Kaarle VI (keisari)
Kaarle VI | |
---|---|
Keisari Kaarle VI. Johann Gottfried Auerbachin maalaama muotokuva 1700-luvulta. | |
Pyhä saksalais-roomalainen keisari | |
Valtakausi |
12. lokakuuta 1711 – 20. lokakuuta 1740 |
Kruunajaiset | 22. joulukuuta 1711 |
Edeltäjä | Joosef I |
Seuraaja | Kaarle VII |
Syntynyt |
1. lokakuuta 1685 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta |
Kuollut |
20. lokakuuta 1740 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta |
Puoliso | Elisabet Kristiina |
Lapset |
Leopold Johann Maria Teresia Maria Anna Maria Amalia |
Koko nimi | Karl Franz Joseph Wenzel Balthasar Johann Anton Ignaz |
Suku | Habsburg |
Isä | Leopold I |
Äiti | Eleonoora Magdalena von Neuburg |
Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Nimikirjoitus |
Kaarle VI, Karl Frans Josef (1. lokakuuta 1685 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 20. lokakuuta 1740 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, Unkarin, Böömin, Kroatian ja Serbian kuningas ja Itävallan arkkiherttua vuosina 1711–1740.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karl Frans syntyi keisari Leopold I:n ja tämän kolmannen vaimon, palatsikreivitär Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburgin (1655–1720) nuorempana poikana. Hänen seitsemän vuotta vanhempi veljensä oli Joosef I.
Nuoruus ja kasvatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkkiherttua Karl Frans kasvoi Espanjassa ja asui perheensä kanssa tyytyväisesti Barcelonassa valmistautuessaan perimään Espanjan valtaistuimen lapsettoman serkkunsa Kaarle II:n kuoltua vuonna 1700. Espanjan perimyssota päättyi, kun Kaarle peri yllättäen Habsburgien imperiumin vanhemman veljensä Joosef I:n varhaisen kuoleman jälkeen vuonna 1711 eikä kukaan halunnut sallia antamaan Kaarlelle molempia valtaistuimia. Muuttuessaan Wieniin hän toi mukanaan Espanjalaisen ratsastuskoulun ja rakennutti sen nykyään käytössä olevan upean hallin.
Keisarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1713 Kaarle VI joutui säätämään pragmaattisen sanktion taatakseen tyttärensä Maria Teresian kruununperimyksen.[1] Sen tarkoitus oli estää Habsburgien valtakunnan hajoaminen, ja siinä määriteltiin, että valta periytyisi vanhimmalle pojalle, tai tämän puuttuessa vanhimmalle tyttärelle, tai tämän puuttuessa veljen lapsille.[2] Hän meni jopa niin pitkälle, että lahjoi etukäteen yhdeksän vaaliruhtinasta, jotka hänen kuoltuaan jättivät huomiotta lupauksensa, mutta pitivät saamansa rahat. Tämä johti Itävallan perimyssotaan vuosina 1740-1748.
Kaarle VI kuoli 55-vuotiaana, 29 vuoden hallituskauden jälkeen 20. lokakuuta 1740 vilustuttuaan metsästysretkellä.
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarle VI nai Braunschweig-Wolfenbüttelin prinsessa Elisabet Kristiinan (1691–1750) vuonna 1708. He saivat neljä lasta, joista kaksi kuoli jo pieninä lapsina.
- arkkiherttua Leopold Johann (13. huhtikuuta 1716 – 4. marraskuuta 1716), kuoli seitsenkuisena
- arkkiherttuatar Maria Teresia (13. toukokuuta 1717 – 28. marraskuuta 1780), avioitui vuonna 1736 Lothringenin herttua Frans Stefanin kanssa ja heille syntyi 16 lasta.
- arkkiherttuatar Maria Anna (26. syyskuuta 1718 – 16. joulukuuta 1744), avioitui Lothringenin herttua Kaarlen kanssa ja heillä oli kuolleena syntynyt tytär. Maria Anna kuoli 24-vuotiaana Brysselissä. He olivat Itävallan Alankomaitten yhteishallisijoita.
- arkkiherttuatar Maria Amalia (5. huhtikuuta 1724 – 19. huhtikuuta 1730), kuoli kuusivuotiaana
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.
- ↑ Pragmatic Sanction of Emperor Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarle VI Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Joosef I |
Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija 1711–1740 |
Seuraaja: Kaarle VII |