Punainen fosfori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Punaista fosforia
Punaisen fosforin kiderakenne.

Punainen fosfori on eräs fosforin allotrooppinen muoto. Se on rakentunut pitkistä, tiiviisti pakkautuneista atomiketjuista. Sen tiheys on noin 2,34 g/cm³ ja sulamispiste noin 590 °C. Punaisen fosforin leimahduspiste on 240 °C ja CAS-numero 7723-14-0. Toisin kuin valkoinen fosfori, se ei ole kovin reaktiivista, ei syty itsestään huoneenlämmössä, ei liukene veteen tai orgaanisiin liuottomiin eikä ole kovin myrkyllistäkään. Aineen LD50 on 15 g/kg (suun kautta, rotta). Hangattaessa se kuitenkin kipinöi, ja noin 400 °C:n lämpötilaan kuumennettuna sekin palaa.[1]

Punaista fosforia syntyy, kun valkoista fosforia kuumennetaan ilmattomassa tilassa noin 400 °C:seen. Paljon hitaammin sama muutos tapahtuu huoneenlämmössäkin.[1]

Punaista fosforia käytetään pääasiassa tulitikkuteollisuudessa. Sitä on tulitikkuaskin raapaisupinnassa sekoitettuna lasijauheeseen ja sideaineeseen. Tikkua raapaistaessa se kipinöi ja sytyttää tikun.[1]

  1. a b c Risto Laitinen, Jukka Toivonen: Yleinen ja epäorgaaninen kemia, s. 167. Otatieto, 1982. ISBN 951-672-094-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]