Lypsyrobotti

Lypsyrobotti.

Lypsyrobotti on kone, joka lypsää lehmiä automaattisesti. Robottilypsyssä lehmä hakeutuu lypsettäväksi omatoimisesti, kun se tuntee tarvetta lypsämiseen. Suomessa toiminnassa ja myynnissä olevat robottimerkit ovat GEA DairyRobot R9500, Lely Astronaut, DeLaval VMS, RDS Futurline ja Fullwood M2erlin.^lähde?

Yksi robottiyksikkö kykenee lypsämään 50-60 lehmän ryhmää, riippuen robottimerkistä, lehmien tuotoksesta ja maidonvirtausnopeudesta.^lähde?

Suomen ensimmäinen lypsyrobotti otettiin käyttöön Suitian koetilalla Siuntiossa 2000. Vuonna 2001 Suomessa oli käytössä viisi lypsyrobottia, kun robottinavetoita Euroopassa oli noin tuhat. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 997 automaattilypsytilaa, joilla oli yhteensä 1462 lypsyrobottia. ^lähde?

Valmistajat

Syksyllä 2018 tehdyssä globaalissa markkinaselvityksessä suurimmat lypsyrobottien valmistajat olivat GEA Group, DeLaval, BouMatic, Lely, Fullwood, SCR Dairy, Afimilk, Hokofarm Group, S.A. Christensen & Co., DairyMaster ja Livestock Improvement Corporation.

Toiminta

Lehmä lypsyssä.

Kun lehmä tulee robotille lypsettäväksi, robotti tunnistaa sen kaulapannassa olevan lähettimen avulla. Asetetut lypsyasetukset määrittävät lehmien lypsyluvan ja päättää otetaanko lehmä sillä kertaa lypsettäväksi vai ohjataanko se lypsyjärjestelmän ohi. Lypsylupa perustuu lehmän odotettuun maitomäärään sekä asetettuihin vuorokauden minimi ja maksimi lypsykertoihin.^lähde?

Ennen lypsyä robotti puhdistaa utareen harjoilla tai vesisuihkulla. Puhdistaminen myös stimuloi utaretta. Vetimien sijainti eli vedinkoordinaatit ovat robotin muistissa ja lisäksi robotin merkistä riippuen, robotti käyttää laseria tai konenäköa vetimien tarkan sijainnin havaitsemiseen. Robotti ei tarvitse vedinkuppien kiinnittämiseen ihmisen apua muulloin kuin erityistilanteissa. Lypsyn loputtua robotti laittaa vielä vedinkaston. ^selvennä

Utareterveyden, toimivan eläinliikenteen ja robotin optimaalisen toiminnan kannalta tavoitteena on, että lehmät lypsävät 10 - 12 kg maitoa joka lypsykerralla. Robotti lypsää ja valvoo maidon laatua neljänneskohtaisesti.^lähde?

Lypsyn aikana lehmät saavat väkirehua. Väkirehun määrä perustuu joko käyttäjän asettamaan vakioannokseen tai robotin automaattisiin ruokintatauluihin jolloin lehmä saa väkirehua maitomäärän mukaan. Lypsyrobotin kanssa samaan järjestelmään on mahdollista lisätä myös väkirehukioskeja jolloin koko väkirehuruokinta on samassa tuotannonhallintaohjelmassa.^lähde?

Lypsyn aikana eläimestä tallentuu jopa satoja erilaisia tietoja. Robotin merkistä ja mallista riippuen tietoja tallentuu eläimen painosta, aktiivisuudesta, märehtimisestä, maitomääristä, maidon laadusta (sähkönjohtavuus, väri, rasva, valkuainen, solut...). Tiedot kerätään raporteille ja niitä on mahdollista tarkastella yksilö-, ryhmä- ja laumatasolla. Raporttien seurannalla ja tulkinnalla ollaan entistä paremmin selvillä karjan tämän hetkisestä tilanteesta ja raportit ovat tukena myös mahdollisten ongelmakohtien löytämisessä ja ratkaisussa. Robotin automaattiset keräämät tiedot antavat työkaluja tilan toiminnan tehostamiseen.^lähde?

Robottilypsyn vaikutus maidon tuotantomäärään

Robottilypsy kohottaa lehmän tuotosta noin 10-15% perinteiseen kaksi kertaa päivässä lypsyyn verrattuna, sillä aktiivisimmat ja eniten tuottavat eläimet voivat käydä lypsyllä oman tarpeensa mukaan. Tavoitteena on, että lehmät lypsetään keskimäärin 2,5 kertaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotostasosta ja -vaiheesta riippuen lehmät voivat käydä lypsyllä alle 2 kertaa aina 5 kertaan asti.^lähde?

Vaikutus työoloihin ja -määrään

Lypsyrobotin myötä eläinten tarkkailun merkitys korostuu. Eläimiä tulee tarkkailla päivittäin, robotin antamia raportteja on seurattava ja tulkittava siten, että sairastuneet eläimet ja muut poikkeamat havaitaan nopeasti. Robotti kerää runsaasti tietoa eläimistä, mutta päätökset ovat lopulta aina käyttäjän vastuulla.^lähde?

Robottilypsy keventää huomattavasti hoitajan työtä verrattuna terveydellisesti raskaisiin, hankalassa asennossa suoritettaviin ja yksitoikkoisia liikeratoja vaativiin parsi- ja asemalypsyyn. Robotin lypsäessä ihmisen ei tarvitse osallistua lypsytapahtumaan ollenkaan. Kokonaistyömäärä ei kuitenkaan välttämättä vähene kovin paljon, sillä eläinten tarkkailuun on käytettävä enemmän aikaa. Asemalypsyssä jokainen eläin "tarkistetaan" lypsyn yhteydessä ja esim. sairaat eläimet havaitaan. Lisäksi aikaa kuluu robotin keräämien tietojen analysointiin ja makuuparsien puhtaanapitoon ja kuivittamiseen. Tämä on käytännössä tehtävä käsityönä, koska makuuparsissa on aina eläimiä ja koneiden käyttö näin ollen hankalaa. Robottilypsyssä utareiden puhtaus on erityisen tärkeää, koska kone puhdistaa vetimet aina samalla tavalla riippumatta niiden likaisuudesta, jolloin tavallista likaisemmat vetimet saattavat jäädä likaisiksi. Parsien riittävä kuivitus, säännöllisesti puhdistetut lantakäytävät ja utarekarvoja ajaminen yhdessä robotin tekemän pesun kanssa antavat riittävän hyvän pesutuloksen.^lähde?

Katso myös

• Lypsykone

Aiheesta muualla

• YLE: Robotti lypsää lehmän ja siivoaa vielä jälkensäkin