Kaarle VI (keisari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle VI
Keisari Kaarle VI. Johann Gottfried Auerbachin maalaama muotokuva 1700-luvulta.
Pyhä saksalais-roomalainen keisari
Valtakausi 12. lokakuuta 1711 –
20. lokakuuta 1740
Kruunajaiset 22. joulukuuta 1711
Edeltäjä Joosef I
Seuraaja Kaarle VII
Syntynyt 1. lokakuuta 1685
Wien, Itävallan arkkiherttuakunta
Kuollut 20. lokakuuta 1740
Wien, Itävallan arkkiherttuakunta
Puoliso Elisabet Kristiina
Lapset Leopold Johann
Maria Teresia
Maria Anna
Maria Amalia
Koko nimi Karl Franz Joseph Wenzel Balthasar Johann Anton Ignaz
Suku Habsburg
Isä Leopold I
Äiti Eleonoora Magdalena von Neuburg
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Kaarle VI, Karl Frans Josef (1. lokakuuta 1685 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta20. lokakuuta 1740 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, Unkarin, Böömin, Kroatian ja Serbian kuningas ja Itävallan arkkiherttua vuosina 1711–1740.

Karl Frans syntyi keisari Leopold I:n ja tämän kolmannen vaimon, palatsikreivitär Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburgin (1655–1720) nuorempana poikana. Hänen seitsemän vuotta vanhempi veljensä oli Joosef I.

Nuoruus ja kasvatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkiherttua Karl Frans kasvoi Espanjassa ja asui perheensä kanssa tyytyväisesti Barcelonassa valmistautuessaan perimään Espanjan valtaistuimen lapsettoman serkkunsa Kaarle II:n kuoltua vuonna 1700. Espanjan perimyssota päättyi, kun Kaarle peri yllättäen Habsburgien imperiumin vanhemman veljensä Joosef I:n varhaisen kuoleman jälkeen vuonna 1711 eikä kukaan halunnut sallia antamaan Kaarlelle molempia valtaistuimia. Muuttuessaan Wieniin hän toi mukanaan Espanjalaisen ratsastuskoulun ja rakennutti sen nykyään käytössä olevan upean hallin.

Vuonna 1713 Kaarle VI joutui säätämään pragmaattisen sanktion taatakseen tyttärensä Maria Teresian kruununperimyksen.[1] Sen tarkoitus oli estää Habsburgien valtakunnan hajoaminen, ja siinä määriteltiin, että valta periytyisi vanhimmalle pojalle, tai tämän puuttuessa vanhimmalle tyttärelle, tai tämän puuttuessa veljen lapsille.[2] Hän meni jopa niin pitkälle, että lahjoi etukäteen yhdeksän vaaliruhtinasta, jotka hänen kuoltuaan jättivät huomiotta lupauksensa, mutta pitivät saamansa rahat. Tämä johti Itävallan perimyssotaan vuosina 1740-1748.

Kaarle VI kuoli 55-vuotiaana, 29 vuoden hallituskauden jälkeen 20. lokakuuta 1740 vilustuttuaan metsästysretkellä.

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle VI nai Braunschweig-Wolfenbüttelin prinsessa Elisabet Kristiinan (1691–1750) vuonna 1708. He saivat neljä lasta, joista kaksi kuoli jo pieninä lapsina.

  • arkkiherttua Leopold Johann (13. huhtikuuta 1716 – 4. marraskuuta 1716), kuoli seitsenkuisena
  • arkkiherttuatar Maria Teresia (13. toukokuuta 1717 – 28. marraskuuta 1780), avioitui vuonna 1736 Lothringenin herttua Frans Stefanin kanssa ja heille syntyi 16 lasta.
  • arkkiherttuatar Maria Anna (26. syyskuuta 1718 – 16. joulukuuta 1744), avioitui Lothringenin herttua Kaarlen kanssa ja heillä oli kuolleena syntynyt tytär. Maria Anna kuoli 24-vuotiaana Brysselissä. He olivat Itävallan Alankomaitten yhteishallisijoita.
  • arkkiherttuatar Maria Amalia (5. huhtikuuta 1724 – 19. huhtikuuta 1730), kuoli kuusivuotiaana
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
  1. Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.
  2. Pragmatic Sanction of Emperor Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.