Suomen presidentinvaali 2024

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen presidentinvaali 2024
Suomi
2018 ←
 28. tammikuuta 2024
(1. kierros)
11. helmikuuta 2024
(2. kierros) 		→ 2030
Äänestysprosentti 71,55 % (1. kierros) (Nousua4,8 %-yks.)[1]
67,59 % (2. kierros) (Nousua0,9 %-yks.)[2]
  Alexander Stubb Pekka Haavisto
Ehdokas Alexander Stubb Pekka Haavisto
Puolue Kokoomus valitsijayhdistys
Äänet 1 575 444 1 476 634
Kannatus 51,62 % 48,38 %

toisen kierroksen tulokset kunnittain ja vaalipiireittäin
Presidentti ennen vaaleja

Sauli Niinistö
valitsijayhdistys

Uusi presidentti

Alexander Stubb
Kokoomus

Suomen presidentinvaali 2024 järjestettiin sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja toinen vaali 11. helmikuuta 2024.[3] Alexander Stubb valittiin tasavallan presidentiksi toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei voinut olla enää ehdolla, sillä perustuslain mukaan sama henkilö voidaan valita presidentin tehtävään enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.[4]

Äänioikeus vaaleissa oli kaikilla Suomen kansalaisilla, jotka olivat vaalipäivään mennessä vähintään 18-vuotiaita. Asuinpaikka ei vaikuttanut äänioikeuteen.[5]

Ensimmäisen vaalin ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 17.–23. ja ulkomailla 17.–20. tammikuuta 2024.[6]

Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb sai 27,2 prosenttia ja vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto 25,8 prosenttia ensimmäisen vaalin äänistä. Heidän välillään toimitettiin toinen vaali, jonka ennakkoäänestys oli Suomessa 31. tammikuuta – 6. helmikuuta ja ulkomailla 31. tammikuuta – 3. helmikuuta 2024. Vaalipäivän äänestys oli 11. helmikuuta.[1][7][3] Stubb voitti vaalit saatuaan 51,6 prosenttia toisen vaalin äänistä.[2]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
m • k 
Ehdokas Puolue 1. kierros 2. kierros
Ääniä % Ääniä %
Alexander Stubb Kokoomus Kok. 882 388 27,21 1 575 444 51,62
Pekka Haavisto valitsijayhdistys val.yhd. 836 712 25,80 1 476 634 48,38
Jussi Halla-aho Perussuomalaiset PS 615 802 18,99
Olli Rehn valitsijayhdistys
Keskusta 		val.yhd.
Kesk. 		496 759 15,32
Li Andersson Vasemmistoliitto Vas. 158 579 4,89
Jutta Urpilainen Sosiaalidemokraatit SDP 140 867 4,34
Sari Essayah Kristillisdemokraatit KD 47 847 1,48
Mika Aaltola valitsijayhdistys val.yhd. 47 467 1,46
Harry Harkimo Liike Nyt Liik. 17 030 0,53
Yhteensä 3 243 451 100 % 3 052 078 100 %
Hyväksyttyjä ääniä 3 243 451 99,72 3 052 078 99,34
Hylätyt 9 095 0,28 20 389 0,66
Äänestäneitä 3 252 546 71,55 3 072 467 67,59
Äänioikeutettuja 4 546 041 4 546 041
Lähde: Oikeusministeriön Tieto- ja tulospalvelu (1. vaali, 2. vaali)

Vaalipiireittäin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kierros

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulos vaalipiireittäin ensimmäisellä kierroksella
Vaalipiiri Alexander Stubb Pekka Haavisto Jussi Halla-aho Olli Rehn Li Andersson Jutta Urpilainen Sari Essayah Mika Aaltola Harry Harkimo
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
01 Helsinki 116 254 29,1 148 198 37,1 44 037 11,0 33 262 8,3 35 409 8,9 13 823 3,5 3 464 0,9 3 867 1,0 1 490 0,4
02 Uusimaa 201 444 34,1 156 697 26,6 101 724 17,2 64 581 10,9 24 718 4,2 22 681 3,8 6 794 1,2 7 692 1,3 3 585 0,6
03 Varsinais-Suomi 83 145 28,7 74 590 25,7 54 930 18,9 37 679 13,0 17 877 6,2 12 805 4,4 3 550 1,2 4 055 1,4 1 481 0,5
04 Satakunta 28 263 22,6 25 646 20,5 29 711 23,8 23 096 18,5 5 862 4,7 7 441 5,9 2 044 1,6 2 157 1,7 861 0,7
05 Ahvenanmaa 6 038 40,8 7 459 50,4 201 1,4 300 2,0 484 3,3 136 0,9 112 0,8 49 0,3 29 0,2
06 Häme 60 684 27,7 51 820 23,6 48 571 22,1 31 667 14,4 8 150 3,7 10 021 4,6 3 364 1,5 3 702 1,7 1 337 0,6
07 Pirkanmaa 84 087 25,8 88 757 27,3 63 569 19,5 40 957 12,6 18 855 5,8 16 969 5,2 5 403 1,7 5 252 1,6 1 789 0,5
08 Kaakkois-Suomi 61 170 24,9 53 517 21,8 50 589 20,6 50 073 20,4 7 611 3,1 12 622 5,1 3 671 1,5 4 667 1,9 1 389 0,6
09 Savo-Karjala 52 530 22,0 57 559 24,1 48 391 20,3 49 803 20,9 8 877 3,7 11 133 4,7 5 006 2,1 4 329 1,8 1 101 0,5
10 Vaasa 79 185 31,0 44 526 17,4 57 257 22,4 45 907 18,0 6 443 2,5 10 825 4,2 7 036 2,8 2 881 1,1 1 428 0,6
11 Keski-Suomi 35 279 21,9 43 959 27,3 31 571 19,6 27 671 17,2 7 523 4,7 8 126 5,0 2 838 1,8 3 375 2,1 824 0,5
12 Oulu 54 881 20,0 60 536 22,0 61 447 22,4 68 669 25,0 11 363 4,1 9 460 3,4 3 394 1,2 3 648 1,3 1 154 0,4
13 Lappi 19 428 18,8 23 448 22,6 23 804 23,0 23 094 22,3 5 407 5,2 4 825 4,7 1 171 1,1 1 793 1,7 562 0,5
Lähde: Ylen Tulospalvelu

Toinen kierros

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulos vaalipiireittäin toisella kierroksella
Vaalipiiri Alexander Stubb Pekka Haavisto
Ääniä % Ääniä %
01 Helsinki 164 365 42,3 223 890 57,7
02 Uusimaa 309 228 54,8 255 397 45,2
03 Varsinais-Suomi 141 280 51,5 132 969 48,5
04 Satakunta 60 836 53,0 54 003 47,0
05 Ahvenanmaa 6 233 41,1 8 810 58,6
06 Häme 110 538 53,8 94 744 46,2
07 Pirkanmaa 149 635 48,7 157 446 51,3
08 Kaakkois-Suomi 123 018 53,9 105 013 46,1
09 Savo-Karjala 110 874 50,1 110 334 49,9
10 Vaasa 147 054 62,8 87 226 37,2
11 Keski-Suomi 71 966 47,8 78 659 52,2
12 Oulu 133 358 52,7 119 568 47,3
13 Lappi 47 059 49,2 48 575 50,8
Lähde: Oikeusministeriön Tieto- ja tulospalvelu

Vaalikampanjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaat vahvistettiin 21. joulukuuta 2023. Samalla ehdokkaille arvottiin vaalinumerot.[8]

2 Li Andersson

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Seuraava koko kansan presidentti”[9]

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Li Andersson.

3 Olli Rehn

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Vakaa kuin kallio”[9]

Suomen Pankin pääjohtaja, keskustan Olli Rehn.

4 Harry Harkimo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Johdan. En selitä.”[9]

Liike Nytin puheenjohtaja ja kansanedustaja Harry Harkimo.

5 Jussi Halla-aho

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Suomen pitää olla turvallinen tila”[9]

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

6 Jutta Urpilainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Jotta ketään ei jätetä”[9]

Euroopan unionin komissaari, sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen.

7 Mika Aaltola

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Viisautta nähdä – rohkeutta toimia”[9]

Ulkopoliittisen instituutin johtaja, sitoutumaton Mika Aaltola.

8 Alexander Stubb

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Yhdistävä tekijä”[9]

Yliopistollisen Eurooppa-instituutin School of Transnational Governance -keskuksen johtaja, kokoomuksen Alexander Stubb.

9 Sari Essayah

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Parasta Suomelle”[9]

Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien Sari Essayah.

10 Pekka Haavisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: ”Yhteinen Suomi”[9]

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto.

Rahoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa[10]. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %)[11][12][13].

Rahoitus[10]
Stubb 2 699 618 €
Haavisto 1 879 138 €
Rehn (* 1 232 228 €
Urpilainen 774 113 €
Halla-aho 694 677 €
Andersson 153 740 €
Essayah 94 747 €
Aaltola 89 417 €
Harkimo 43 129 €

*) puolueen ja valitsijayhdistyksen rahoitus yhteensä

Ehdokasasettelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spekulaatio ehdokkaista alkoi heti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Alkuvuodesta 2020 Maaseudun Tulevaisuus spekuloi ajatuksella Sauli Niinistön toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ja haastateltu Raimo Ilaskivi (kok.) piti sitä ”ainoana järkevänä ratkaisuna”.[14] Niinistö kuitenkin päätti spekulaation asiasta lyhyellä Twitter-viestillä.[15]

Kannattajakorttien keräämisen sai aloittaa 12.12.2022. Sekä puolueiden että valitsijayhdistysten ehdokashakemukset piti jättää viimeistään 12.12.2023 ennen kello 16. Helsingin vaalipiirilautakunta vahvisti ehdokasasettelun torstaina 21.12.2023.[3]

Keskusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla.[16] 15. syyskuuta Rehnin valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä tarvittavat 20 000 kannattajakorttia.[17] Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa.[18] Myös keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi Olli Rehnin keskustan presidenttiehdokkaaksi syyskuun lopussa.[19]

Eivät ehdolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuosina 2019–2023 puolustusministerinä toiminut Antti Kaikkonen mainittiin spekulaatioissa keskustan ehdokkuuteen liittyen.[20] Kaikkonen kertoi toukokuussa 2023, ettei tavoittele ehdokkuutta.[21]
  • Entinen pääministeri Esko Aho mainittiin spekulaatioissa keskustan ehdokkuudesta[22][23], mutta hän kertoi maaliskuussa 2022, ettei pyri ehdokkaaksi.[24]

Kokoomus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoomuksen puoluehallitus ilmoitti 14. elokuuta 2023, että kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi pyydetään Alexander Stubbia. Aiemmin presidenttiehdokkuutta harkinnut Antti Häkkänen kertoi samana päivänä tukevansa Alexander Stubbin ehdokkuutta.[25][26] 28. lokakuuta 2023 pidetyssä Kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksessa vahvistettiin lopullisesti Stubbin ehdokkuus.[27]

Eivät ehdolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Puolustusministeri Antti Häkkänen ilmoitti 3. elokuuta 2023 "harkitsevansa vakavasti" presidenttiehdokkuutta ja sai alustavaa kannatusta kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenien keskuudessa. Lehtitietojen mukaan Häkkäsen kotipiiri Kaakkois-Suomen lisäksi Uudenmaan, Hämeen ja Lapin piirijärjestöt kannattivat hänen ehdokkuuttaan. Häkkänen asettui Stubbin tueksi, kun puoluehallitus oli yksimielisesti valtuuttanut puheenjohtaja Petteri Orpon pyytämään Stubbia ehdokkaaksi.
  • Ulkoministeri Elina Valtosta pidettiin esillä mahdollisena ehdokkaana.[28]
  • Helsingin entisen pormestarin Jan Vapaavuoren tulkittiin jo helmikuun alussa 2022 olevan kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta, kun hän linjasi Ykkösaamussa, että "seuraavan presidentin pitää olla sellainen, että kun hän astuu samaan tilaan vaikkapa itänaapurimme presidentin kanssa, niin itänaapuri kunnioittaa häntä".[29][30]
  • Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapala nosti Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautalan nimeä esille mahdollisena ehdokkaana ja mieluisana ehdokkaana myös istuvalle presidentille Sauli Niinistölle.[31][32]
  • Kansainvälisen politiikan asiantuntija, ex-kansanedustaja Risto E. J. Penttilää pidettiin mahdollisena ehdokkaana ja hän kertoi toukokuussa 2023 olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta.[33]
  • Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan ehdolle asettumista kokoomuksen ehdokkaana pidettiin mahdollisena ja kansanedustaja Ben Zyskowicz toivoi Aaltolan osallistuvan jäsenvaaliin presidenttiehdokkaasta.[34] Aaltola ilmoitti lopulta elokuussa 2023 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta valitsijayhdistyksen ehdokkaana.[35]

Kristillisdemokraatit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah valittiin elokuussa 2023 Joensuussa Suomen Kristillisdemokraattien (KD) presidenttiehdokkaaksi.[36]

Liike Nyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Harry Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Perussuomalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten (PS) presidenttiehdokkaaksi.[37] Perussuomalaiset äänestivät Halla-ahon presidenttiehdokkaakseen elokuun puoluekokouksessa 13. elokuuta 2023.[38]

Eivät ehdolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Europarlamentaarikko ja edellisten presidentinvaalien ehdokas Laura Huhtasaari nousi esiin spekulaatioissa perussuomalaisten ehdokkaasta.[22][39]

Ruotsalainen kansanpuolue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ilmoitti 7. syyskuuta, ettei se aio asettaa omaa ehdokastaan vaaleissa. Puoluehallitus teki asiasta päätöksen yksimielisesti. RKP ei myöskään aio asettua tukemaan mitään yksittäistä ehdokasta.[40]

Eivät ehdolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin ehdokkuudella spekuloitiin ja Adlercreutz itse halusi, että RKP:llä asettaa oman ehdokkaansa vaaleihin, mutta mediassa tulkittiin puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin suhtautuneen asiaan skeptisesti, sillä se heikentäisi hänen omaa asemaansa.[41][42][43]
  • Puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin ehdokkuutta pidettiin myös esillä.[42]

Sosiaalidemokraatit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-komissaari Jutta Urpilainen vahvisti ehdokkuutensa 19. marraskuuta 2023.[44] 16. elokuuta 2023 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja Sanna Marin pyysi häntä lähtemään ehdokkaaksi[45] ja SDP:n puoluekokous asettui kannattamaan ehdokkuutta 3. syyskuuta 2023.[46] Urpilainen ilmoitti ehdokkuudesta 19. marraskuuta 2023 ja SDP asettui yksimielisesti hänen taakseen 2. joulukuuta 2023. [47]

Eivät ehdolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pääministeri Sanna Marinia pidettiin mahdollisena ehdokkaana[23], mutta hän ilmoitti kesäkuussa 2022, ettei ole käytettävissä presidentinvaaleissa.[48]
  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluomaa pidettiin esillä ehdokasspekulaatioissa.[22][39][48]
  • Suomen Pankin entistä pääjohtajaa, ex-komissaari Erkki Liikasta pidettiin potentiaalisena ehdokkaan.[22]

Vasemmistoliitto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi 13. syyskuuta 2023 lähtevänsä ehdokkaaksi.[49] Vasemmistoliiton puoluevaltuusto nimitti Anderssonin presidenttiehdokkaaksi 15. lokakuuta 2023.[50]

Vihreät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 8. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. 3. lokakuuta Haaviston valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 48 000 kannattajakorttia.[51] Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Haavistoa.[52]

Eivät ehdolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Europarlamentaarikko, ex-puheenjohtaja Ville Niinistöä pidettiin mahdollisena ehdokkaana.[39][22]
  • Europarlamentaarikko ja vuoden 2006 presidenttiehdokas Heidi Hautala nousi esiin spekulaatioissa,[22] mutta Hautala kertoi lokakuussa 2022 toivovansa Pekka Haaviston asettuvan vihreiden ehdokkaaksi.[53]

Sitoutumattomat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.[54] 10. lokakuuta Aaltolan valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 25 000 kannattajakorttia.[55]

Tavoittelivat ehdokkuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 12. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Väyrynen ilmoitti, ettei voinut kannattaa mahdollista Olli Rehnin (kesk.) ehdokkuutta.[56] Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa alle 10 000.[57] Väyrynen julkaisi viimeisenä viikonloppuna kannattajakortit Helsingin Uutisissa, Vantaan Sanomissa ja Länsiväylässä ja teki Postin kanssa vastaus­lähetys­sopimuksen, eli että maksaisi lähetettyjen korttien postimaksun itse[58]. Väyrysen valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan mennessä joka oli 12. joulukuuta 2023[59]. Väyrysen kampanjasivustolla ilmoitettiin 12.12.2023 että kannattajakorttien keräys jatkuu ja ”aikaa kerätä kannattajakortteja on 20.12. asti, jolloin Helsingin vaalipiirilautakunta kokoontuu lyömään lukkoon ehdokasasettelun”[60]. Lisäajasta huolimatta Väyrynen ei saanut kokoon vaadittavaa määrää kannattajakortteja.[61] Väyrynen oli kannatusmittauksissa nimettynä vaihtoehtona ja sai parhaimmillaan 2 % kannatuksen.

Luennoitsija Saara Huhtasaari (sit.)[62] ilmoitti 5. heinäkuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja valitsijayhdistyksen kautta. Huhtasaaren ehdokkuutta tuki Vapauden liitto -puolue.[63][64] Huhtasaaren vaaliasiamies Ossi Tiihonen arveli päivää ennen määräaikaa, että vaadittu määrä ei tule täyteen.[64] Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa noin 10 000[57]. Huhtasaaren valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan 12. joulukuuta 2023 mennessä.[65] Huhtasaari sai syksyn 2023 mittauksissa 0–1 % kannatuksen.

Entinen kansanedustaja Ano Turtiainen (vkk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. elokuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Turtiainen ilmoitti, että hän saa todennäköisesti apua Venäjältä.[66] Turtiainen arveli 1. joulukuuta, että jo 300 kerättyä korttia olisi ”kova juttu”.[57] Turtiaisella oli parhaimmillaan 0,3 % kannatus marraskuussa 2023 mutta muissa mittauksissa tulos oli 0 %.

Totuuspuolueen puheenjohtaja Jaana Kavonius alkoi kerätä kannattajakortteja 2. toukokuuta 2023.[67] Kavonius sai marraskuun 2023 yhdessä mielipidemittauksessa 0,1 % kannatuksen ja muissa vaalisyksyn mittauksissa kannatukseksi ilmoitettiin 0 %.

Lisäksi ehdolle yrittivät entinen liikennelentäjä Kimmo Rantanen, bloggaaja Sami Parkkonen[68] ja yksityisyrittäjä Jouni Kuitunen, joille ei mittauksissa näkynyttä kannatusta tullut. Rantanen ilmoitti 6. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024.[69] Parkkosen vaaliasiamies kertoi ennen määräaikaa, että kortteja puuttui vielä paljon.[57] Kuitunen puolestaan aloitti ehdokkuuden tavoittelemisen keräämällä nimiä ruutuvihkoon hirvensalmelaisessa baarissa – virallisia kortteja ei silloin ollut kirjoitettavana.[70] Hän arvioi joulukuussa 2023, että kortteja oli kerättynä alle tuhat.[57][64]

Mielipidetiedustelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kierros

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on luetteloitu vahvistetut ehdokkaat. Sarakkeessa ”Joku muu” on sekä kannatusmittausuutisessa nimettyjen muiden henkilöiden kannatus että vaihtoehdon ”Joku muu” kannatus yhteensä.

Mielipidemittauksia julkistetaan kahdella tavalla.[71] Ylen käyttämä tapa on yhtenäinen puoluekannatusmittauksien tapaan, jossa kannatusten yhteismäärä on 100 % kuten vaalissakin. Uutissuomalainen käyttää tapaa, jossa kannatuksista tulee summaksi reilusti alle 100 % ja tuloksissa on mukana vaihtoehto ”Ei osaa sanoa”. Helsingin Sanomilla on lisäksi vaihtoehdot: ”Ei kukaan edellä mainituista” ja ”En äänestäisi presidentinvaalissa”. Näistä syistä kannatukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia eri mittausten välillä.

Lähde Kyselyaika Otanta
Aaltola
 val.yhd. 		Andersson
Vas. 		Essayah
KD 		Haavisto
 val.yhd. 		Halla-aho
PS 		Harkimo
 Liik. 		Rehn
 val.yhd.
Kesk. 		Stubb
 Kok. 		Urpilainen
SDP 		Joku muu En osaa sanoa / Ei kukaan / En äänestä
Taloustutkimus/Yle 17.–23.1.2024 1 517 3 % 7 % 2 % 23 % 18 % 1 % 14 % 27 % 5 % – – (20 %)
Åbo Akademi 12.–21.1.2024 4 020 2,4 % 10,1 % 2,8 % 23,4 % 18,1 % 0,8 % 12,1 % 24,0 % 6,4 % – – (25 %)
Verian / HS 17.–20.1.2024 1 008 3 % 6 % 1 % 20 % 18 % 1 % 12 % 22 % 5 % – 12 %
Tietoykkönen / Uutissuomalainen 9.–17.1.2024 1 000 2 % 7 % 2 % 22 % 11 % 1 % 11 % 21 % 4 % – 19 %
Kantar TNS Agri / MT 12.–17.1.2024 1 092 2 % 7 % 2 % 21 % 15 % 1 % 12 % 24 % 7 % – 9 %[a]
Verian / HS 20.–21.12.2023 1 398 4 % 7 % 2 % 22 % 13 % 1 % 9 % 24 % 5 % – 12 %[b]
Kantar TNS Agri / MT 15.–20.12.2023 1 047 3 % 6 % 2 % 23 % 12 % 1 % 10 % 23 % 6 % – 14 %[c]
Tietoykkönen/ Uutissuomalainen 5.–13.12.2023 1 000 4 % 8 % 1 % 22 % 11 % 1 % 9 % 23 % 6 % 2 % 13 %
Taloustutkimus/Yle 27.11.–7.12.2023 2 046 4 % 5 % 2 % 23 % 10 % 2 % 12 % 31 % 7 % 2 %[d] –
Tietoykkönen/ Uutissuomalainen[72] 14.–23.11.2023 1 000 5 % 6 % 1 % 24 % 10 % 1 % 9 % 21 % 4 % 2 % 17 %
Verian / HS 20.–21.11.2023 1 196 5 % 7 % 2 % 20 % 10 % 1 % 10 % 24 % 7 % 2 %[e] 11 %[f]
19.11.2023 Jutta Urpilainen asettui ehdolle, 3.9.2023 SDP asettui kannattamaan ja 2.12.2023 asetti hänet ehdolle
Kantar TNS Agri / MT 5.–10.11.2023 1 024 6,6 % 6,6 % 0,9 % 25,8 % 9,7 % 0,7 % 11,2 % 18,2 % 4,5 % 2,8 %[g] 13,0 %[h]
Taloustutkimus/Yle 30.10.–9.11.2023 1 368 9 % 7 % 2 % 26 % 8 % 2 % 14 % 28 % 4 % 2 %[i] –
Kantar Public/HS 6.–12.10.2023 1 017 8 % 6 % 2 % 28 % 9 % 0 % 10 % 17 % 3 % 3 %[j] 13 %[k]
Taloustutkimus/Yle 4.–9.10.2023 1 368 10 % 7 % 2 % 29 % 8 % 2 % 14 % 22 % 3 % 2 %[l] –
13.9.2023 Li Andersson asettui ehdolle, 15.10.2023 Vasemmistoliitto asetti hänet ehdolle
7.9.2023 RKP päätti, ettei aseta ehdokasta
Taloustutkimus/Yle 8.–11.9.2023 1 507 10 % 6 % 2 % 31 % 9 % 1 % 11 % 19 % 5 % 3 %[m] –
Tietoykkönen/ Uutissuomalainen 22.8.–3.9.2023 1 000 12 % 3 % 1 % 26 % 9 % 0 % 9 % 18 % 3 % 3 %[n] 16 %
27.8.2023 Sari Essayah asettui ehdolle, 27.8.2023 KD asetti hänet ehdolle
Taloustutkimus/IL 22.–23.8.2023 1 183 12 % 7 % 2 % 32 % 9 % 0 % 10 % 19 % 5 % 3 %[o] –

Hypoteettiset ehdokkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on luetteloitu mahdolliset ehdokkaat, jotka ovat saaneet yli viiden prosentin kannatuksen ainakin yhdessä kyselyssä.

Lähde Kyselyaika Otanta
Andersson
Vas. 		Heinäluoma
SDP 		Marin
SDP 		Urpilainen
SDP 		Haavisto
 val.yhd. 		Rehn
 val.yhd.
Kesk. 		Vanhanen
Kesk. 		Katainen
Kok. 		Orpo
 Kok. 		Risikko
 Kok. 		Stubb
 Kok. 		Vapaavuori
 Kok. 		Halla-aho
PS 		Laura Huhtasaari
PS 		Aaltola
 val.yhd. 		Joku muu En osaa sanoa
16.8.2023 Alexander Stubb asettui ehdolle, 28.10.2023 Kokoomus asetti hänet ehdolle
Kantar TNS Agri / MT 4.–9.8.2023 1 101 3,9 % 0,7 % – 1,8 % 27,4 % 11,1 % – – – – 3,3 % 0,1 % 8,8 % – 15,6 % 10,2 %[p] 17,0 %
3.8.2023 Mika Aaltola asettui ehdolle
7.7.2023 Jussi Halla-aho asettui ehdolle, 13.8.2023 PS asetti hänet ehdolle
21.6.2023 Olli Rehn asettui ehdolle, 3.8.2023 Keskusta päätti tukea häntä
8.6.2023 Pekka Haavisto asettui ehdolle, 10.6.2023 Vihreä liitto päätti tukea häntä
Taloustutkimus/Yle toukokuu 2023 1 656 2 % 1 % 5 % 2 % 28 % 15 % 2 % 1 % 1 % 1 % 5 % – 6 % 1 % 13 % 17 %[q] –
Taloustutkimus/Yle joulukuu 2022 1 742 2 % 2 % 7 % 2 % 25 % 14 % – – – – 6 % – 7 % – 11 % 30 %[r] –
18.6.2022 Hjallis Harkimo asettui ehdolle; 18.6.2022 Liike Nyt asetti hänet ehdolle
Taloustutkimus/Yle maaliskuu 2022 1 826 3 % 2 % 9 % 3 % 16 % 20 % 4 % 2 % 3 % 1 % 4 % 4 % 7 % 1 % 4 % 27 %[s] –
Kantar TNS Agri/MT[1][73] joulukuu 2021 1 001 ? – 8,7 % – 14,3 % 19,9 % – – – – – ? 6,9 % – – 50,2 %[t]
Taloustutkimus/IL marraskuu 2021 1 145 3 % 3 % 8 % 5 % 17 % 17 % – – – 2 % – 4 % 6 % 2 % – 21 %[u] 15 %
Taloustutkimus/IS heinäkuu 2021 1 063 3 % 3 % 11 % 3 % 12 % 14 % 5 % – – – 5 % 4 % 7 % – – 10 %[v] –
Taloustutkimus/Yle tammikuu 2021 1 591 2 % 4 % 16 % 3 % 9 % 11 % 6 % 2 % 1 % 1 % 4 % 6 % 6 % 2 % – 25 %[w] –
Taloustutkimus/IL joulukuu 2020 1 134 3 % 4 % 16 % 3 % 9 % 8 % 6 % 1 % 1 % 3 % 5 % 5 % 5 % 2 % – 27 %[x] 3 %
TNS Kantar Agri / MT kesäkuu 2020 1 029 3,0 % 4,7 % 9,7 % – 12,4 % 11,0 % – – 2,4 % – – 5,7 % 6,2 % – – 5,4 %[y] 41,8 %
TNS Kantar Agri / MT helmikuu 2020 1 294 ? 6 % ? ? 18 % 11 % ? ? ? ? ? 6 % 9 % ? ? ? ?
Taloustutkimus/SK helmikuu 2020 1 332 4 % 4 % 4 % 4 % 22 % 8 % 4 % 3 % 2 % 2 % 4 % 5 % 8 % 2 % – 19 %[z] 4 %
Taloustutkimus/IS joulukuu 2019 1 004 7 % 4 % – 7 % 17 % 10 % – 5 % 6 % – – 4 % 6 % 3 % – 15 %[aa] 16 %
Tietoykkönen/IL lokakuu 2019 1 500 8 % 7 % – 6 % 33 % 11 % – – – 5 % – 10 % 10 % 4 % – 5 %[ab] –
Taloustutkimus/IS tammikuu 2018 1 006 4 % 4 % – 4 % 27 % 7 % 4 % – – 2 % – 9 % – 7 % – 24 %[ac] 9 %

Osa kyselyistä oli sellaisia, joissa vastaajat saivat nimetä useampia ehdokkaita.

Lähde Kyselyaika Otanta
Andersson
Vas. 		Heinäluoma
SDP 		Marin
SDP 		Urpilainen
SDP 		Haavisto
 val.yhd. 		Rehn
 val.yhd.
Kesk. 		Vanhanen
Kesk. 		Katainen
Kok. 		Orpo
 Kok. 		Risikko
 Kok. 		Stubb
 Kok. 		Vapaavuori
 Kok. 		Halla-aho
PS 		Laura Huhtasaari
PS 		Aaltola
 val.yhd. 		Joku muu En osaa sanoa
Kantar TNS / HS
Arkistoitu sivu 		16.–17.8.2023 1 237 15 % – – 16 % 43 % 32 % – – – – 41 % – 16 % – 33 % 14 %[ad] 6 %[ae]
Kantar TNS / HS
Arkistoitu sivu 		helmikuu 2021 1 063 1 % 4 % 13 % 3 % 7 % 19 % 4 % 1 % – – 2 % 4 % 5 % – – 11 %[af] (51 %)[ag]

Toinen kierros

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stubb–Haavisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Stubb
 Kok. 		Haavisto
val.yhd. 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (Yle) 31.1.–6.2.2024 1 543 54 % 46 % –
USU-gallup 30.1.–5.2.2024 1 000 53 % 47 % –
Åbo Akademi 29.1.–4.2.2024 4 157 56,9 % 43,1 % –
Verian 2.–4.2.2024 1 154 54 % 46 % –
Verian 29.–30.1.2024 1 161 57 % 43 % –
Taloustutkimus (Yle) 17.–23.1.2024 1 517 59 % 41 % –
Verian 17.–20.1.2024 1 008 55 % 42 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 58 % 42 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 55 % 42 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 30.10.–9.11.2023 1 549 55 % 45 % –
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 46 % 51 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 516 49 % 51 % –
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 42 % 45 % 13 %
Taloustutkimus (IL) 22.–13.8.2023 1 183 40 % 48 % 12 %
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 30 % 52 % 17 %

Stubb–Aaltola

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Stubb
 Kok. 		Aaltola
val.yhd. 		En osaa sanoa
Verian 17.–20.1.2024 1 008 63 % 34 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 77 % 23 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 72 % 25 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 30.10.–9.11.2023 1 549 71 % 29 % –
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 60 % 37 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 516 65 % 35 % –
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 55 % 18 % 27 %
Taloustutkimus (IL) 22.–13.8.2023 1 183 52 % 31 % 17 %

Stubb–Andersson

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Stubb
 Kok. 		Andersson
Vas. 		En osaa sanoa
Verian 17.–20.1.2024 1 008 66 % 31 % 3 %
Verian 20.–21.11.2023 1 196 70 % 28 % 2 %

Stubb–Halla-aho

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Stubb
 Kok. 		Halla-aho
PS 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (Yle) 17.–23.1.2024 1 517 75 % 25 % –
Verian 17.–20.1.2024 1 008 69 % 29 % 2 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 79 % 21 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 74 % 24 % 2 %
Taloustutkimus (Yle) 30.10.–9.11.2023 1 549 81 % 19 % –
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 76 % 21 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 516 82 % 18 % –
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 70 % 12 % 18 %
Taloustutkimus (IL) 22.–13.8.2023 1 183 73 % 16 % 11 %

Stubb–Rehn

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Stubb
 Kok. 		Rehn
val.yhd.
Kesk. 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (Yle) 17.–23.1.2024 1 517 59 % 41 % –
Verian 17.–20.1.2024 1 008 53 % 44 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 65 % 35 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 61 % 38 % 1 %
Taloustutkimus (Yle) 30.10.–9.11.2023 1 549 60 % 40 % –
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 54 % 42 % 4 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 516 56 % 44 % –
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 51 % 31 % 18 %
Taloustutkimus (IL) 22.–13.8.2023 1 183 52 % 31 % 17 %

Stubb–Urpilainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Stubb
 Kok. 		Urpilainen
SDP 		En osaa sanoa
Verian 17.–20.1.2024 1 008 64 % 33 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 69 % 31 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 67 % 31 % 2 %
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 64 % 31 % 5 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 57 % 27 % 16 %

Haavisto–Aaltola

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Aaltola
val.yhd. 		En osaa sanoa
Verian 17.–20.1.2024 1 008 63 % 34 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 62 % 38 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 61 % 37 % 2 %
Taloustutkimus (Yle) 30.10.–9.11.2023 1 549 60 % 40 % –
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 56 % 41 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 516 59 % 41 % –
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 53 % 36 % 11 %
Taloustutkimus (IL) 22.–13.8.2023 1 183 53 % 38 % 10 %
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 49 % 35 % 16 %

Haavisto–Andersson

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Andersson
Vas. 		En osaa sanoa
Verian 17.–20.1.2024 1 008 64 % 32 % 4 %
Verian 20.–21.11.2023 1 196 67 % 29 % 4 %

Haavisto–Halla-aho

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Halla-aho
PS 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (Yle) 17.–23.1.2024 1 517 63 % 37 % –
Verian 17.–20.1.2024 1 008 57 % 41 % 2 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 66 % 34 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 65 % 33 % 2 %
Taloustutkimus (Yle) 30.10.–9.11.2023 1 549 70 % 30 % –
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 66 % 31 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 516 72 % 28 % –
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 65 % 26 % 9 %
Taloustutkimus (IL) 22.–13.8.2023 1 183 67 % 23 % 10 %
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 63 % 25 % 12 %

Haavisto–Rehn

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Rehn
val.yhd.
Kesk. 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (Yle) 17.–23.1.2024 1 517 49 % 51 % –
Verian 17.–20.1.2024 1 008 46 % 51 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 51 % 49 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 50 % 47 % 3 %
Taloustutkimus (Yle) 30.10.–9.11.2023 1 549 53 % 47 % –
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 54 % 42 % 4 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 516 56 % 44 % –
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 51 % 39 % 10 %
Taloustutkimus (IL) 22.–13.8.2023 1 183 52 % 31 % 17 %
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 52 % 35 % 13 %

Haavisto–Urpilainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Urpilainen
SDP 		En osaa sanoa
Verian 17.–20.1.2024 1 008 59 % 37 % 4 %
Taloustutkimus (Yle) 27.11.–7.12.2023 2 046 61 % 39 % –
Verian 20.–21.11.2023 1 196 59 % 38 % 3 %
Kantar Public 6.–12.10.2023 1 017 64 % 31 % 5 %
Taloustutkimus (Yle) 8.–11.9.2023 1 507 57 % 23 % 20 %
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 55 % 21 % 24 %

Hypoteettiset ehdokkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haavisto–Häkkänen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Häkkänen
Kok. 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 58 % 28 % 14 %
Haavisto–Marin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Marin
SDP 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 52 % 24 % 23 %
Haavisto–Valtonen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Kyselyaika Otanta Haavisto
 val.yhd. 		Valtonen
Kok. 		En osaa sanoa
Taloustutkimus (IS) 9.–12.6.2023 1 006 57 % 27 % 15 %

Nuorisovaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allianssi ry järjesti 8.–12. tammikuuta 2024 nuorisovaalit, joissa ensimmäisellä kierroksella äänensä antoi ennätykselliset 94 456 nuorta 545 koulussa 198 kunnassa. Vaalien suosituin ehdokas oli Alexander Stubb 20 327 äänellään eli 21,52 prosentin ääniosuudella. Toiseksi sijoittui Jussi Halla-aho 20,84 prosentin ääniosuudellaan.[74][75]

Äänten jakautuminen
Ehdokas Äänet (%)
Alexander Stubb 21,52
Jussi Halla-aho 20,84
Pekka Haavisto 13,96
Li Andersson 12,19
Harry Harkimo 9,52
Jutta Urpilainen 5,73
Olli Rehn 4,94
Mika Aaltola 3,57
Sari Essayah 2,34

Huomautukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ En äänestäisi presidentinvaalissa 2 %; En osaa sanoa 7 %.
  2. ↑ En äänestäisi presidentinvaalissa 3 %; En osaa sanoa 9 %.
  3. ↑ En äänestäisi presidentinvaalissa 3 %; En osaa sanoa 11 %.
  4. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 2 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 0 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  5. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 1 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 0 %; Ano Turtiainen 0 %; Jaana Kavonius 0 %; joku muu 1 %.
  6. ↑ En ketään edellä mainituista 2 %; En äänestäisi presidentinvaalissa 2 %; En osaa sanoa 7 %.
  7. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 1,3 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 0,4 %; Ano Turtiainen 0,3 %; Jaana Kavonius 0,1 %; joku muu 0,7 %.
  8. ↑ Ei ketään edellä mainituista 0,7 %; En äänestäisi presidentinvaalissa 1,8 %; En osaa sanoa 10,5 %.
  9. ↑ Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Väyrynen (val.yhd.) 1 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  10. ↑ Väyrynen (val.yhd.) 2 %; Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Ano Turtiainen 0 %; Jaana Kavonius 0 %; joku muu 0 %;.
  11. ↑ En ketään edellä mainituista 2 %; En äänestäisi presidentinvaalissa 1 %; En osaa sanoa 10 %.
  12. ↑ Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Väyrynen (val.yhd.) 1 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  13. ↑ Saara Huhtasaari (val.yhd.) 1 %; Väyrynen (val.yhd.) 1 %; joku muu 1 %; Jaana Kavonius 0 %; Ano Turtiainen 0 %.
  14. ↑ Anna-Maja Henriksson 0 %, Joku muu 3 %
  15. ↑ Henriksson (r.) 1 %; Väyrynen (sit.) 1 %; joku muu 1 %
  16. ↑ Essayah (kd.) 1,6 %; M. Hautala (sit.) 0,7 %; Valtonen (kok.) 0,5 %; Häkkänen (kok.) 2,3 %; Henriksson (r.) 2,1 %; Harkimo (liik.) 0,8 %;
  17. ↑ Essayah (kd.) 3 %; Kaikkonen (kesk.) 2 %; M. Hautala (sit.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Niinistö (vihr.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Liikanen (sd.) 1 %; Valtonen (kok.) 1 %; Hautala (vihr.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Räsänen (kd.) 1 %
  18. ↑ Essayah (kd.) 2 %; M. Hautala (sit.) 2 %; Kaikkonen (kesk.) 2 %; Muu vaihtoehto 26 %.
  19. ↑ Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Aho (kesk.) 1 %; Väyrynen (kesk.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Rinne (sd.) 1 %; H. Hautala (vihr.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Adlercreutz (r.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Soini (kd.) 1 %; M. Hautala (sit.) 1 %; Turtiainen (vkk.) 1 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Valtonen (kok.) 1 %; Tuomioja (sd.) 1 %; Saarikko (kesk.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Kyllönen (vas.) 0 %; Räsänen (kd.) 0 %; Saramo (vas.) 0 %; Kaikkonen (kesk.) 0 %; Ollikainen (sit.) 0 %.
  20. ↑ Li Andersson (vas), Eva Biaudet (rk), Jan Vapaavuori (kok), Harry Harkimo (nyt) tai EOS
  21. ↑ Aho (kesk.) 4 %; Häkkänen (kok.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Haukio (kok.) 2 %; Soini (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; joku muu 3 %.
  22. ↑ Essayah (kd.) 3 %; joku muu 7 %.
  23. ↑ Aho (kesk.) 3 %; Haukio (kok.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Hetemäki (sit.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Räsänen (kd.) 1 %; Essayah (kd.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 1 %; Hautala (vihr.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Paananen (sit.) 0 %; Siilasmaa (sit.) 0 %; Siimes (sit.) 0 %; Biaudet (r.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %.
  24. ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (kesk.) 3 %; Essayah (kd.) 2 %; Harkimo (liik.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Lindberg (sit.) 1 %; Ollila (sit.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; Sipilä (kesk.) 0 %; joku muu 5 %.
  25. ↑ Harkimo (liik.) 2,4 %; Räsänen (kd.) 1,8 %; Biaudet (r.) 1,2 %.
  26. ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (sit.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kulmuni (kesk.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; joku muu 4 %.
  27. ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; joku muu 11 %.
  28. ↑ Ohisalo (vihr.) 1 %; joku muu 4 %.
  29. ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; Väyrynen (kp.) 4 %; Soini (sin.) 1 %; joku muu 7 %; ei kukaan näistä 8 %.
  30. ↑ Essayah (kd.) 8 %; Henriksson (r.) 6 %.
  31. ↑ Ei ketään 6 %; Ei osaa sanoa 4 %.
  32. ↑ Aho (kesk.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; joku muu 7 %.
  33. ↑ Kannatusprosentti on kantansa ilmaisseista.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Presidentinvaali 2024, 1. vaali – Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset Vaalien tieto- ja tulospalvelu. 28.1.2024. Oikeusministeriö. Viitattu 30.1.2024.
  2. ↑ a b Presidentinvaali 2024, 2. vaali – Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset Vaalien tieto- ja tulospalvelu. 14.2.2024. Oikeusministeriö. Viitattu 14.2.2024.
  3. ↑ a b c Presidentinvaalin aikataulu Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosasto. Arkistoitu Viitattu 12.12.2023.
  4. ↑ 54 § Tasavallan presidentin valinta (Suomen perustuslaki 731/1999) Finlex. Edita. Arkistoitu 18.1.2024. Viitattu 12.12.2023.
  5. ↑ Äänioikeus Vaalit. 2023. Arkistoitu 21.11.2023. Viitattu 21.11.2023.
  6. ↑ Presidentinvaalin aikataulu Vaalit. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Näin vaali-ilta eteni 28.1.2024. Yle. Viitattu 28.1.2024.
  8. ↑ Tässä ovat presidenttiehdokkaiden numerot Yle. 21.12.2023. Arkistoitu 24.12.2023. Viitattu 21.12.2023.
  9. ↑ a b c d e f g h i Presidenttiehdokkaiden iskulauseille tylyjä arvioita: ”Maskuliininen performanssi” Yle Uutiset. 28.12.2023. Arkistoitu 28.12.2023. Viitattu 28.12.2023.
  10. ↑ a b Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Presidentinvaali 2024 www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Viitattu 17.4.2024.
  11. ↑ Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaali 2018 www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Viitattu 8.6.2024.
  12. ↑ Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaali 2024 www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Viitattu 8.6.2024.
  13. ↑ Muutos prosentteina Peda.net. Viitattu 8.6.2024.
  14. ↑ Vainio, Aimo: Raimo Ilaskivi: "Sauli Niinistön toimikauden jatkaminen on ainoa järkevä ratkaisu" Maaseudun Tulevaisuus. 5.2.2020. Arkistoitu 26.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
  15. ↑ Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö päätti spekulaatiot jatkokaudestaan Uusi Suomi. 27.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
  16. ↑ Olli Rehn pyrkii presidentiksi – Sama reitti kuin Haavistolla www.iltalehti.fi. Arkistoitu 7.10.2023. Viitattu 21.6.2023.
  17. ↑ Ahonen, Hannamari: Olli Rehn saanut kannattajakortit kerättyä Iltalehti. 15.9.2023. Arkistoitu 15.9.2023. Viitattu 15.9.2023.
  18. ↑ STT: Keskusta asettuu Olli Rehnin taakse presidentin­vaaleissa hs.fi. 3.8.2023. Arkistoitu 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  19. ↑ Katariina Lankinen: Keskusta nimitti Olli Rehnin presidenttiehdokkaakseen Suomenmaa.fi. 23.9.2023. Arkistoitu 25.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
  20. ↑ Kommentti: Olli Rehnille etsitään haastajaa – kepussa kasvaa paine nostaa puolustusministeri Antti Kaikkonen presidenttikisaan Ilta-Sanomat. 17.8.2022. Viitattu 31.1.2024.
  21. ↑ Yllätysuutinen: Antti Kaikkonen muuttaa perheensä kanssa – paljastaa myös päätöksensä tulevista presidentinvaaleista Ilta-Sanomat. 11.5.2023. Viitattu 31.1.2024.
  22. ↑ a b c d e f MTV Uutisten presidenttikysely: Tässä ovat puolueiden piiriväen suosikit – SDP:ssä kaksi vahvaa, kokoomuksella yllättävä ykkönen mtvuutiset.fi. 2.1.2022. Viitattu 31.1.2024.
  23. ↑ a b Kuka on Suomen seuraava presidentti? Ehdokkuushaaveet murskautuvat erityisesti yhdestä syystä www.apu.fi. 14.2.2023. Viitattu 31.1.2024.
  24. ↑ HS-haastattelu | Esko Aho jätti venäläisen Sberbankin ja kertoo, miksi uskoo Venäjän romahtavan Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Viitattu 31.1.2024.
  25. ↑ Hara, Jyrki: Antti Häkkänen kokoomuksen presidenttiehdokasvalinnasta: ”Pulinat pois ja yhdessä eteenpäin” Yle Uutiset. 14.8.2023. Arkistoitu 14.8.2023.
  26. ↑ Sundman, Robert: Kokoomuksen Häkkänen presidentti­ehdokkuudesta: ”Vakavassa harkinnassa” Helsingin Sanomat. 3.8.2023. Arkistoitu 3.8.2023.
  27. ↑ Kokoomuksen puoluehallitus kokoontui Helsingissä: nimeää presidenttiehdokkaan lokakuun lopulla ts.fi. 19.8.2023. Arkistoitu 19.11.2023. Viitattu 20.8.2023.
  28. ↑ Kokoomuslähteet IS:lle presidenttipelistä: Kaksi nimeä ylitse muiden – myös ”todellinen jokeri” puhuttaa kentällä Ilta-Sanomat. 3.6.2023. Viitattu 31.1.2024.
  29. ↑ Kansainväliset suhteet | Vapaavuori kytki Ylellä Suomen presidenttipelin geopolitiikkaan ja ehdokkaan ominaisuuksiin Helsingin Sanomat. 5.2.2022. Viitattu 31.1.2024.
  30. ↑ Kommentti: Jan Vapaavuori ilmoittautui käytännössä presidenttikisaan Ilta-Sanomat. 7.2.2022. Viitattu 31.1.2024.
  31. ↑ Timo Haapala: Kommentti: Esiintyikö Ylellä tänään tuleva presidentinvaalien yllätysnimi? Suurlähettiläs Mikko Hautala nousee esille yhä useammin, kun Niinistön seuraajasta puhutaan Ilta-Sanomat. 7.5.2022. Viitattu 31.1.2024.
  32. ↑ Setä Arkadia: Miltä kuulostaisi presidenttiehdokas Mikko Hautala, huippudiplomaatti Washingtonista? Ilta-Sanomat. 12.9.2021. Viitattu 31.1.2024.
  33. ↑ Risto E.J. Penttilä: Olen kiinnostunut kokoomuksen presidenttiehdokkuudesta Ilta-Sanomat. 20.5.2023. Viitattu 31.1.2024.
  34. ↑ Ben Zyskowicz ajaa kokoomuksen presidenttiehdokkaasta jäsenäänestystä – nämä nimet mukaan Ilta-Sanomat. 13.4.2023. Viitattu 31.1.2024.
  35. ↑ Mika Aaltola pyrkii presidentiksi: ”Ajan Suomen etua, se on tärkeä erottava tekijä muihin ehdokkaisiin” – ei vastannut kritiikkiin panttaamisesta Yle Uutiset. 3.8.2023. Viitattu 31.1.2024.
  36. ↑ Hara,Jyrki: Sari Essayah valittiin Joensuussa kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi Yle. 27.8.2023. Arkistoitu 27.8.2023.
  37. ↑ Paananen, Veera: Jussi Halla-aho lähtee presidenttikisaan Helsingin Sanomat. 7.7.2023. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
  38. ↑ Perussuomalaiset | Jussi Halla-aho valittiin odotetusti puolueen presidenttiehdokkaaksi Helsingin Sanomat. 13.8.2023. Arkistoitu 13.8.2023. Viitattu 20.8.2023.
  39. ↑ a b c Kuka on Suomen seuraava presidentti? Ehdokkuushaaveet murskautuvat erityisesti yhdestä syystä www.apu.fi. 14.2.2023. Viitattu 31.1.2024.
  40. ↑ Wikström, Anders: RKP ei aseta omaa ehdokasta presidentinvaaleissa SFP-RKP. 7.9.2023. Arkistoitu 7.9.2023. Viitattu 7.9.2023.
  41. ↑ Adlercreutz haluaa RKP:n oman ehdokkaan presidentinvaaleihin demokraatti.fi. 29.8.2023. Viitattu 31.1.2024.
  42. ↑ a b HS-analyysi | Rkp:n päätös olla asettamatta presidenttiehdokasta herättää puolueen sisällä närää Helsingin Sanomat. 29.10.2023. Viitattu 31.1.2024.
  43. ↑ RKP:lle ei presidenttiehdokasta – Anders Adlercreutz, oletko pettynyt? demokraatti.fi. 7.9.2023. Viitattu 31.1.2024.
  44. ↑ Presidentinvaalit | Jutta Urpilainen lähtee Sdp:n presidenttiehdokkaaksi – ”Olo on hyvin kiitollinen ja erittäin innostunut” Helsingin Sanomat. 19.11.2023. Arkistoitu 19.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  45. ↑ Jutta Urpilainen harkitsee vakavasti Sanna Marinin pyyntöä lähteä SDP:n presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 16.8.2023. Arkistoitu 16.8.2023. Viitattu 16.8.2023.
  46. ↑ Yle.fi 3.9.2023: SDP:n puoluekokous haluaa Urpilaisen presidenttiehdokkaaksi. Viitattu 6.12.2023.
  47. ↑ Yle.fi 2.12.2023: Jutta Urpilainen valittiin virallisesti SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Viitattu 5.12.2023.
  48. ↑ a b Presidentinvaalit | Sanna Marinin yllättävä ja suoraviivainen ”ei” pisti presidenttispekulaatiot uuteen asentoon Helsingin Sanomat. 20.6.2022. Viitattu 31.1.2024.
  49. ↑ Presidentinvaalit | Li Andersson mukaan presidenttikilpaan: ”Kilpailussa on tilaa punavihreälle ehdokkaalle” Helsingin Sanomat. 13.9.2023. Arkistoitu 13.9.2023. Viitattu 13.9.2023.
  50. ↑ Li Andersson on nimetty presidenttiehdokkaaksi mtvuutiset.fi. 15.10.2023. Arkistoitu 15.10.2023. Viitattu 15.10.2023.
  51. ↑ Pekka Haavisto sai kasaan 48 000 kannattajakorttia – nappasi presidenttikampanjansa johtoon yllätysnimen kokoomuksesta Ilta-Sanomat. 3.10.2023. Arkistoitu 4.10.2023. Viitattu 12.10.2023.
  52. ↑ Vihreät uusi puoluejohtonsa ja päätti tukea Haavistoa presidenttikisassa – Sofia Virran mielestä ilmastotavoitteista lipsuminen olisi "typeryyttä" Yle Uutiset. 10.6.2023. Arkistoitu 10.6.2023. Viitattu 12.6.2023.
  53. ↑ Vihreiden presidentinvaalikuviot selkiytyvät: Myös Heidi Hautala toivoo Pekka Haavistoa ehdolle mtvuutiset.fi. 14.10.2022. Viitattu 31.1.2024.
  54. ↑ Bjurström, Eelis; Hanhinen, Hanna: Mika Aaltola pyrkii presidentiksi: ”Ajan Suomen etua, se on tärkeä erottava tekijä muihin ehdokkaisiin” – ei vastannut kritiikkiin panttaamisesta Yle Uutiset. 3.8.2023. Arkistoitu 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  55. ↑ Mika Aaltola sai tarvittavat kannattajakortit presidentinvaaleihin täyteen Yle Uutiset. 10.10.2023. Arkistoitu 12.10.2023. Viitattu 12.10.2023.
  56. ↑ Paavo Väyrynen pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana – "ei voi tukea" Olli Rehnin valintaa 12.6.2023. MTV Uutiset. Arkistoitu 12.6.2023. Viitattu 12.6.2023.
  57. ↑ a b c d e Antti Korhonen: USU selvitti: Seitsemän ehdokasta kerää yhä kannattajakortteja. Verkkouutiset.fi 1.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  58. ↑ Mika Lehto: Aika käy vähiin – tältä näyttää Paavo Väyrysen kannattaja­korttien tilanne. Is.fi 11.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  59. ↑ Väyrysen presidenttihaave tyssäsi – Ei saanut kannattajakortteja kasaan www.iltalehti.fi. Arkistoitu 12.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  60. ↑ Paavo Väyrynen paavovayrynen.fi. Arkistoitu 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  61. ↑ Rytkönen, Eelis: Paavo Väyrynen ei pääse presidenttiehdokkaaksi lisäajasta huolimatta Yle.fi. Arkistoitu 20.12.2023. Viitattu 20.12.2023.
  62. ↑ Laura Huhtasaaren Saara-sisko pyrkii presidenttiehdokkaaksi pienen oikeistopuolueen tuella yle.fi. 5.7.2023. Yleisradio. Arkistoitu 23.9.2023.
  63. ↑ Aaltonen, Joona: Saara Huhtasaari pyrkii presidentiksi valitsija­yhdistyksen kautta HS. 5.7.2023. Arkistoitu 5.7.2023. Viitattu 3.10.2023.
  64. ↑ a b c Anne Orjala, Elli Piirainen: Kannattajakorttien keruu kalkkiviivoilla – kysyimme presidenttiehdokkaiksi vielä mieliviltä, ovatko kortit kasassa. Yle.fi 11.12. Viitattu 12.12.2023
  65. ↑ Presidentinvaalit | Paavo Väyrynen ja Saara Huhtasaari eivät pääse presidenttiehdokkaiksi Helsingin Sanomat. 12.12.2023. Arkistoitu 13.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
  66. ↑ Ex-kansanedustaja Ano Turtiainen aikoo presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 21.8.2023. Viitattu 12.10.2023.
  67. ↑ Totuuspuolue totuuspuolue.net. Viitattu 20.11.2023.
  68. ↑ Markus Mattlar: Ainakin seitsemän henkilöä pyrkii vielä presidenttiehdokkaaksi – Väyrysellä kortteja "alle puolet tarvittavasta määrästä". Ess.fi 1.12.2023. Viitattu 12.12.2023
  69. ↑ Harjunmaa, Arja: Kokemäkeläislähtöinen Kimmo Rantanen pohtii vakavissaan presidenttiehdokkuutta, koska demokratian rapautuminen huolestuttaa häntä: ”Välillä tuntuu siltä, että demokratian alamäki on alkanut” Satakunnan Kansa. 6.8.2023. Viitattu 19.11.2023.
  70. ↑ Nita Makkonen, Mikael Kaivanto: Hirvensalmelainen Jouni, 62, pyrkii presidentiksi. Iltalehti.fi 31.7.2023. Viitattu 12.12.2023.
  71. ↑ Jukka-Pekka Tikka: Taasko gallupeilla pelataan? Näin tehdään numerojekku. Verkkouutiset.fi 27.11.2023. Viitattu 6.12.2023.
  72. ↑ Karjalainen 1.12.2023: USU-gallup, s. 11.
  73. ↑ Maaseudun tulevaisuus 13.12.2021: Rehn on kokoomuslaistenkin ykkösehdokas presidentiksi, sivu 6.
  74. ↑ Tämä on vaalitulos, kun nuoret valitsivat presidentin Yle Uutiset. 16.1.2024. Viitattu 22.1.2024.
  75. ↑ Salla Merikukka: Nuorten vaaleissa annettiin ennätykselliset 94 456 ääntä – nuorten suosikki presidentiksi on Alexander Stubb Allianssi. 16.1.2024. Viitattu 22.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_presidentinvaali_2024&oldid=22652845”