Mölysammakko
| Mölysammakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot Anura |
| Heimo: | Aitosammakot Ranidae |
| Suku: | Vihersammakot Pelophylax |
| Laji: | ridibundus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pelophylax ridibundus |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Mölysammakon levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Mölysammakko (Pelophylax ridibundus,[2] aiemmin Rana ridibunda) on suurikokoinen ja kovaääninen vihersammakoiden sukuun kuuluva laji, jota on tavattu myös Suomessa.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mölysammakko on yleisväriltään vihreä ja tummatäpläinen, ja voi kasvaa 15 senttimetriä pitkäksi, mikä tekee siitä Euroopan suurimman sammakkolajin. Naaras on koirasta kookkaampi. Tavallisesta sammakosta poiketen koirailla on kaksi äänirakkoa, jotka sijaitsevat suunpielissä. Toukat eli nuijapäät ovat harmaanvihreitä ja 6–8,5 senttimetriä pitkiä.
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin elinympäristöä ovat seisovat ja hiljaa virtaavat vesistöt. Mölysammakot viihtyvät aikuisinakin vedessä rantaruovikoiden suojassa. Niille on ominaista joukkokurnuttaminen suurissa ryhmissä. Laji kutee kesäkuun puolivälissä. Naaras voi munia kerralla jopa 2 000 munaa, jotka se kiinnittää vesikasveihin vähän vedenpinnan alapuolelle. Nuijapäävaihe kestää kolmesta neljään kuukautta. Mölysammakko on aktiivinen sekä päivällä että hämärän aikaan, ja se talvehtii vesien pohjamudissa marraskuusta huhtikuuhun.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mölysammakko syö samaa kuin muutkin sammakot: matoja, hyönteisiä, toukkia, kotiloita ja muita selkärangattomia. Suurikokoisimmat yksilöt voivat syödä herhiläisiä, kalanpoikasia, muita sammakoita ja jopa pieniä lintuja.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mölysammakkoa tavataan laajalla alueella Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa Balkanilta ja Etelä-Ranskasta Pohjois-Saksaan ja Latviaan saakka pohjoisessa ulottuvalla alueella. Skandinaviassa lajia tavataan ainoastaan Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Lajia tavataan myös Aasian lauhkealla vyöhykkeellä, Venäjän kautta Kiinaan ja Japaniin ulottuvalla alueella.
Mölysammakkoa tavattiin vuosina 1937–1960 Suomessakin Helsingin Vanhankaupunginlahdella ja myös Porvoossa Porvoonjoen suun suistoalueella. Äänekkäästi kurnuttavat sammakot häiritsivät rannoilla mökkeileviä ihmisiä. Viimeinen mölysammakko ammuttiinkin Suomen luonnosta vuonna 1960, ja sen jälkeen lajista ei tehty Suomessa havaintoja vuosikymmeniin. Mölysammakon lienee joku tuonut tänne ja mahdollisesti vesien saastuminen pilasi sen elinmahdollisuudet.
Vuonna 2008 lintuharrastajat havaitsivat Turun Ruissalossa mölysammakoita.[3][4] Eläimet ovat runsastuneet nopeasti uusilla elinpaikoillaan ja ovat levinneet muutamassa vuodessa jo Turun naapurikuntiinkin[5]. Vieraslajina mölysammakoiden epäillään jossain määrin kilpailevan elintilasta Suomen luonnon alkuperäisten sammakkolajien kanssa[6].
Vuonna 2013 Lounais-Suomessa havaittiin vihersammakoista varmuudella lessonansammakoita ja syötäviä sammakoita. Suuri osa alueella tehdyistä mölysammakkohavainnoista saattaa koskea jälkimmäistä lajia, joka on mölysammakon tavoin iso, vihreä ja äänekäs[7][8].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arnold, E. Nicholas: Reptiles and Amphibians of Europe. Princeton & Oxford: Princeton University Press, 2002. ISBN 0-691-11413-7.
- Eläinmaailma 5/1987, s. 46-47: Juhani Terhivuon artikkeli Mölysammakon nousu ja tuho
- Sammakkolampi.fi: mölysammakko (Pelophylax ridibundus)
- Encyclopedia of Life: Rana ridibunda (luettu 20.5.2010) (englanniksi)
- Amphibia Web: Marsh Frog (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sergius Kuzmin, David Tarkhnishvili, Vladimir Ishchenko, Tatjana Dujsebayeva, Boris Tuniyev, Theodore Papenfuss, Trevor Beebee, Ismail H. Ugurtas, Max Sparreboom, Nasrullah Rastegar-Pouyani, Ahmad Mohammed Mousa Disi, Steven Anderson, Mathieu Denoël, Franco Andreone: Pelophylax ridibundus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Pelophylax ridibundus (TSN 775195) itis.gov. Viitattu 17.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Mölysammakon löytäjästä nousi meteli
- ↑ Kadonnut sammakko palasi Suomeen (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 19.8.2008
- ↑ Mölysammakot levittäytyvät Turun seudulla luettu 14.8.2012
- ↑ Kalle Mäkelä: Mölyävä vihersammakko valtaamassa kotimaisen sammakon lammikot Yle.fi/uutiset. 24.7.2013. Yle Turku. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Hoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A., 2013. Pool frog (Pelophylax lessonae) Camerano 1882 (Anura, Ranidae), an addition to the Finnish amphibian fauna. Memoranda Societatis pro Fauna & Flora Fennica: 89: 25-31. [ https://ojs.tsv.fi/index.php/msff/article/view/40883/10203 ]
- ↑ Hoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A. 2014. Suomen vihersammakot. Luonnon Tutkija 1/2014: 4-18.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ääninäyte mölysammakon kurnutuksesta
- Laji.fi: Mölysammakko (Pelophylax ridibundus)
- UniProt: Taxonomy - Pelophylax ridibundus (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Pelophylax ridibundus (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Pelophylax ridibundus (englanniksi)