Neo (kieli)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Yhteenvedon mukaan hyödynnetty en.wikipeidaa, joten siellä ehkä lähteitä. |
| Neo | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | Neo |
| Tiedot | |
| Alue | Hyvin vähäinen määrä puhujia ympäri maailmaa |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Akademio de Neo (toiminta lakannut) |
| ISO 639-3 | neu |
Neo eli neu on kansainvälinen apukieli, jonka kehitti italialaissyntyinen belgialainen diplomaatti Arturo Alfandari (1888–1969).
Arturo Alfandari esitteli neon kielen ideansa ensi kerran vuonna 1937, mutta kieli sai laajempaa huomiota osakseen vasta vuonna 1961, kun Alfandari julkaisi oppikirjan Cours Practique de Neo ja viisi vuotta myöhemmin englanninkielisen version The Rapid Method of Neo. Julkaisuihin sisältyi kaksikieliset sanastot, joiden laajuus on noin 75 000 sanaa.
Jonkin aikaa 1960-luvulla vaikutti siltä, että neo voisi kilpailla sellaisten keinotekoisten kielten kuin esperanton ja idon kanssa, mutta Adalfarin kuoleman jälkeen neo pitkälti unohdettiin.
Neon kieliopin rakenteessa näkyy esperanton ja idon vaikutusta, ja lyhyet yksitavuiset sanat noudattelevat volapükin esikuvaa. Sanavartalot ovat usein peräisin romaanisista kielistä. Oikeinkirjoitus noudattaa espanjan mallia, ja sanat lausutaan siten kuin ne kirjoitetaan. Neon kielioppi on varsin yksinkertainen, ja sen yleiskatsaus mahtuu kahdelle sivulle.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isä meidän -rukous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Na Patro ki sar in cel,
- siu ta nom santat.
- Venu ta regno.
- Siu fat ta vol,
- asben in cel, as on ter.
- Na shakida pan ne diu oje.
- E ne pardonu na debos,
- as nos pardonar na deberos.
- E no ne induku in tentado,
- mo ne fridu da mal.
Lukuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 un, 2 du, 3 tre, 4 qar, 5 qin, 6 sit, 7 sep, 8 ot, 9 non, 10 is
- 11 isun, 12 isdu
- 20 duis, 21 duisun, ... 30 treis, 40 qaris
- 100 ek, 1000 mil
- 5184 qinmil ek otisqar
- 3522 tremil qinek duis du
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alfandari, Arturo: Cours pratique de Neo. Brussel: Éditions Brepols, 1961.
- Alfandari, Arturo: Rapid Method of Neo: The International Language. Brussel: Éditions Brepols, 1966.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- afrihili
- babm
- basic english
- borduuri
- budinos
- dothraki
- dunia
- ekspreso
- esperanto
- esperanto II
- europanto
- fasala
- gestuno
- glosa
- hutt
- ido
- interlingua
- interlingue
- interslaavi
- ithkuil
- klingon
- kotava
- latino sine flexione
- lingua franca nova
- loglan
- lojban
- loxian
- mondlango
- neo
- novial
- pandunia
- quenya
- sindar
- slovio
- solresol
- sona
- syldaavi
- talossa
- toki pona
- uuskieli
- volapük
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
