Pylkönmäen kirkko
| Pylkönmäen kirkko | |
|---|---|
 Kirkko elokuussa 2011 |
|
| Sijainti | Keskustie 40, Pylkönmäki, Saarijärvi |
| Seurakunta | Pylkönmäen kappeliseurakunta, Saarijärven seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1860 |
| Suunnittelija | Jaakko Kuorikoski[1] (1860), Alvar Aalto (1927) |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 350 |
| Tyylisuunta | klassismi |
 |
|
Pylkönmäen kirkko on Saarijärven Pylkönmäellä sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka rakennettiin Jaakko Kuorikosken[1] johdolla rukoushuoneeksi 1860 ja vihittiin kirkoksi 1864. Kirkon alttaripäädyssä on matala sakasti, runkohuoneessa on aumakatto. Pitkien sivujen ikkunat ovat kahdessa vyöhykkeessä. Kellotornin kaksi kelloa ovat vuodelta 1900.[2] Kirkko uusittiin perusteellisesti Alvar Aallon suunnitelman pohjalta 1927, mukaan lukien ulko- ja sisälaudoitus. Ulkoseinät saivat pystyvuorauksen, tornin huippua madallettiin ja sinne laitettiin ristin asemesta kukko. Sisäseinät vuorattiin vaakalaudoituksella, kirkkoon rakennettiin lehteri ja sinne asennettiin lämmitys. Sisäkatteena on sivuilta pyöristetty tasakatto.[1] Kirkko peruskorjattiin 1968. Istumapaikkoja siellä on 350 hengelle. Kirkon 12-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas 1952. Alttaritaulun Ehtoollisen asettaminen on maalannut Matias Annala 1941, peruskorjauksen yhteydessä aiemmat Urho Lehtisen alttariseinämaalaukset Jeesus siunaa lapsia ja Jeesus ruokkii 5000 miestä jäivät sisälaudoituksen alle. Kirkon alttarikaapin Madonna ja lapsi on tehnyt Hannes Autere 1927.[2]
Kirkossa on alkuperäinen Taavetti Pajusen veistämä saarnatuoli, myös kirkon vaivaisukko on alkuperäistä esineistöä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pylkönmäen seurakunnan ja kirkon historiaa Saarijärven seurakunta. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 3.4.2015.
- ↑ a b Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 274. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1