Palamídi

Palamídi
Παλαμήδι
Palamídin linnoitus.
Sijainti	Náfplio, Argolis, Peloponnesos, Kreikka
Koordinaatit	37°33′43″N, 22°48′15″E
Rakennustyyppi	linnoitus
Valmistumisvuosi	1711–1714
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Palamídi (kreik. Παλαμήδι) eli Palamídin linnoitus (Φρούριο Παλαμηδίου, Froúrio Palamidíou) on linnoitus ja linnavuori Náfplion kaupungissa Kreikassa. Se sijaitsee Náfplion vanhankaupungin kaakkoispuolella.

Historia

Palamídin linnoituksen rakensivat venetsialaiset vuosina 1711–1714 saatuaan Náfplion toisen kerran haltuunsa, tällä kertaa osmaniturkkilaisilta vuonna 1686. Palamídin kukkulalla ei vaikuta olleen linnoitteita ennen tätä. Kaupungin ensimmäisellä venetsialaisella kaudella vuosina 1389–1540 venetsialaiset olivat linnoittaneet läheistä Akronauplian (Akronafplía) kukkulaa.

Palamídin linnoitusta.

Palamídin linnoituksen rakennustyöt vaikuttavat alkaneen jo pian kaupungin valtauksen jälkeen Francesco Morosinin johdolla. Varsinaisesti se rakennettiin Agostino Sagredon aikana, ennätysajassa kolmessa vuodessa. Linnoituksen valmistumisen myötä varhaisempi Akronauplian linnoitus menetti merkitystään.

Osmanit valtasivat kaupungin ja Palamídin linnoituksen vuonna 1715 eli jo pian sen valmistumisen jälkeen. Linnoituksen valtaus tapahtui petoksen seurauksena. Turkkilaisvallan aikana kristityillä ei ollut lupaa astua linnoituksen alueelle. Kreikkalaiset valtasivat Palamídin yllätyksellä vapaussodassa 29. marraskuuta 1822 Stáikos Staïkópouloksen johdolla, ja alkoivat tämän jälkeen ampua sieltä Akronaupliaa, joka vallattiin kolme päivää myöhemmin.

Ágios Andréaksen eli Pyhän Andreaksen bastioni.

Tämän jälkeen linnoitusta käytettiin vankilana. Theódoros Kolokotrónis oli vangittuna siellä vuodesta 1834, ja sinne vangittiin myös Dimítris Plapoútas; kummatkin olivat olleet vapaussodan sankareita. Vankilan olosuhteiden kuvataan olleen erittäin huonot. Teloituksia suoritettiin giljotiinilla vuoteen 1913 saakka. Kansan vihaamat pyövelit asuivat pienellä Boúrtzin merilinnakesaarella kaupungin edustalla.

Vuodesta 1962 Palamídin linnoitus on arkeologinen alue, ja sitä on kunnostettu vuodesta 1969 lähtien. Nykyisin Palamídin kukkula on myös Natura 2000 -aluetta yhdessä Akronauplian kanssa.

Rakennelma

Palamídin linnoitus sijaitsee samannimisellä kukkulalla (Lófos Palamídi, Λόφος Παλαμήδι), jonka korkeus on 216 metriä merenpinnasta laskettuna. Se on nimetty kreikkalaisen mytologian Palamedeen mukaan. Linnoituskukkula hallitsee paitsi kaupunkia ja sen satamaa myös Akronaupliaa ja koko Argoliinlahden pohjukan aluetta.

Linnoitus koostuu toisiaan tukevista bastioneista, jotka on yhdistety toisiinsa muureilla. Bastioneja on yhteensä kahdeksan, ja ne ovat puolustukseltaan itsenäisiä, toisin sanoen muut bastionit voivat jatkaa puolustusta vaikka joku niistä tulisikin vallatuksi. Bastionien nykyiset nimet ovat Leonídas (”Leonidas”), Fokíon (”Fokion”), Themistoklís (”Themistokles”), Epameinóndas (”Epameinondas”), Miltiádis (”Miltiades”), Achilléas (”Akhilleus”), Ágios Andréas (”Pyhä Andreas”) ja Rompér (Romber, nimetty ranskalaisen filhelleeni Francis Robertin mukaan). Nimet ovat vaihtuneet eri aikoina vallanpitäjien vaihtuessa. Pääbastioni ja parhaiten varusteltu oli länsilaidan Ágios Andréas. Samassa bastionissa on Pyhälle Andreakselle omistettu kirkko, josta bastioni on saanut nimensä.

Näkymä linnoituksesta.

Nykyisin ylös linnoitukselle johtaa sen luoteispuolelta portaat, joissa on 857 askelmaa. Kansanperinteessä askelmia sanotaan olleen 1 000 ja nykyisin 999, sen jälkeen kun Kolokotróniksen hevonen olisi hajottanut yhden.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palamídi Wikimedia Commonsissa