Ranne
Ranne (lat. carpus) on ihmisen kädessä kyynärvarren ja kämmenen välissä sijaitseva osa, joka mahdollistaa kämmenen liikkeet.
Luut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ranneluu
Ranteessa on holvimaisesti järjestyneenä kahdessa rivissä kahdeksan pyöristynyttä pientä ranneluuta: kyynärvarren puoleisessa rivissä peukalosta lukien veneluu, puolikuuluu, kolmioluu ja herneluu sekä kämmenen puoleisessa rivissä peukalosta lukien iso monikulmaluu, pieni monikulmaluu, iso ranneluu ja hakaluu.[1][2]
Ranneluut ovat toisiinsa sidoksissa monien pikkuluiden välisten nivelsiteiden välityksellä. Kummassakin rivissä luut liikkuvat toisiinsa nähden vain vähän, mutta rivit liikkuvat melko vapaasti toisiinsa nähden. Ranneluut niveltyvät kyynärvarren kyynärluuhun ja värttinäluuhun sekä kämmenen kämmenluihin.[1]
Lihakset ja liikkuvuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranteen laaja liikkuvuus edesauttaa käden kykyä tarttumiseen. Rannetta ja sormia koukistavat kyynärvarren koukistajalihakset. Ne voidaan jakaa pinnalliseen ryhmään, syvään ryhmään sekä niitä erottavaan keskimmäiseen kerrokseen. Kyynärvarren kämmenpuolen ojentajalihakset ojentavat rannetta ja sormia.[1]
Koukistuksessa eli käden taivutuksessa kämmenpuolen suuntaan toimivat yhdessä ranteen värttinäluun puoleinen koukistajalihas ja ranteen kyynärluun puoleinen koukistajalihas. Ojennuksessa puolestaan toimivat yhdessä ranteen pitkä värttinäluun puoleinen ojentajalihas, ranteen lyhyt värttinäluun puoleinen ojentajalihas ja ranteen kyynärluun puoleinen ojentajalihas. Radiaalideviaatiossa toimivat yhdessä kolme värttinäluun puoleista lihasta ja ulnaarideviaatiossa kaksi kyynärluun puoleista. Myös muut lihakset vaikuttavat ranteen liikkeisiin.[1]
Muilla kädellisillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisin kuin ihmisen ranneluut, rystysillään tukea maasta kävellessään ottavien gorillan ja simpanssin ranneluut lukkiutuvat värttinäluun kanssa ja muodostavat kävellessä tukirakenteen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 176–190. Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 2004. ISBN 952-9635-01-X
- ↑ Opas anatomiaan, s. 93. H. F. Ullmann, 2015. ISBN 978-3-8480-0765-3
- ↑ Henry Gee: These fists were made for walking Nature. 2000. Viitattu 17.1.2020.