Severin Falkman

Severin Falkman: Talonpoikaisnaisia Ruokolahdelta, 1882.

Düsseldorfin koulukuntaan kuuluvat suomalaiset taiteilijat

---

Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.

Fanny Churberg, Karl Anders Ekman, Severin Falkman, Ellen Favorin, Alina Forsman, Hanna Frosterus-Segerstråle, Alexandra Frosterus-Såltin, Emma Gylden-von Schantz, Werner Holmberg, Karl Emanuel Jansson, Arvid Liljelund, Berndt Lindholm, Erik Johan Löfgren, Hjalmar Munsterhjelm, Victorine Nordenswan, Augusta Soldan, Victoria Åberg

Severin Gabriel Falkman (25. huhtikuuta 1831 Tukholma – 9. heinäkuuta 1889 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen, Suomessa työskennellyt taidemaalari. Hän on tehnyt Helsingin yliopiston kirjastoon eri tieteenaloja symbolisoivat maalaukset, joissa hän käytti vain harmaan ja ruskean sävyjä. Hän oli karelianismin ennakoija ja teki matkan Itä-Suomeen, jossa kuvasi kansaa ja kansatieteellisiä esineitä ja laati niistä kirjan I Östra Finland (1885, Itä-Suomessa).

Falkmanin vanhemmat olivat helsinkiläinen kauppias Hans Johan Falkman (k. 1855) ja Sofia Holmberg. Hänen sisarensa oli oopperalaulaja Hanna Sofia Falkman, joka avioitui 1855 Alexander Wilhelm Brummerin (1826–1908) kanssa. He olivat syntyneet Ruotsissa ja muuttaneet vanhempiensa kanssa Suomeen 1840-luvulla. Falkman kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1850.

Falkman oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisiä oppilaita vuonna 1848. Hän harjoitti taideopintoja Pariisissa 1857–1861 ja teki taideopintomatkan Pariisiin, Roomaan ja Müncheniin 1863–1870. Ennen lopullista Suomeen asettumistaan 1870 hän työskenteli seitsemän vuotta Roomassa 1864–1870. Hänen merkittävin maalauksensa on Kaarle Knuutinpojan lähtö Viipurin linnasta Tukholman kuninkaanvaaliin 1448 (1880–1886, Ateneum).

Aiheesta muualla

• Severin Falkman taiteilijamatrikkelissa
• Falkman Severin, Tietosanakirja osa 2, palsta 983, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (E. R-r = Edward Richterin artikkeli)
  • jossa kaksi aikalaislähdettä: E. Nervander, Ett konstnärslif, (Söderström 1902, esittää F:n elämäkerran suureksi osaksi tämän kirjeiden pohjalta); ja J. J. Tikkanen, "Severin Falkman", Hufvudstadsbladet 20.12.1902 s. 4. (laajahko e.m. kirjan esittely ym., sis. virheellistä tietoa ainakin syntyperästä)
• Severin Falkman, I Östra Finland: skizzer och studier: En vecka på Siitola gästgifveri, Helsingfors 1882. Kansalliskirjaston kappaleen digitaalinen kopio.
• Severin Falkmanin 50-vuotismuisto, Karjala, 09.07.1939, nro 180, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot