Kirjailija
Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.[1]
Kirjailijoiden liitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjailijaksi identifioitunut henkilö haluaa usein liittyä alan järjestöön vahvistaakseen näin ammatillista identiteettiään. Suomessa tällainen järjestö on Kirjailijaliitto, johon ”hyväksyminen edellyttää, että hakija on julkaissut sellaisia suomenkielisiä, taiteellisesti korkeatasoisia teoksia, että häntä niiden perusteella voidaan pitää kirjailijana”.[2] Liitossa on noin 860 jäsentä.[3] Tietokirjailijoita yhdistävä järjestö on Suomen tietokirjailijat.[4]
Kansainvälinen Pen on vuonna 1921 perustettu kansainvälinen kirjailijaliitto, joka puolustaa sananvapautta ja käyttää tunnettujen jäsentensä vaikutusvaltaa parantamaan oloja maissa, joissa kirjailijoiden oikeuksia loukataan.
Suomalaisten kirjailijoiden tulot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 Kirjailijaliitolla oli noin 670 jäsentä.[5] Heidän kirjailijankeskitulonsa olivat 10 000 euroa vuodessa. Huonoimmin ansaitsevan neljänneksen mediaanitulo oli 500 euroa vuodessa, parhaiten ansaitsevan neljänneksen 5 000 euroa vuodessa. Kirjoittamistaan teoksista liiton jäsenet saavat noin 2 000 euroa vuodessa; loput 8 000 euroa tulevat apurahoista ja muista vastaavista lähteistä.[6][7]
Vuonna 2022 suomalaisten kaunokirjailijoiden teostensa myynnistä ja tekijänoikeuskorvauksista saama mediaanitulo oli 1 713 euroa vuodessa.[8] Noin puolet suomalaisista kirjailijoista teki kirjailijan työn ohella jotakin muuta työtä.[8] Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle keskimäärin 3,10 euroa myydyltä kappaleelta vuonna 2019.[9] Äänikirjasta kirjailijalle maksettu palkkio oli keskimäärin 0,67 euroa myydyltä kappaleelta.[9] Kaunokirjailijoiden vuositulojen mediaani oli 12 600 euroa.[8] Tietokirjailijoiden kirjoittamalla saatujen tulojen mediaani oli 606 € vuodessa.[10]
Kirjailijaliiton puheenjohtajan mukaan Suomessa alle viisi kirjailijaa elää pelkällä kirjojen kirjoittamisella, tietokirjallisuudella muutama enemmän.[11]
BookBeatin toimitusjohtajan mukaan yhtiön äänikirjoilla on yli 350 000 suomalaista käyttäjää, jotka maksavat 150 euroa vuodessa ja tästä 60 % annetaan kustantajille ja kirjailijoille. Äänikirjojen ansiosta suomalaiset kirjailijat eivät ole koskaan ennen saaneet näin paljon tekijänoikeuskorvauksia siitä huolimatta, että nykyään kirjojen kanssa kilpailevat Tiktok, Netflix ja lukuisat muut uudet ajanvietteet.[12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Kirjailijaliitto, Tarkoitus ja toiminta suomenkirjailijaliitto.fi. Arkistoitu 29.10.2009. Viitattu 29.6.2010.
- ↑ Tilastoja ja tutkimuksia Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 27.10.2023.
- ↑ Suomen tietokirjailijat.
- ↑ Kirjailijaliitto, Liiton toiminta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen kirjailijat köyhtyvät, mediaanitulo 2 000 euroa vuodessa. Helsingin Sanomat 22.9.2011.
- ↑ "Käännökset eivät aina tuo kirjailijalle tuloja". Helsingin Sanomat 23.9.2011, s. C2. Kyselyyn vastasi 273 liiton jäsentä (45 %). Käännöstulot ovat keskimäärin sata euroa vuodessa kirjailijaa kohden, mikä on viisi prosenttia teostuloista (jotka ovat siis noin 2 000 euroa vuodessa). Tuo 10 000 euroa vuodessa koski vain kirjailijan työhön liittyviä tuloja, ei muita.
- ↑ a b c Tulotutkimus 2023 Suomen Kirjailijaliitto. Arkistoitu 28.9.2023. Viitattu 30.9.2023.
- ↑ a b Selvitys: äänikirjapalkkiot 2020 Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 27.10.2023.
- ↑ https://www.suomentietokirjailijat.fi/media/julkaisut/koontiraportti_suomen-tietokirjailijat-tulotutkimus-2023-innolink.pdf
- ↑ Painetusta kirjasta kirjailijalle noin 2,5 euroa, äänikirjasta noin 50 senttiä – pian valtio tienaa kirjoilla paremmin kuin kirjoittaja MTV Uutiset. 26.10.2024.
- ↑ Kirjailijat saavat enemmän tekijänoikeuskorvauksia kuin koskaan ennen Helsingin Sanomat. 3.10.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cameron, Julia: Tyhjän paperin nautinto. Tie luovaan kirjoittamiseen. ((The Right to Write. An Invitation and Initiation into the Writing Life, 1999.) Suomentanut Juha Ahokas) Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-393-4
- Hänninen, Jera & Hänninen, Jyri: Haluatko todella kirjailijaksi? Matkaopas kirjamaailmaan. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012. ISBN 978-952-5-98907-6
- Jokinen, Heikki: Tietokirjailijan eväät. Tekijänoikeus, sopimukset, apurahat. Helsinki: Suomen tietokirjailijat, 2008. ISBN 978-951-96737-8-3
- Jussila, Raimo & Ojanen, Eero & Tuominen, Taija (toim.): Tieto kirjaksi. Helsinki: Kansanvalistusseura, 2006. ISBN 951-9140-33-6
- Karjula, Emilia: Kirjoittamisen taide ja taito. Jyväskylä: Atena, 2014. ISBN 978-952-300-063-6
- Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja. Tampere: Vastapaino, 2007. ISBN 978-951-768-207-7
- Tuuri, Antti: Kuinka kirjoitan romaanin. Helsinki: Art House, 2004. ISBN 951-884-382-1
- Waltari, Mika: Aiotko kirjailijaksi? Tuttavallista keskustelua kaikesta siitä, mitä nuoren kirjailijan tulee tietää. (4. painos (1. painos 1935)) Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-19264-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Kirjailija Wikisitaateissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirjailija Wikimedia Commonsissa