Kivi, paperi ja sakset

Kivi, paperi ja sakset on tunnettu kahden tai useamman osanottajan leikki tai peli. Peli on ajatukseltaan hyvin yksinkertainen ja nopea, eikä sen pelaamiseen tarvitse kuin kummaltakin pelaajalta kämmenen sormineen. Pelin olennainen elementti on kolmen sen nimen sisältämän asian, kiven, paperin ja saksien perusominaisuudet, joita kutakin symboloidaan sormien asennoista muodostettavilla asennoilla.

Periaatteessa, mikäli kukin vaihtoehto valitaan satunnaisesti, kukin kolmesta vaihtoehdosta voittaa tilastollisesti yhtä usein. Käytännössä ihmiset eivät kuitenkaan tee valintojaan aivan satunnaisesti. Analysoimalla eri pelaajien tekemiä valintoja esimerkiksi tietokoneohjelman tai matemaattisen mallinnuksen avulla, voi kilpailija tai tutkija tehdä pelin voittamistodennäköisyyden arvioimista parantavia ennusteita. ^[1]^[2]

Usein peliä käytetään erilaisissa arkielämän tilanteissa ja pulmissa, esimerkiksi kolikonheiton sijasta. Muun muassa ultimatessa sillä päätetään aloittava joukkue.

Pelistä käytetään myös nimiä kivi-paperi-sakset ja kivi-sakset-paperi.

Pelin kulku


Vasemmalta oikealle: kivi, paperi ja sakset.

Pelin pelaamiseen ei ole olemassa yleismaailmallisia sääntöjä, mutta perusidea ja toteutus on pelin klassisessa versiossa poikkeuksetta aina samanlainen.

Alkuasetelmassa kummallakin osanottajalla on yleensä käsi nyrkissä, ja he laskevat yhteen ääneen ”Kivi, paperi, sakset!”, ”Kivi, sakset, pape-, -ri!”, ”Yksi… Kaksi… Kolme!” tai ”Än, yy, tee, nyt!”, samanaikaisesti ehkä tehden laskun rytmin mukaisesti tyhjiä lyöntejä synkronisointitarkoituksessa, ja viimeisen sanan aikana yhtäaikaisesti kämmenen asento muutetaan yhteen kolmesta asentovaihtoehdosta:

Kivi: käsi pidetään nyrkissä (kämmen muistuttaa kiveä)
Paperi: sormet suoriksi (kämmen muistuttaa paperiarkkia)
Sakset: Etu- ja keskisormi suoristetaan V-kirjaimen muotoiseen asentoon (kuvaavat saksien teriä)

Pelin tavoitteena on saada itselleen vastustajan valitseman vaihtoehdon voittava asento. Voittaja ratkeaa seuraavan kaavan mukaisesti:

Kivi voittaa sakset (kivellä voi rikkoa sakset eikä saksilla voi leikata kiveä)
Paperi voittaa kiven (kiven voi peittää paperilla)
Sakset voittaa paperin (saksilla voi leikata paperia)

Mikäli molemmat saavat saman asennon, tilanne on tasapeli ja pelikierros uusitaan.

Useimmiten pelataan vain yksi kierros, mutta etukäteen voidaan sopia, että voittaja ratkeaa esimerkiksi paras kolmesta tai paras viidestä -periaatteella.

Historia

Gon ja majiangin tapaan myös kivi, sakset ja paperi on alkujaan kiinalainen peli. Xiè Zhàozhìn Ming-dynastian myöhäisinä aikoina kirjoittaman Wǔzázǔ (五雜俎 tai 五雜組) -kirjan mukaan Han-dynastian (206 eaa. – 220 jaa.) sotaherrat pelasivat peliä nimeltä shǒushìlìng (手勢令), jota pidetään samana pelinä kuin nykyaikana pelattua kivi, paperi, sakset-peliä.^[2]

Peli eri puolilla maailmaa

Japanissa pelin nimi ”janken” (両拳) ei ole käännös sanoista ”paperi, kivi, sakset”. Pelaajat tekevät ennen varsinaisten kämmenen asentojen paljastamista ”tyhjiä iskuja” lausuen ”jan, ken, pon”, joista pon-tavulla paljastetaan käsi. Mikäli tulee tasapeli, peliä ei keskeytetä, vaan joko tehdään kolme lisäsynkronointi-iskua sanomalla ”aiko desho!” tai pelkkä ”pon” eli yksi käden liikautus heti perään. Toisinaan peliä toistetaan kerta toisensa jälkeen taukoa pitämättä, ja rytmityksen tahtia peli peliltä kiihdyttämällä. Tahdista putoava pelaaja häviää ottelun.

Kivi, sakset ja paperi on levinnyt joka puolella maapalloa, ja kaikissa maissa sen perussäännöt ja periaatteet ovat samat, mutta joissakin toissijaisissa yksityiskohdissa esiintyy kussakin maassa omanlaisiaan tapoja.

Australiassa ja muissa englanninkielisissä maissa peli tunnetaan nimellä ”rock, paper, scissors”. Samaan tapaan kuin Suomessa, ennen varsinaisten pelin tuloksen ratkaisevien kämmenen asentojen paljastamista pelaajat useimmiten tekevät kädellä pienimuotoista rytmikästä ylösalaista liikettä, jonka aikana pelin nimi sanotaan, ja viimeisellä sanalla julkistetaan kämmenen asento.

Brasiliassa pelin "aloitusrepliikki" on japanilaissiirtolaisilta saatu ”jan … ken … po!” joista samaan tapaan kuin Australian versiossa kämmenen asento tehdään viimeisen sanan aikana.

Taiwanissa sen sijaan minkäänlaista ennakkoliikettä ei tehdä, vaan pelaajat yhtäaikaisesti laittavat käden asennon heti ensimmäisellä kädenheilautuksella. Tämä voi aiheuttaa sekaannuksia ulkomaalaisten kanssa pelatessa.

Filippiineillä pelin alkuperäinen japaninkielinen nimi on muuntunut muotoon ”Jack en Poy” tai ”Jack n’ Poy”. Pelin uskotaan rantautuneen Filippiineille toisen maailmansodan aikoihin Japanin miehittäessä maata. Ennen voittajan ratkaisevia kämmenen asentojen paljastamista lausutaan usein loru ”Jack En Poy, Hali-hali-hoy. Pelin häviäjä on apina.”

Israelissa pelin nimi on ”Even Neyar uMisparayim”, ja aloitusloru kuuluu ”Even Nyar uMisparayim, hamnatze'ah bein hashnayim, ahat shatayim shalosh!”.

Ruotsissa peli on ”sten, sax, påse” (kivi, sakset, pussi), joista viimeisen periaatteena on että kivi voidaan laittaa pussiin. Muilta osin peli ei eroa suomalaisessa kulttuuripiirissä tunnetusta versiosta.

Taktikointi

Ihminen ei ole kone, ja tämä tosiasia mahdollistaa erilaisten rehellisten psykologisten keinojen käyttämisen pelin voittamiseksi lähinnä pyrkimällä vaikuttamaan vastustajan käyttäytymiseen. Vastustaja voidaan saada hämääntymään harhaanjohtavalla puheella, vaikkapa toteamalla ennen peliä ”Vanha kunnon kivi, sitä ei kukaan voita.”, mutta kokeneet pelaajat eivät moisesta useinkaan sekoa.^{kenen mukaan?}

Kivi, sakset, paperi -peliin voidaan useamman pelin sarjassa soveltaa pokerin pelaamisessa menestymiseen vaadittavia periaatteita, jotka käyttävät hyväkseen ihmisen henkisen toiminnan vajavaisuuksia. Eräs taktiikka olisi valita kämmenen asento joka kerta sattumanvaraisesti, mutta ihminen ei siihen kykene. Pokerinpelaaja Perry Friedman, joka elokuussa 2001 voitti eräässä 800 dollarin turnauksessa seitsemän vastustajaansa, joihin lukeutui entinen pokerin maailmanmestari Phil Hellmuth, on kehittänyt RoshamBot-tietokoneohjelman, joka pyrkii käyttäjän aikaisempien päätösten perusteella päättelemään hänen seuraavan valintansa.

Huijaaminen

Usein pelejä pyritään leikkimielellä ja tosissaan voittamaan myös epärehellisin keinoin. Kenties klassisin huijaus on pelin lähtölaskennassa suoritettava yhden rytmin viivytys, jolla saadaan vastustaja paljastamaan valintansa ennen aikojaan. Esimerkiksi pelaajat voivat lausua yhteen ääneen ”Yksi, kaksi, kolme… ”, jolloin toinen pelaaja paljastaa kätensä jo kolmosella, kun vastustaja saattaakin sanoa vielä ”… nyt!” ja paljastaa tällöin valintansa, jonka hän ehtii valita itselleen sopivimmaksi nähtyään vastustajan kämmenen asennon. Tämä huomataan kuitenkin varsin helposti ja harvemmin toimii käytännössä. Hieman kehittyneempi huijausmuoto on viivytys, jossa viimeisen tahdin aikana pyritään oman kätensä paljastaminen saattamaan viime hetkelle, jolloin ehkä muutaman sekunnin sadasosan ajan siunaantuu mahdollisuus ennakoida tai nähdä vastustajan valinta.

Kilpailut

Erilaisia kilpailuja järjestetään silloin tällöin eri puolilla maailmaa. Todelliset kilpailut ovat todellisia ihmisen psykologian näytöksiä, joissa tuuriniekkojen sijaan todelliset laskelmointiin kykeneväiset ihmistuntijat pärjäävät, koska ihminen ei kykene täysin sattumanvaraiseen toimintaan. Japanissa kilpailut ovat televisioviihdettä, jossa julkisuuden henkilöt ottavat toisistaan mittaa.

MM-kilpailut

Vuonna 2002 perustettu World Rock Paper Scissors Society (WRPS) on määrittänyt pelin yleiset säännöt ja järjestänyt vuosittain omat maailmanmestaruuskilpailunsa samoin kuin muita, alueellisia ja kansallisia, kilpailuja. MM-kisat ovat saaneet laajaa huomiota tiedotusvälineissä eri puolilla maapalloa, erityisesti johtuen kilpailun suurista rahapalkinnoista, yksityiskohtaisesta lavastuksesta ja värikkäistä osallistujista. Vuonna 2004 kilpailut televisioi yhdysvaltalainen Fox Sports Net -televisiokanava.