Luna 25
Luna 25 oli venäläisen Roskosmoksen[1] elokuussa 2023 toteuttama kuuhunlaskeutumislento, jonka oli määrä laskeutua lähelle Kuun etelänapaa sijaitsevalle Boguslawsky-krateerille.
Alkuperäinen Luna-Glob -nimi muutettiin Luna 25:ksi, jolla korostettaisiin Neuvostoliiton Luna-ohjelman jatkuvuutta 1970-luvulta, vaikka se on edelleen osa sitä, mitä jossain vaiheessa kutsuttiin Luna-Glob- kuuntutkimusohjelmaksi. Se on ensimmäinen Venäjän avaruusjärjestö Roskosmoksen Kuuhun lähettämä luotain (huolimatta Neuvostoliiton avaruusohjelman lähettämistä luotaimista), ja se olisi ollut ensimmäinen luotain, joka olisi laskeutunut Kuun etelänavalle.[2]
Luna 25 lähti matkaan 10. elokuuta 2023 klo 23:10 (UTC) Sojuz-2.1b -raketin kyydissä Vostotšnyn avaruuskeskuksesta itäiseltä Amurin alueelta.[3][4]
Elokuun 19. päivänä 2023 kello 11:57 (UTC) se syöksyi Kuun pinnalle kiertoradalta poistumisen aikana ilmenneiden teknisten häiriöiden jälkeen.[5][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edellinen neuvostoliittolainen kuuhun laskeutuja oli Luna 24 vuonna 1976. Luna 25 -alusta alettiin suunnitella 1990-luvun lopulla, ja vuoteen 1998 mennessä oli arvioitu kaksi avaruusaluksen mallia. Yrityksiä hankkeen elvyttämiseksi ja loppuunsaattamiseksi jatkettiin koko 2000-luvun ajan, ja niitä sävyttivät keskeytynyt yritys tehdä kansainvälistä yhteistyötä JAXA:n Lunar-A -kiertoradalla, joka on nyt peruutettu, sekä toisen, Intian avaruustutkimusjärjestön (ISRO) kanssa yhteistyössä toteutetun kuulentoyrityksen aiheuttama paine (joka jatkui ilman Venäjän osallistumista).[7]
Alkuperäiset suunnitelmat koskivat laskeutujaa ja kiertoradalla liikkuvaa alusta, joista jälkimmäiseen olisi tarkoitus sijoittaa myös törmäysanturit. Lopullisessa muodossaan Luna 25 oli pelkkä laskeutuja, jonka ensisijaisena tehtävänä oli testata laskeutumisteknologiaa. Lennolla oli mukanaan 30 kiloa tieteellisiä instrumentteja, mukaan lukien robottikäsivarsi maaperänäytteitä ja mahdollisia porauslaitteita varten.[6][8]
Viivästykset 2010-luvulla johtuivat ensinnäkin Fobos-Gruntin epäonnistumisesta vuonna 2011 ja siitä aiheutuneesta merkittävästä uudelleentyöstämisestä ja viivästymisestä. Tässä vaiheessa kehitettiin nykyaikainen Luna 25:n rakenne. Myöhemmin laskeutumisalustan työstämistä hidastivat avaruusalusten kehittäjälle Lavotškinille asetetut resurssipaineet, kuten sääsatelliitti Elektro-L No.2 ja Spektr-RG observatorio,[9] sekä laskeutumisalusta, jolla Venäjä osallistui ExoMars 2020:een.[10]
Vuoteen 2017 mennessä avaruusaluksen työntövoimajärjestelmä oli kokoonpanossa.[11]
Suunniteltu laskeutumispaikka oli 69,545°S 43,544°E (Boguslavskin kraatterin pohjoispuolella), ja kaksi varapaikkaa olivat 68,773°S 21,210°E (Manzinin kraatterin lounaispuolella) ja 68,648°S 11,553°E (Pentland A -kraatterin eteläpuolella).[12]
Laskeutumisaluksen suunnitellun tehtävän keston Kuun pinnalla oli tarkoitus olla vähintään yksi Maan vuosi.[12]
Tieteellinen hyötykuorma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laskeutumisaluksessa oli 30 kg:n hyötykuorma, joka sisälsi kahdeksan venäläistä tiedeinstrumenttia:[13][14]
- ADRON-LR, aktiivinen neutroni- ja gammasäteilyanalyysi regoliitista.
- ARIES-L, plasman mittaus eksosfäärissä.
- LASMA-LR, lasermassaspektrometri.
- LIS-TV-RPM, mineraalien infrapunaspektrometria ja kuvantaminen.
- PmL, pölyn ja mikrometeoriittien mittaaminen
- THERMO-L, regoliitin lämpöominaisuuksien mittaus.
- STS-L, panoraamakuvaus ja paikallinen kuvaaminen
- Laser-retroreflektori, Kuun libraatio- ja etäisyyskokeet.
LINA-XSAN, ruotsalainen hyötykuorma, oli alun perin tarkoitus lentää Luna 25:n kanssa, mutta laukaisupäivän viivästyminen sai Ruotsin perumaan tämän suunnitelman. Sen sijaan LINA-XSAN lensi Chang'e 4:llä vuonna 2019.[15]
ESA:n PILOT-D -navigoinnin demonstraatiokamera oli tarkoitus lennättää tällä lennolla, mutta se lentää sen sijaan kaupallisen palveluntarjoajan kanssa[16], koska kansainvälisen yhteistyön jatkuminen oli asetettu kyseenalaiseksi Venäjän vuonna 2022 tekemän Ukrainan hyökkäyksen ja siihen liittyvien Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi.[17][18] Demonstraatiolaitteen oli tarkoitus kerätä tietoa muiden tehtävien laskeutumista varten, eikä se siksi ollut osa luotaimen käyttöjärjestelmää.[19]
Lento
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laukaisu tapahtui 10. elokuuta 2023 Vostotšnyin avaruuskeskuksesta Sojuz-2 -raketilla.[3][20][21] Elokuun 16. päivänä luotain saapui Kuun kiertoradalle, ja sen suunniteltu laskeutumispäivä oli 21. elokuuta.[22]
Törmäys kuuhun
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuun 19. päivänä Roskosmos ilmoitti laskeutumisaluksen "epänormaalista tilanteesta" annettuaan epäonnistuneen komennon lyhyelle moottoripolttokäskylle laskeutumisaluksen siirtämiseksi laskeutumista edeltävälle kiertoradalle.[23][24] Alustavat analyysit osoittivat, että luotain törmäsi Kuun pintaan liian pitkän moottoripolttokäskyn jälkeen.[5][25] Yritykset 19. ja 20. elokuuta paikallistaa ja palauttaa yhteys avaruusalukseen eivät onnistuneet. Alustavien laskelmien mukaan Luna 25 siirtyi väärälle kiertoradalle ennen putoamistaan. Onnettomuutta tutkimaan perustettiin toimikunta.[26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Chandrayaan-3 vs Russia's Luna-25 | Which one is likely to win the space race cnbctv18.com. 14.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Russia’s Luna 25 could land on the moon days before Chandrayaan-3: How the two missions compare The Indian Express. 13.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Leonard David published: Russia launches Luna-25 moon lander, its 1st lunar probe in 47 years Space.com. 10.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ As Chandrayaan-3 and Luna 25 prepare to land on Moon, two questions The Indian Express. 19.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Andrew Jones: Luna-25 crashes into moon after orbit maneuver SpaceNews. 20.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanti)
- ↑ a b Luna 25 (Luna-Glob Lander) Gunter's Space Page. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Luna-Glob www.russianspaceweb.com. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Luna-Glob lander (Luna-25) www.russianspaceweb.com. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Luna-Glob (Luna-25) project in 2013 www.russianspaceweb.com. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Development of the Luna-Glob project in 2014 and 2015 www.russianspaceweb.com. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Luna-Glob's stop and go www.russianspaceweb.com. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ a b ЛУНА-25 | Space Research Institute - IKI iki.cosmos.ru. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Luna-25 (Luna-Glob Lander) Payload www.iki.rssi.ru. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ NASA - NSSDCA - Spacecraft - Details nssdc.gsfc.nasa.gov. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Chris Bergin: Russia's Luna-Glob faces technical, political and ballistic issues NASASpaceFlight.com. 25.6.2018. Viitattu 20.8.2023. (englanti)
- ↑ https://twitter.com/europespace360/status/1514233988579315721 Twitter. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Alexandra Witze: Russia’s invasion of Ukraine is redrawing the geopolitics of space. Nature, 11.3.2022. doi:10.1038/d41586-022-00727-x Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Redirecting ESA programmes in response to geopolitical crisis www.esa.int. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Tereza Pultarova published: Europe halts moon exploration partnership with Russia, looks to replace Ukraine-built rocket engines Space.com. 13.4.2022. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Запуск первой в истории современной России миссии на Луну запланировали на 11 августа TACC. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Запуск миссии "Луна-25" с космодрома Восточный запланировали на 22 августа - РИА Новости, 08.04.2022 web.archive.org. 28.5.2023. Arkistoitu 28.5.2023. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Russia's Luna-25 spacecraft enters lunar orbit Reuters. 16.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Госкорпорация «Роскосмос» Telegram. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Eric Berger: Russia’s Luna 25 spacecraft has crashed into the Moon Ars Technica. 20.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanti)
- ↑ ГК «Роскосмос»: Об автоматической станции «Луна-25» | Space Research Institute - IKI iki.cosmos.ru. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Uliana Pavlova,Alex Stambaugh,Jackie Wattles: Russia's first lunar mission in decades crashes into the moon CNN. 20.8.2023. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)