Lech Kaczyński
| Lech Kaczyński | |
|---|---|
 Virallinen muotokuva (2006). |
|
| Puolan presidentti | |
| Pääministeri |
Kazimierz Marcinkiewicz Jarosław Kaczyński Donald Tusk |
| Edeltäjä | Aleksander Kwaśniewski |
| Seuraaja | Bronisław Komorowski |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. kesäkuuta 1949 Varsova, Puola |
| Kuollut | 10. huhtikuuta 2010 (60 vuotta) Smolensk, Venäjä |
| Puoliso | Maria Kaczyńska |
| Tiedot | |
| Puolue | Laki ja Oikeus |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.president.pl/en | |
Lech Aleksander Kaczyński ['lɛx alɛ'ksandɛr ka'ʧɨɲskʲi] 
ääntäminen (ohje) (18. kesäkuuta 1949 Varsova – 10. huhtikuuta 2010 Smolensk) oli Puolan presidentti vuodesta 2005 kuolemaansa saakka. Kaczyński kuului Laki ja oikeus -puolueeseen (Prawo i Sprawiedliwość, PiS), jonka hän oli perustanut identtisen kaksosveljensä Jarosław Kaczyńskin kanssa. Lech Kaczyński kuoli lento-onnettomuudessa Venäjällä, lähellä Smolenskin kaupunkia
[1]. Hän oli ensimmäinen virkakaudellaan kuollut Puolan kolmannen tasavallan presidentti.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulutukseltaan Kaczyński oli lakitieteen tohtori. Ennen uraansa politiikassa hän toimi professorina Gdańskin yliopistossa. Kaksosveljekset esiintyivät jo vuonna 1962 puolalaisessa lastenelokuvassa O dwóch takich, co ukradli księżyc (Kaksikko, joka varasti kuun). He toimivat aktiivisesti Solidaarisuus-järjestössä. Kaczyński oli Lech Wałęsan neuvonantaja ja osallistui pyöreän pöydän neuvotteluihin. Hänet valittiin senaattoriksi kesäkuun 1989 vaaleissa ja Solidaarisuuden varapuhemieheksi. Wałęsan ja Kaczyńskin välit katkesivat 1992, jolloin presidentti erotti hänet turvallisuusneuvonantajan tehtävästä. Kaczyński toimi myös oikeusministerinä Jerzy Buzekin hallituksessa vuoden verran kesäkuusta 2000. Tuolloin hän keräsi mainetta toiminnastaan korruptiota vastaan.
Vuonna 2001 hän perusti Laki ja oikeus -puolueen veljensä kanssa, ja johti sitä vuosina 2001–2003.
Vuoteen 2002 mennessä Laista ja oikeudesta oli tullut Puolan oikeiston vahvin puolue, ja Lech Kaczyński valittiin Varsovan pormestariksi. Kaczyńskin tärkeimpänä tavoitteena oli perustaa kaupunkiin Varsovan kansannousulle omistettu museo.[2] Hän kielsi kahteen kertaan homoseksuaalien paraatin pitäessään sitä moraaliarvojen vastaisena ja muista syistä. Hän myös perusti komitean, joka laski saksalaisten aiheuttamat tuhot Varsovalle toisessa maailmansodassa ja päätyi 45,3 miljardiin euroon. Saksan media, kuten Deutsche Welle, piti sitä saksalaisvastaisena korttina äänestäjien houkuttelemiseksi.
Veljeksille historian kirjoitus ja sen politisoiminen olivat tärkeä osa politiikkaa ja keino luoda kansan uutta yhtenäisyyttä korostamalla Puolan kärsimyksiä toisessa maailmansodassa sekä kommunistien, Saksan ja Venäjän rikoksia Puolaa vastaan.[2]
Puolan presidenttinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lech Kaczyński valittiin Puolan presidentiksi 23. lokakuuta 2005 pidetyllä presidentinvaalin toisella kierroksella, jolla hän sai 54 prosenttia annetuista äänistä. Presidentin tehtävät Kaczyński otti vastaan edeltäjältään Aleksander Kwaśniewskilta 23. joulukuuta 2005. Hänen veljensä nousi 10. heinäkuuta 2006 pääministeriksi[3], mutta joutui hallituksen epävakauden vuoksi jättämään tehtävänsä marraskuussa 2007.[4] Tiukan konservatiivisten veljesten asema johti ongelmiin suhteessa naapurimaihin ja Euroopan unioniin. Erityisesti he närkästyivät, kun saksalainen lehti kirjoitti jutussaan satiirisesti ”Puolan uusista perunoista”.[5]
Kaczyńskin veljesten kaudella Puolan suhteet naapureihinsa Saksaan ja Venäjään viilenivät. Puolustusministeri Radosław Sikorski rinnasti Saksan ja Venäjän välille Itämerta pitkin suunnitellun kaasuputken uuteen Ribbentrop-Molotov-sopimukseen[6]. Marraskuussa 2006 Helsingissä järjestetyssä EU–Venäjä-kokouksessa Puola esti vetollaan EU:n ja Venäjän välisten kumppanuus- ja yhteistyöneuvottelujen aloittamisen Puolan ja Venäjän keskinäisen lihakiistan vuoksi[7] ja on kieltäytynyt neuvottelujen aloittamisesta ennen kuin Venäjä sallii puolalaisen lihan tuonnin Venäjälle. Venäjän mukaan kyse on hygieniasta ja terveyssyistä, mutta Puola pitää sitä kostona Ukrainan oranssin vallankumouksen tukemisesta vuonna 2004.[8]
Saksan kanssa Puolan suhteet ovat vajonneet ennätyksellisen huonoiksi, kun saksalaisten evakkojen järjestö Preussische Treuhand jätti korvausvaatimuksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle toisen maailmansodan jälkeen menetetystä omaisuudesta.[9] Puolan ulkoministeri Anna Fotyga uhkasi jopa repiä maiden välisen vuoden 1990 rajasopimuksen. Saksassa tilannetta pidettiin absurdina, koska korvausvaatimuksen jättäjä oli yksittäinen ja vähämerkityksellinen kansalaisjärjestö.[10]
Kaczyński tuki tiukkaa lustraatiolakia, jolla puhdistettiin valtion viroista kaikki henkilöt, joilla oli yhteyksiä maan kommunistivallanaikaiseen tiedustelupalveluun. Aiemmin vakuutuksen siitä, etteivät olleet olleet tiedustelupalvelun ilmiantajia, olivat joutuneet antamaan vain valtion virkamiehet, mutta lakia laajennettiin kattamaan myös akateemikot, journalistit, lakimiehet ja monien muiden ammattikuntien edustajat. Väärästä vakuutuksesta saattaa menettää kymmeneksi vuodeksi oikeuden harjoittaa ammattiaan. Eräät puolalaiset poliitikot ovat pitäneet määräystä ihmisten nöyryyttämisenä. Maan entinen pääministeri Tadeusz Mazowiecki ja professori ja europarlamentaarikko Bronisław Geremek kieltäytyivät allekirjoittamasta kyseistä vakuutusta.[11]
Vielä kun Jarosław Kaczyńskin korvasi pääministerinä Donald Tusk, Kaczyński kieltäytyi vahvistamasta Euroopan unionin Lissabonin sopimukseen kuuluvaa perusoikeussopimusta. Hän käytti sen vastustamiseen televisiopuheensa, jonka yhteydessä pelotteli puolalaisia saksalaisilla ja homoavioliiton mahdollisuudella. Yhdysvaltalainen homopariskunta närkästyi, kun Kaczyński näytti puheensa yhteydessä kuvaa heidän häistään. Pääministeri Tusk piti presidentin pelottelutaktiikkaa Puolan kuvaa ulkomailla vahingoittavana.[12] Kaczyński myös kieltäytyi pitkään allekirjoittamasta koko Lissabonin sopimusta, jonka sejm oli ratifioinut jo huhtikuussa 2008. Kaczyńskin allekirjoitusta jouduttiin odottamaan aina lokakuuhun 2009.[13]
Lokakuussa 2008 nousi otsikoihin Kaczyńskin ja Tuskin välinen valtataistelu. He kamppailivat siitä, kuka saisi olla paikalla Brysselissä EU:n kokouksessa, joka koski talouskriisiä ja ilmastonmuutosta. Tusk lensi Brysseliin 22. lokakuuta 2008 Puolan valtion lentokoneella jättäen Kaczyńskin kyydistä. Kaczyński vuokrasi kansalliselta LOTilta Boeing 737:n, jolla hän lensi perässä. Ulkoministeri Radek Sikorski anoi presidenttiä jäämään pois kokouksesta, koska tämän osallistuminen hänen mukaansa heikentäisi maan neuvotteluasetelmia. Valtiovarainministeri Jacek Rostowski joutui luovuttamaan paikkansa kokouksessa Kaczyńskille, joka lähti Irlannin puheen jälkeen ja käski Tuskin pitää hänet ajan tasalla.[14]
Lentoturma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Smolenskin lento-onnettomuus 2010
Kaczyńskia kuljettanut lentokone syöksyi 10. huhtikuuta 2010 (06:56 UTC) maahan Venäjällä Smolenskin kaupungin lähellä. Turmassa kuoli yhteensä 96 henkilöä. Menehtyneiden joukossa olivat presidentti Kaczyński ja hänen puolisonsa sekä lukuisia Puolan johtavia poliitikkoja ja virkamiehiä kuten varapääministeri Przemysław Gosiewski, parlamentin alahuoneen varapuhemies Jerzy Szmajdziński, keskuspankin pääjohtaja Sławomir Skrzypek[1] sekä asevoimien komentaja Franciszek Gągor, 12 kansanedustajaa ja kaksi senaattoria sekä piispa Tadeusz Płoski. [15] Lehtitietojen mukaan laskeutumiskentällä oli sankka sumu, ja lennonjohto ehdotti laskeutumista Smolenskin Severnyin lentokentän sijaan Minskiin tai Moskovaan. Laskeutumista yritettiin neljä kertaa, joista viimeisellä kone osui puihin ja putosi noin kilometrin päähän kentästä.[16]
Kaczyńskille myönnettiin hänen kuolemansa jälkeen Georgian sankarin arvonimi, ja Georgian presidentti Mikheil Saakašvili julisti 11:nnen huhtikuuta maassaan surupäiväksi.[17]
Kaczyński haudattiin puolisoineen 18. huhtikuuta 2010 Krakovaan Wawelin katedraaliin. Paikan valinta herätti Puolassa myös protesteja, koska katedraali on Puolan kuninkaiden ja kansallissankareiden hautapaikka.
Suuri osa kutsutuista arvovieraista joutui jättämään tilaisuuden väliin, koska Euroopan yllä leijui Islannin Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen synnyttämä tuhkapilvi, jonka vuoksi suuri osa Euroopan ilmatilasta oli suljettu lentoliikenteeltä. Pois tilaisuudesta jäivät ainakin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, Ruotsin ja Norjan kuninkaat Kaarle XVI Kustaa ja Harald V, Suomen presidentti Tarja Halonen, Walesin prinssi Charles ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev oli kuitenkin paikalla.[18][19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Puolan presidentti kuoli lentoturmassa YLE Uutiset. 10.4.2010. Viitattu 10.4.2010.
- ↑ a b https://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,688298,00.html
- ↑ Puolan johtoon kaksosveljet mtv.fi. 10.7.2006. MTV3. Arkistoitu 5.10.2015. Viitattu 3.10.2015. (suomeksi)
- ↑ Dymisja rządu Jarosława Kaczyńskiego premier.gov.pl. 5.11.2007. Puolan pääministeri. Viitattu 3.10.2015. (puolaksi)
- ↑ 'Potatoes' story crosses line with Poland, IHT
- ↑ Gas Diplomacy The Warsaw Voice. Arkistoitu 15.6.2006. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ Venäjä saattaa luopua tuontikiellosta tammikuussa 30.11.2006. Suomen ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 2.4.2008.
- ↑ Poland maintains veto on Russia-EU talks - Russian official RIA. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ Poles Angered by German WWII Compensation Claims Spiegel. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ Poland's Adolescent Behavior Spiegel. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ Former Polish PM Refuses To Sign Lustration Document RFE/RL. Viitattu 26.04.2007.
- ↑ Gay spouse outraged by Polish president's use of wedding video, AFP
- ↑ Puolan presidentti allekirjoitti Lissabonin sopimuksen yle.fi. 10.10.2009. Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2015.
- ↑ Two-headed appearance in Brussels embarrasses Poles, Budapest Times, 23 October 2008
- ↑ Suuri joukko Puolan eliittiä kuoli. Ilta-Sanomat. 11.4.2010. Arkistoitu 23.5.2012.
- ↑ Puolalaislentäjille ehdotettiin laskeutumista Minskiin - eivät suostuneet. Ilta-Sanomat. 10.4.2010. Arkistoitu 23.5.2012.
- ↑ Lech Kaczynski awarded title of National Hero of Georgia. Rustavi 2 Broadcasting Company. 10.4.2010. Arkistoitu 23.5.2012.
- ↑ Puolan presidenttipari haudattiin maailman johtajien poissaollessa. Helsingin Sanomat. 17.4.2010. Arkistoitu 23.5.2012.
- ↑ Medvedev lentää tuhkasta piittaamatta hautajaisiin Krakovaan. Helsingin Sanomat. 18.4.2010. Arkistoitu 20.4.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Puolan istuva presidentti kuollut lentoturmassa- Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Presidentti Kaczyńskin ruumiin kohtalo kyseenalaistettu
Wojciech Jaruzelski (1.1.–21.12.1990) • Lech Wałęsa (22.12.1990–23.12.1995) • Aleksander Kwaśniewski (23.12.1995–23.12.2005) • Lech Kaczyński (23.12.2005–10.4.2010) • Bronisław Komorowski (10.4.2010–5.8.2015) • Andrzej Duda (6.8.2015–)
