Mazu
Mazu on kiinalaisessa kansanuskossa esiintyvä merenjumalatar. Mazun asema jumalattarena perustuu 900-luvulla eläneen Lin Mo-nimisen naisen tarinaan. Hänen palvontansa on ollut erityisen suosittua Kiinan rannikolla ja sieltä muuttaneiden keskuudessa. Nykyisin Mazulle omistettuja temppeleitä on noin 5 000 ja palvojia yli 200 miljoonaa 20 eri maassa. Mazua palvotaan paitsi kodeissa ympäri vuoden, mutta myös kahtena temppelijuhlapäivänä. Palvontaan liittyvät esimerkiksi uhraaminen, tanssit ja teatteri, sekä ilotulitteet.
Mazuun liitetyt tavat ja uskomukset ovat kuuluneet vuodesta 2009 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mazun asema jumalattarena perustuu 900-luvulla ajanlaskun alun jälkeen eläneen Lin Mo, tai Lin Moniang-nimisen naisen tarinaan. Lin Mo syntyi Meizhoun saarella Kiinan Fujianin maakunnassa vuonna 960.[1] Hänen vanhempansa olivat saaneet entuudestaan viisi poikaa ja äiti rukoili tytärtä Guan Yin-jumalattareen vedoten tulleen sittemmin raskaaksi tyttärelleen tarinan mukaan, kun hän oli unessaan nähneen jumalattarten ohjeen mukaisesti syönyt kukkasen.[2] Lin Mo tunnettiin tähtitieteen ja lääketieteen tuntijana, sekä hyvänä uimarina. Paikallisille asukkaille ja merenkävijöille hän ennusti esimerkiksi säätä ja valmisti lääkkeitä. Hänen asemansa jumalattarena liitty kuitenkin hänen kuolemaansa, josta on useampia eri tarinoita. Yhden mukaan hän sai surmansa 28-vuotiaana yrittäessään pelastaa haaksirikkoutuneita merenkevijöitä. Paikalliset päättivät perustaa tämän jälkeen temppelin hänen muistolleen.[1] Tarinan toisen version mukaan hän yksinkertaisesti katosi sumuun lähdettyään vuorille. Tämän jälkeen nähtiin sateenkaari, jota pidettiin merkkinä bodhisattvasta.[2] Macaon kaupungin nimi on johdettu Mazun nimestä.[3]
Tavat ja uskomukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mazu on kiinalaisista merenjumalattarista huomattavin. Mazuun liitetyt tavat ja uskomukset ovat olleet vuodesta 2009 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.[4] Nykyisin Mazun palvontaa harjoittavia on yli 200 miljoonaa 20 eri maassa.[1]
Lin Mon kuolemaa seuranneella vuosituhannella Mazulle omistettuja temppeleitä rakennuttivat niin tavallinen västö, kuin Kiinaa sittemmin hallinneet eri dynastiatkin.[1] Eri puolilla maailmaa on nykyisellään noin 5 000 eri Mazulle omistettua temppeliä.[4] Suurin temppeleistä on Nansha Mazu-temppeli Kiinan Guangdongin maakunnan Kantonissa. Taiwanin huomattavin temppeli on Lugang Tianhou Taipeissa. Mazulla on huomattava temppeli myös hänen syntymäsaarellaan Meizhoulla.[1] Temppelien ohella Mazua palvotaan myös yksityisissä kodeissa.[4]
Mazua palvotaan päivittäisellä tasolla kansan keskuudessa vuoden ympäri. Palvontaan kotioloissa liittyvät esimerkiksi tanssi ja teatteri, sekä Mazulle omistettujen lyhtyjen kantaminen. Mazun patsailla kodeissa voidaan tarjota uhrilahjoja. Veneillä patsaalta voidaan rukoilla turvallisen merimatkan puolesta.[1] Mazun palvonnan muita tarkoituksia voivat olla myös esimerkiksi jumalattareen vetoaminen raskauden, yleisemmän hyvinvoinnin tai jonkin erillisen ongelman ratkaisun puolesta. Erityisen yleistä palvonta on ollut Kiinan rannikoilla, sekä rannikolta muualle muuttaneiden ja näiden jälkeläisten keskuduessa.[4]
Seremoniallisia temppelitapahtumia järjestetään kahdesti vuodessa.[4] Temppelijuhlapäiviä on Kiinalaisen kuukalenterin kolmannen kuukauden 23. päivä, sekä yhdeksännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä. Ensimmäisen päivän keväällä on tarkoitus muistaa Mazun syntymäpäivää ja seuraavan syksyisen kuolinpäivää. Temppeleissä Mazulle urhataan kukkia, poltetaan hajusteita, sytytetään kynttilöitä ja laukaistaan ilotulitteita.[1] Kahtena juhlapäivänä työt jätetään sikseen ja muuhun juhlintaan liittyy tansseja tai muita tapahtumia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Hong Yaobin: Mazu: Goddess of the sea rooted in Chinese maritime culture CGTN. Viitattu 31.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Geni Raitisoja: Mazu: goddess of the sea GBTIMES. Viitattu 31.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Sivonen, Seppo: Aasian kaupunkivaltioiden historia, s. 20. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-968-X
- ↑ a b c d e f Mazu belief and customs Intangible Heritage. Unesco. Viitattu 31.3.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mazu Wikimedia Commonsissa