Liminka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liminka
Limingo

vaakuna

sijainti

Vuonna 1826 valmistunut Limingan kirkko
Vuonna 1826 valmistunut Limingan kirkko
Sijainti 64°48.5′N, 025°25′E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 425
Hallinnollinen keskus Limingan kirkonkylä
Perustettu 1477 (nykymalliseksi kunnaksi 1865)
Pinta-ala ilman merialueita 642,63 km²
156:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 651,66 km²
183:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 637,27 km²
– sisävesi 5,36 km²
– meri 9,03 km²
Väkiluku 10 199
95:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 16,00 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 31,8 %
– 15–64-v. 57,7 %
– yli 64-v. 10,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,8 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Rajala
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • Vihr.
17
7
5
3
2
1
www.liminka.fi

Liminka (ruots. Limingo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 199 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 651,66 neliökilometriä, josta 5,36 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 16,00 asukasta/km².

Limingan asukasluku on kasvanut erittäin voimakkaasti viime aikoina. Liminka on tilastoitu myös Euroopan väestöltään nuorimmaksi kunnaksi. Asukkaista 40 prosenttia on alle 18-vuotiaita,[7] ja asukkaiden keskimääräinen ikä on 31,1 vuotta.[8]

Limingan naapurikunnat ovat Kempele, Lumijoki, Muhos, Oulu, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Vaala.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanperinne kertoo Limingan saaneen nimensä Limmi-jättiläisestä, joka vaikutti seudulla muinoin.

Vielä keskiajalla oli suurin osa kunnan länsiosista meren alla. Kunnan tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat Linnanmaa ja Virkkulan–Mustosenkankaan jätinkirkot, jotka ovat luultavasti hylkeenpyytäjien väliaikaisia asuinpaikkoja.[9]

Vakinaisesti seutu asutettiin 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset eränkävijät jäivät pysyvästi erämailleen. Seutu oli keskiajan lopulla karjalaisten nautintamaata, mikä aiheutti ristiriitoja itäisten ja läntisten verottajien kesken. Limingan kylä poltettiin muun muassa pitkänvihan aikana. Myös isonvihan aikana 1700-luvun alussa Liminka joutui hävityksen kohteeksi.[9]

Kartta Limingan kirkkopitäjästä erotetuista seurakunnista ja kunnista.

Liminka on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, sillä se itsenäistyi jo 1400-luvun lopulla. Limingan hallinnollinen alue ulottui 1500-luvulla idässä Kainuuseen saakka. Limingan kirkkopitäjästä eronneita pitäjiä ovat Kainuun alueen kattanut Oulujärven pitäjä (1559, uudelleen 1598) sekä Oulujokilaakson ja Oulunsalon kattanut Oulun pitäjä (1606), jonka perustaminen tuli otolliseksi Oulun kaupungin perustamisen myötä. Lisäksi 1600- ja 1700-luvuilla Limingan alaisiksi kappeliseurakunniksi perustetut Kempele, Lumijoki, Temmes ja Tyrnävä erotettiin omiksi kunnikseen ja seurakunnikseen 1800-luvun lopulla.[10]

Nykyisen Limingan asukasluku oli 2 760 vuonna 1860 ja vuonna 1900 jo 3 449. Limingan ensimmäinen kirkko sijaitsi Sunilan mailla. Seuraavat Linnukanmäellä rakennetut kirkot tuhoutuivat sotavuosina 1589 ja 1592. Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1596 rakennettiin uusi kirkko, joka oli käytössä vuoteen 1826 saakka, jolloin nykyinen kirkko valmistui. 1600-luvulta lähtien Liminkaa hallitsi kuuluisa Lithoviuksen pappissuku.[9]

Limingan kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1918 Limingassa sijainnut venäläisten 50 miehen vahvuinen varuskunta luovutti aseensa ilman vastarintaa Limingan suojeluskunnalle.[11] Liminka oli Suomen ainoa paikkakunta, jossa tiedetään solmitun paikallinen hyökkäämättömyyssopimus punakaartin ja suojeluskunnan välillä.[12]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Limingan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 068
1985
  
 4 418
1990
  
 4 822
1995
  
 5 516
2000
  
 5 735
2005
  
 7 484
2010
  
 9 037
2015
  
 9 937
2020
  
 10 209
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muhoksen Kylmälänkylän ja Tyrnävän kirkonkylän välisellä tieosuudella yhdystiellä 8240 tulee vastaan noin viiden kilometrin osuus Limingan kuntaan kuuluvaa aluetta. Kuva Muhoksen suunnalta katsottuna.

Limingan alue on luode–kaakko-suunnassa pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu Perämeren Lumijoenselkään liittyvän Liminganlahden pohjukasta noin 60 kilometriä sisämaahan. Temmeksen kohdalla kunta katkeaa lähes kahtia. Maasto on etenkin länsiosassa tasaista lakeutta. Kunnan kaakkoisosat ovat vaihtelevaa, soistunutta kangasmaata.[9] Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.

Peruskallio on Limingan tasangolla hyvin syvällä ja sen päällä on kunnan pohjoisosassa paksu savikerrostuma. Tämä Muhoksen muodostuma on Tupoksen kohdalla 900 metriä paksu. Etelässä kallioperä koostuu graniitista. Yleisin maalaji on savi, jota on ennen kaikkea rannikon läheisyydessä. Kunnan itäosassa vallitsevia ovat moreenimaat. Paikoin on myös harjumuodostumia ja turvetta.[9]

Tärkeimmät vesistöt ovat tasangolla luikertelevat vähävetiset Liminganjoki, Temmesjoki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki. Ne yhtyvät ennen Liminganlahtea, jossa ne muodostavat sokkeloisen suiston.[9] Liminganlahti on kansainväliset vaatimukset täyttävä kosteikkoalue. Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa. Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella. Maailman luonnonsäätiön mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue.

Manner- ja Meri-Suomen puoliväli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Manner-Suomen keskipiste

Kun puolitetaan Nuorgamin (70°05’30’’) ja Bogskärin (59°30’10’’) leveysasteet ja Märketin (19°07’53’’) ja Ilomantsin Virmajärven (31°35’11’’) pituuspiirit, saadaan koordinaateiksi 64°47′40″N, 025°21′34″E, joka sijoittuu Limingan Värminkoskentien ja rautatien risteykseen, parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.[14]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limingan kirkonkylä sekä Hirvinevan, Ketunmaan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa. Aiemmin rautatieliikenne on ollut osa liminkalaisten arkea, mutta nykyisin Limingan rautatieasemalla ei ole lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikennettä. Aiemmin Liminkaan liikennöivät Koskilinjat Oy ja OTP Travel, nykyään Limingassa liikennöi Revon Turistiliikenne.

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa: Haaransillalla risteävät valtatiet 4 ja 8. Limingan ja Oulun välisellä osuudella moottoritieksi rakennettu Nelostie kiertää nykyisin Limingan kirkonkylän kauempaa, ja liikenne vanhana nelostienä tunnetulla seututiellä 847 on rauhoittunut merkittävästi. Tiehallinnon kelikamera on sijoitettu Haaransillan risteykseen.[15]

Oulun seudun liikenteen (OSL) linjat 52, 53 ja 54 kulkevat Liminkaan tai sen kautta [16].

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limingassa on kaksi yhtenäisen perusopetuksen koulua. Liminganlahden yhtenäiskoulu toimii kirkonkylässä, ja Ojanperän koulu johon oppilaan tulevat Ala-Temmeksen, Ketunmaan, Hirvinevan ja Selkäsenkylän alueilta. Tupoksen koulu toimii Tupoksen taajamassa. Lisäksi kirkonkylässä toimii Limingan lukio. Limingan Seudun Musiikkiopisto toimii Limingan lisäksi Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän alueella. Limingan koulutuskeskus toimii lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä järjestäen nuorille perus- ja ammatillista opetusta ja perhekotitoimintaa. Koulutuskeskuksen yhteydessä toimii Kylliälän koulu.[17]

Lakeuden kansalaisopisto toimii pääosin koulujen tiloissa järjestäen kursseja pääosin talvikaudella. Vuonna 1892 perustetun Limingan Kansanopiston ylläpitämä Limingan taidekoulu järjestää koulutusta muun muassa kuvataiteilijoille, sarjakuvittajille ja kirjoittajille. Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksikkö järjestää turvallisuusalan opetusta. Ammattiopisto Luovin Limingan toimipaikka järjestää koulutusta Limingan Kramsunkujan ja Lännentien toimipaikoissa puutarha- ja matkailualoilla sekä auto-, kone-, puu- ja verhoilutekniikan koulutusaloilla.

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limingassa on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[18]

  • Ala-Temmes
  • Liminka (Limingankylä)
  • Rantakylä
  • Virkkula

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Limingassa oli 10 133 asukasta, joista 8 062 asui taajamissa, 2 032 haja-asutusalueilla ja 39:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Limingan taajama-aste on 79,9 %.[19] Limingan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Limingan kirkonkylä 5 143
2 Tupos 2 919

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Limingassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Limingan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[22]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alakestilän arboretum
  • Alakestilän arboretum, Ylipää
  • Viikateniiton MM-kilpailut, järjestäjä LC Liminka-Liminganlahti, vuodesta 1993
  • Teatteriyhdistys Teatteri Hannu ry, perustettu vuonna 2002
  • Teatteri Rytinä, perustettu vuonna 2004
  • Hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa-Liminka Ry, vuodesta 2011
  • Vilho Lampi –museo, rakennettu vuonna 1868, muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo Limingan museoalueella
  • Limingan kulttuuripolku
  • Voimakas trombi tuhosi Limingan kuplahallin 17.–18. heinäkuuta 2005. Tämän tilalle on rakennettu Limingan jäähalli opetusministeriön tuella vuonna 2007.
  • ArsLiminka ry, perustettu 2011
  • Liminganlahden lintukuvafestivaali järjestetään vuonna 2013 jo seitsemättä kertaa
  • Limingan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapotut, ohrarieska ja imellyspuuro.[23]
  • Limingan taidekoulu

Limingan nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Limingan kirkko

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lakeuden Paini ry
  • HC KiekkoBoys ry
  • JiiPee-Rallyteam Tupos ry
  • Lakeuden Tennis ry
  • Lakeuden Urheiluratsastajat ry
  • Limingan Kickboxing ry
  • Limingan Kiekko ry
  • Limingan Naisvoimistelijat ry
  • Limingan Niittomiehet ry
  • Rantalakeuden Moottorikelkkailijat
  • Tupoksen Tuisku
  • Voimistelu- ja urheiluseura Alatemmeksen Vesa ry
  • Voimistelu- ja urheiluseura Limingan Luja ry

Tunnettuja liminkalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia Limingasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Liminka Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ Ikärakenne 2015 – Liminka Kunnat.net. Viitattu 25.8.2016.
  8. ↑ 10 000 asukkaan rajapyykki ylittyi Limingassa Kaleva.fi. Viitattu 2.12.2020.
  9. ↑ a b c d e f Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  10. ↑ Kotiseutuni Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, s. 212–404, 435–442. Suomen maakuntajulkaisu oy, 1969.
  11. ↑ Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 66. WSOY, 1956.
  12. ↑ Limingan historia Limingan kaupunki. Arkistoitu 11.11.2013. Viitattu 11.11.2013.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 29.1.2018.
  14. ↑ Tiede lehti 6/2009. s. 36. Ilmainen vinkki Liminkaan.
  15. ↑ Tiehallinnon kelikamera, Liminka (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Tulostettavat aikataulut Oulun seudun liikenne. Viitattu 3.3.2024.
  17. ↑ Kylliälän koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 16. Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  19. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  20. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  21. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 170. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  24. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  25. ↑ Ioni haluaa tehdä paluun Rantalakeus. Viitattu 18.4.2024.
  26. ↑ Ionisaatio (Youtube-Channel) YouTube. Viitattu 2.5.2024.
  27. ↑ Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 28.12.2006.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ristitty. Limingan seurakuntalaisen kirja. [Helsinki]: Kirjapaja, Limingan seurakunta, 2005. ISBN 951-607-258-5
  • Seija Korte (toim.): Liminka 1477–1977. Liminka: Limingan kunta ja seurakunta, 1977. 417 s.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liminka
Kylät ja alueet
Vesistöt
Muuta Liminkaan liittyvää
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liminka&oldid=22791955”