on Wikidata
Luokitus
valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (d)View and modify data on Wikidata
Osa kohdetta
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat (d)View and modify data on Wikidata
Historia
Valmistunut
Varustus
Valon korkeus
37,8 m
Valonkanto
51,6 km
Valon ominaisuudet
Fl W 3.5sView and modify data on Wikidata
Tunnisteet
ARLHS
Admiralty
C4200View and modify data on Wikidata
List of Lights
MarineTraffic
NGA
116-18224View and modify data on Wikidata
Kartta
Koordinaatit

Tankarin majakka sijaitsee Perämerellä Öjan saariryhmän ulkoreunalla Tankarin saaressa Kokkolan edustalla ohjaamassa laivoja Kokkolan satamaan. Majakalta on Ykspihlajan satamaan matkaa noin kymmenen meripeninkulmaa. [2]

Paikalla oli merimerkki jo 1750-luvulla, jota ylläpitivät silloin Kokkolan porvarit. Se oli noin 11 jalkaa korkea kivikummeli, ja sen huippumerkkinä oli tynnyri 20-jalkaisen tangon päässä. Kiviraunio on saaressa vieläkin, mutta se on vuosikymmenien saatossa kasvanut talonkorkuiseksi kiviröykkiöksi. Syy siihen on, että Tankarissa on ollut viime aikoihin asti tapana, että ensimmäistä kertaa saareen tulevan ihmisen pitää viedä rannasta kasaan niin suuri kivi kuin hän jaksaa kantaa. Kokkolan porvarit rakennuttivat vuonna 1825 kivikummelin viereen puisen tunnusmajakan, joka oli väriltään punainen, pyramidin muotoinen ja kaksipäätyinen. [2]

1849 perustettiin Pohjanmaan luotsipiiri, ja valtio otti silloin kirjoihinsa Tankarin luotsit, jotka olivat ennen sitä Kokkolan porvareiden palkkaamia. Vuonna 1855 Tankarin kaikki luotsit kuolivat myrskyssä, kun he olivat lähteneet viemään luotsia laivaan. Kovan merenkäynnin vuoksi se ei onnistunut, vaan vene kaatui ja kaikki hukkuivat. Luotsiasema saatiin uudelleen toimintakykyiseksi vasta monen vuoden päästä. [2]

Pohjanlahden merenkulkijat alkoivat kaivata valomajakkaa myös Kokkolan edustalle. Vuonna 1880 majakkakomitea ehdotti uutta valomajakkaa Tankarista uloimpana luoteessa olevalle luodolle, mutta paikka todettiin liian vaikeapääsyiseksi. Lopulta majakka päätettiin rakentaa Tankarin vanhan puupookin paikalle. Alkukeväästä vuonna 1888 luotsilaitos tilasi Helsingistä Osbergin konepajalta rautaisen majakkatornin valolaitteineen. Majakan suunnittelijaksi on esitetty samaa toimistoa, joka suunnitteli Eiffel-tornin, mutta suunnittelija ei kuitenkaan ollut itse Gustave Eiffel vaan Henry Lepaute. On myös mahdollista, että suunnittelija on ollut suomalainen tai saksalainen. Rautaelementit valmistutettiin kuitenkin saksalaisella alihankkijalla. Majakan kokosi Osbergin konepaja. Sen rautainen ulkokuori niitattiin ristikkopalkkeihin. Pariisista tullut 2. luokan valolaite oli aikanaan Suomen tehokkaimpia. Sen valo kantoi 13 meripeninkulman päähän. Majakan petrolipoltin sytytettiin ensi kerran 15. lokakuuta 1889.[2][3]

Majakka nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Majakka sähköistettiin vuonna 1961, jolloin sen valoteho kasvoi kaksinkertaiseksi 27,5 meripeninkulmaan. Tankarin itärannan tuntumaan on kehittynyt aikojen kuluessa kokonainen mökkikylä. Vanhin mökki on 1780-luvulta. Tosin nykyään osa mökeistä on alkanut jo rapistua. Majakan vuonna 1889 hankittu linssistö on edelleen käytössä. Luotseille rakennettiin Tankariin vuonna 1975 uusi luotsiasemarakennus, ja se peruskorjattiin vuonna 1988. Tankar on kesäisin hyvin suosittu matkailukohde, ja sinne on vesibussiyhteys Kokkolasta. Majakan merkitys ammattiliikenteelle on vähentynyt, ja siitä hyötyvät nykyään lähinnä huviveneilijät.[2][3]

Kansainväliseen majakka- ja majakkalaivaviikonloppuun Tankarin majakalta ovat virallisena majakka-asemana osallistuneet Kokkolan Radioamatöörit, OH6AI, 1998, 2000 ja 2001 sekä OH6W 2009[4] ja Hyvinkään Radiokerho, OH2Y, 2014 sekä 2015.

  1. (sv) Fyrwiki, Swedish lighthouse societyView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. a b c d e Seppo Laurell: Suomen majakat, s. 90. Kustannusosakeyhtiö nemo ja Merenkulkulaitos, 2001. ISBN 952-5180-21-2
  3. a b Vihanta, Ari: Tankar, arvoitusten majakka Yle Uutiset. 25.7.2009. Viitattu 25.7.2009.
  4. https://www.youtube.com/watch?v=I9WzIdwTTgE

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]