Odilon Redon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Omakuva, 1880

Odilon Redon (20. huhtikuuta 1840, Bordeaux, Ranska6. heinäkuuta 1916, Pariisi) oli ranskalainen symbolistinen taiteilija ja graafikko, jota pidetään surrealismin ja dadaismin edeltäjänä. Hänen teoksensa ilmentävät runollista herkkyyttä ja vahvaa mielikuvitusta. Redonin grafiikka on aavemaista ja mielikuvituksellista, ja töiden aiheet ovat usein makaabereja. Hänen maalauksensa puolestaan olivat pääosin kukka-asetelmia, ja Redonia pidettiin huomattavana koloristina.[1]

Redonin teokset perustuivat enemmän mielikuvitukseen kuin visuaaliseen havaitsemiseen. Symbolistinen runoilija Stéphane Mallarmé oli Redonin ystävä ja vaikutti Redonin taiteeseen vahvasti. Redon liittyi myös symbolististen taidemaalareiden ryhmään.[1]

Redon teki uransa aikana lähes 200 grafiikan työtä. Vuonna 1882 hän sai valmiiksi vedosten sarjan, joka oli omistettu Edgar Allan Poelle. Redon ei pyrkinyt suoraan kuvittamaan Poen tekstejä, vaan teki pikemmin visuaalisia runoelmia, jotka kuvastivat Poen piinaavaa maailmaa. Redon sai vaikutteita myös Francisco de Goyan maalauksista, ja yksi hänen grafiikan sarjoistaan on nimeltään Kunnianosoitus Goyalle. Redon julkaisi grafiikan sarjan Johanneksen ilmestys vuonna 1889 ja alkoi samoihin aikoihin omistautua entistä enemmän maalauksille ja väripiirroksille. Hän teki herkkiä kukkatutkielmia sekä kasvoja, jotka näyttivät uneksivan tai haaveilevan. Redon kehitti ainutlaatuisen puuterimaisen, kirpeiden sävyjen väripaletin.[1]

Redonin ja impressionististen maalareiden töiden välillä oli yhtäläisyyksiä, mutta Redon kuitenkin vastusti sekä impressionismia että realismia, koska piti niitä puhtaasti havaintoperäisinä taidesuuntauksina.[1]

Violette Heymannin muotokuva, 1910


  1. a b c d Odilon Redon Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.5.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]