Sari Kaasinen
| Sari Kaasinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. syyskuuta 1967 |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1983– |
| Tyylilajit | kansanmusiikki, maailmanmusiikki |
| Soittimet | kantele, laulu |
| Yhtyeet | Otawa, Värttinä, Sirmakka |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sari Johanna Kaasinen[1] (s. 15. syyskuuta 1967 Rääkkylä) on suomalainen laulaja-lauluntekijä, kanteleensoittaja ja kansanmusiikkialan vaikuttaja. Hän on yksi Värttinä-yhtyeen perustajajäsenistä ja on toiminut muun muassa Keski-Karjalan musiikkiopiston kansanmusiikin lehtorina vuosina 1995–2007 ja Kihaus Folk Music Festival -tapahtuman taiteellisena johtajana 1990–2005.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaasinen on harrastanut kansanmusiikkia jo nuoresta lähtien. Tunnetuksi hän tuli toimiessaan Värttinä-yhtyeen johtohahmona vuosina 1983–1996. Sittemmin hän on esiintynyt sooloartistina ja vuodesta 2001 lähtien myös Otawa-yhtyeen kanssa. Vuonna 2008 aloitti toimintansa Set'akat-lauluyhtye, jossa Sari Kaasisen lisäksi laulavat Mari Kaasinen ja Karoliina Kantelinen.
Kaasinen kirjoitti vuonna 1986 ylioppilaaksi Kuopion musiikkilukiosta[2] ja suoritti vuonna 1994 Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastossa musiikin maisterin tutkinnon sekä vuonna 2009 musiikin taiteellisen tohtorintutkinnon.
Lokakuussa 2006 Sari Kaasiselta ja Otawa-yhtyeeltä ilmestyi levy Mie kun ja ensi-iltansa sai Tampereen Teatterin musiikkinäytelmä Kun isoisä Suomeen hiihti, jonka Sari Kaasinen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut. Lokakuussa 2008 julkaistiin Sari Kaasisen kirjoittamana Nuku, nuku lapseni – kehtolauluja ja hyräilyhetkiä -kirja ja toukokuussa 2011 Sylissä ja sydämessä – äidin kirja.
Kaasinen on saanut valtion taiteilija-apurahan, Kansanvalistusseuran palkinnon, ja Emma-patsaan vuonna 1993, jolloin Värttinä valittiin Vuoden yllättäjäksi. Vuonna 1997 hänelle myönnettiin Kareliaani-palkinto. Puu Kulttuurissa ry:n Luonnotar-palkinnon Sari Kaasinen sai vuonna 2001.[3] Suomen Säveltäjät ry:n ja Elvis ry:n myöntämä Vuoden teatterimusiikkiteko -palkinnon Kaasinen sai vuonna 2011 musiikista näytelmään Kilpakosijat. Sari Kaasinen toimi valtion säveltaidetoimikunnan jäsenenä 2007–2009. Vuonna 2012 hänet valittiin Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtajaksi.
Sari-yhdistys ry:n jäsenistö valitsi Kaasisen Vuoden Sariksi 2006.
Kaasinen toimi miehensä Petteri Ukkolan ja tyttärensä Kiisa Koskimiehen kanssa Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevan kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuoneen yrittäjinä vuosina 2015–2019. He myivät liiketoiminnan Etelä-Karjalan Osuuskaupalle maaliskuussa 2019.[4]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sooloalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joko joulun alkaa saa (yhdessä Mari Kaasisen kanssa, 1993)
- Emo (1998)
- Viisuja Vintiltä (1998)
- Aika riemulle ruveta (2014)
Sari Kaasinen ja Otawa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Reissunainen (2002)
- Sarin Joulu (2002)
- Mie kun (2006)
Värttinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sirmakka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sirmakka (1992)
- Tsihi Tsihi (1996)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 2007,Otava 2006
- ↑ Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio Kuopion koululaitos 125 vuotta. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Arkistoitu 31.10.2007. Viitattu 11.1.2009.
- ↑ Metsämiesten säätiö
- ↑ Manskinen, Harri: Kehruuhuoneen liiketoiminnat siirtyvät Eekoolle — ”Tämän paikan tarinassa alkaa nyt uusi luku, saamme Kehruuhuoneelle leveämmät hartiat ja uusia tuulia” Etelä-Saimaa. 18.3.2019. Kaakon Viestintä. Viitattu 20.3.2019.
Teos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nuku, nuku lapseni: Kehtolauluja ja hyräilyhetkiä. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-769-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sari Kaasisen kotisivut.
- Kaasinen Populaarimusiikin museon tietokannassa.
- Soili Pohjalainen: Rillumarein jälkeen. Vantaan Lauri 4.12.2008.
- Pirjo Nenola: Sari Kaasinen lauloi musiikin tohtoriksi. Iisalmen sanomat 6.2.2009.
- Kuusi kuvaa kansanmuusikko ja kulttuurijohtaja Sari Kaasisen elämästä, 24.12.2018 Yle Areena
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
