Joutsa

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 12. marraskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joutsa

vaakuna

sijainti

Suonteen järvi Joutsassa
Suonteen järvi Joutsassa
Sijainti 61°44′30″N, 026°06′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Joutsan seutukunta
Kuntanumero 172
Hallinnollinen keskus Joutsan kirkonkylä
Perustettu ?
Kuntaliitokset Leivonmäki (2008)
Kokonaispinta-ala 1 066,43 km²
109:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 867,01 km²
– sisävesi 199,42 km²
Väkiluku 4 115
188:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 4,75 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 10,5 %
– 15–64-v. 50,3 %
– yli 64-v. 39,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,8 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Harri Nissinen
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vihr.
 • KD
9
5
4
3
1
1
www.joutsa.fi

Joutsa on Suomen kunta, joka sijaitsee valtatie 4:n varressa Keski-Suomen maakunnan kaakkoisosassa. Joutsa kuuluu Hartolan, Sysmän, Pertunmaan, Heinolan ja Luhangan ohella myös muinaiseen Itä-Hämeeseen. Kunnassa asuu noin 4 100 henkeä,[2] ja sen lähimmät kaupungit ovat Jyväskylä, Lahti, Heinola ja Mikkeli. Ylintä päätöksentekovaltaa käyttää Joutsan kunnanvaltuusto.

Leivonmäki liitettiin Joutsaan 1. tammikuuta 2008. Joutsan ja Leivonmäen valtuustot hyväksyivät liitoksen 26. maaliskuuta 2007.[7] Valtioneuvosto vahvisti päätöksen 14. kesäkuuta 2007.[8]

Maantiede ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsa sijaitsee Keski-Suomen maakunnan kaakkoiskulmassa Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntien rajalla. Sen naapurikuntia ovat Hartola, Hirvensalmi, Jyväskylä, Kangasniemi, Luhanka, Pertunmaa ja Toivakka.

Maaston keskikorkeus merenpinnasta on Joutsan alueella vaihdellen 100–150 metriä. Korkein maastonkohta on Tammimäki, jonka huippu on 241 metriä merenpintaa ylempänä. Joutsan länsiosan ja Leivonmäen halki kulkee lounaasta tuleva harjujakso.[9]

Joutsassa on runsaasti järviä, yhteensä 192. Suurimmat niistä ovat Puula (yhteinen Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mikkelin kanssa), Suontee (yhteinen Hirvensalmen ja Pertunmaan kanssa) ja Jääsjärvi (yhteinen Hartolan kanssa).[10] Sysmän reitti -niminen järvireitti kulkee Joutsan läpi Päijänteeseen.[11] Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Geologinen tutkimuslaitos löysi marraskuussa 2015 kultaesiintymän Joutsan maastosta.[12]

Joutsan Natura-kohteita ovat Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi, Rokasuo, Kälkäsuo-Lehmusuo, Harvastensuo, Angesselkä-Puttolanselkä, Suonteen pohjois- ja eteläosa, Keskisenlampi-Riionlampi ja Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori.[13]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angesselkä, Etu-Ikola, Hankaa, Havumäki, Joutsa eli Jousa, Kivisuo, Kälä, Laitjärvi, Lapinkylä, Leivonmäki, Marjotaipale, Martinkylä, Mieskonmäki, Niemistenkylä, Pajumäki, Pappinen, Pylsy, Pärnämäki, Ruokoranta, Rutalahti, Savenaho, Selänpohja, Taka-Ikola, Tammilahti, Tolvasniemi, Uimaniemi, Vallaspelto, Vähä-Joutsa ja Vehmaa.

Etäisyyksiä Joutsasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsa kuului alkujaan Sysmän suurpitäjään ja oli keskiajalla ja uuden ajan alussa hämäläisten eräkäyntialuetta. Historiallisen Savon maakunnan raja kulki suunnilleen Joutsan nykyistä itärajaa, ja kunnan pohjoiskolkassa oleva Mieskonmäki mainittiin maakuntien rajapaikkana jo eräässä Kaarle Knuutinpojan vuonna 1446 antamassa tuomiokirjassa. Vuonna 1571 Joutsan alueella oli vain kolme taloa.[9]

Vuosina 1846–1847 suoritettiin huomattava järvenlasku, jossa Suonteen pinta laski lähes kaksi metriä. Järvenlaskun tuloksena saatiin runsaasti viljelyskelpoisia vesijättömaita.[9]

Joutsan sijainnista maakuntien rajalla johtuu, että pitäjää on useaan kertaan siirretty hallintoalueesta toiseen. Kuuluttuaan aluksi kauan Hämeeseen Joutsa joutui vuonna 1747 Kymenkartanon ja Savon sekä vuonna 1831 Mikkelin lääniin. Vuonna 1960 Joutsa liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin.[9] Keski-Suomen läänin tultua lakkautetuksi vuonna 1997 Joutsa kuului Länsi-Suomen lääniin.

Joutsan seurakunta kuului aluksi Sysmään, sitten Hartolaan, ja itsenäistyi vuonna 1860. Oma kirkko valmistui vuonna 1813.[14] Seurakunta on historiansa aikana kuulunut Viipurin, Porvoon ja Savonlinnan hiippakuntaan, kunnes se viime sotien jälkeen liitettiin Mikkelin hiippakuntaan.[9]

Kansakouluopetus alkoi vuonna 1859. Oppikoulua varten alettiin kerätä rahaa 1900-luvun alussa, ja koulu aloitti toimintansa 1.9.1946.[15]

Joutsaan asutettiin jatkosodan jälkeen Vuoksenrannan siirtoväkeä.[16]

Angesselän rannalle valmistui vuonna 1968 Joutsenlammen lomakylä, johon kuului 250-paikkainen ravintola, 20-huoneinen hotelli ja 22 erillistä loma-asuntoa. Hotellissa ja loma-asunnoissa oli yhteensä 170 vuodepaikkaa.[9] Rantasipi-ketjuun kuulunut Joutsenlampi oli niin kutsuttu korpihotelli, jollaisia rakennettiin eri puolille maata 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla. Vuodesta 2008 Joutsenlammen on omistanut pääomasijoitusyhtiö Capman.[17] Hotelli ja ravintola olivat 2000-luvulla auki vain kesäisin, kunnes niiden toiminta päättyi kokonaan syksyllä 2011.[18] Syksystä 2015 lähtien hotelli toimi pakolaisten vastaanottokeskuksena.[19] Pääosa Joutsaan sijoitetuista pakolaisista oli kotoisin Irakista ja Afganistanista, minkä lisäksi oli pienempiä ryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä Iranista, Syyriasta, Somaliasta ja Nigeriasta.[20] Vastaanottokeskus suljettiin syksyllä 2016.[21]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Joutsan kunnanvaltuustona toimi Joutsan ja Leivonmäen kuntien yhteisvaltuusto, jossa oli 44 jäsentä. Vuoden 2008 kuntavaaleissa valtuustoon valittiin jälleen lakisääteiset 27 jäsentä.lähde?

Nykyisin kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Joutsan kunnanjohtaja vuodesta 2004 on Harri Nissinen.[22]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Joutsa sijaitsee kaukana suurista asutuskeskuksista, kuntakeskuksesta on muodostunut huomattava palvelujen keskittymä, jonka vaikutus heijastuu laajalti naapurikuntiin. Suuria teollisuuslaitoksia ei kunnassa ole koskaan ollut, ja pääosa työpaikoista on pienteollisuudessa, kaupassa ja palveluissa.[9]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 393 työpaikkaa. Niistä 14,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 59 % palveluissa ja 24 % jalostuksessa.[23]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rautia ja K-maatalousketjuun kuuluva Matti Perälä Oy, rakennusliike Insinöörityö Hentinen Oy ja Kuljetus ja Maanrakennus Reponen Oy.[24]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Joutsan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 191
1985
  
 6 045
1990
  
 5 920
1995
  
 5 859
2000
  
 5 450
2005
  
 5 213
2010
  
 5 053
2015
  
 4 688
2020
  
 4 374
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Joutsassa oli 4 567 asukasta, joista 2 661 asui taajamissa, 1 855 haja-asutusalueilla ja 51:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joutsan taajama-aste on 58,9 %.[26] Joutsan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[27]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joutsan kirkonkylä 2 292
2 Leivonmäen kirkonkylä 369

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joutsassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[28]

Seurakunta toimii myös Luhangan kunnan alueella.

Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Joutsassa toimivat Joutsan helluntaiseurakunta ja Rutalahden helluntaiseurakunta.[29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joutsan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[30]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joutsan kunnan nykyisellä alueella.[28]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsassa annetaan perusopetusta Joutsan yhtenäiskoulussa, Kurkiauran ja Mieskonmäen kouluissa. Kurkiauran koulussa Leivonmäellä on kolme yhdysluokkaa (1-2, 3-4 ja 5-6). Mieskonmäen kyläkoulussa on kaksi opettajaa, toinen luokilla 0-2 ja toinen luokilla 3-6. Joutsan lukio toimii kirkonkylällä.[31]

Joutsan pääkirjasto toimii kirkonkylällä, Leivonmäen lähikirjasto on auki kolmena päivänä viikossa ja Mieskonmäen ja Rutalahden lainausasemat kerran viikossa.[32]

Terveyspalveluja tarjoaa muun muassa Joutsan terveysasema, joka on eräs Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimipisteistä.[33]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsa on tunnettu heinäkuun toisena viikonloppuna järjestettävästä vuosittaisesta kesätapahtumastaan, Joutsan Joutopäivistä. Myös hiihtoseura Joutsan Pommi on ollut paljon esillä. Joutsalainen joukkue JoSePa pelaa futsalia toiseksi korkeimmalla sarajatasolla, Miesten Ykkösessä. [34]

Joutsassa sekä naapurikunnassa Luhangassa ilmestyy paikallislehti Joutsan Seutu.

Joutsan kotiseutuyhdistys ylläpitää Joutsan talomuseota (Museotie 2).[35]

Sahtikulttuuri on Joutsassa vahva. Joutsan Sahti oli vuoteen 2010 asti teollisesti valmistettu perinnejuoma. Yksityishenkilöt valmistavat sahtia edelleen kyläkunnilla.

Joutsan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rantakalan kaltainen muikkuryöppä, limppurieska ja rapakalja.[36] Taidelaitos Haihatus toimii Joutsassa.

Vuonna 1985 Joutsassa järjestettiin Kansainväliset matematiikkaolympialaiset. Osallistujien joukossa oli mm. vuonna 2002 Fieldsin mitalilla palkittu matemaatikko Laurent Lafforgue.[37]

Joutsa ja sen lähiseutu on vaikuttanut ainakin seuraavien elokuvien kuvamaailmaan: Mikko Niskasen Käpy selän alla (1966), Matti Kassilan Aatamin puvussa… ja vähän Eevankin (1971), Mika Kaurismäen Arvottomat (1982), Kari Franckin ja Hannu Kahakorven televisionäytelmän Juhani on kuumeessa (1985)[38]

Joutsa populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salatuissa elämissä Daniel Ojala muutti Pihlajakadulta Joutsaan hahmon poistuessa sarjasta. Myös Kummeli-sketsisarjan hahmo Mauno Ahonen on kertonut vitsin joutsalaismiehestä.[39]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Joutsa sijaitsee melko kaukana rautateistä, maantieliikenteen merkitys on korostunut. Joutsan kautta kulkee valtatie 4 (aiemmin kantatie 59), ja kuntakeskus sijaitsee suunnilleen Heinolan ja Jyväskylän puolivälissä.[9]

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla Joutsasta pääsee ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Pieksämäelle, Kouvolaan, Kotkaan, Sysmään ja Asikkalaan. Linja-autoyhteys Hirvensalmelle ja Mikkeliin lakkautettiin kesällä 2020.[40]

Joutsan keskustaajaman lähin rautatieasema sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Mäntyharjulla, ja Leivonmäeltä on lähimmälle rautatieasemalle matkaa noin 50 kilometriä Jyväskylään.

Lähimmälle lentoasemille kertyy Joutsasta matkaa noin 85 kilometriä Jyväskylään, ja Vantaalle on etäisyyttä noin 190 kilometriä. Mikkelin lentoasema ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijoittuu noin 80 kilometrin päähän.

Joutsaan liittyviä henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Joutsa Oikeusministeriö. Viitattu 11.10.2021.
  7. ↑ Kuntaliitto: Joutsa ja Leivonmäki 28.5.2007. Kunnat.net. Viitattu 9.7.2007.
  8. ↑ Valtioneuvosto hyväksyi Leivonmäen kunnan liittämisen Joutsan kuntaan 14.6.2007. Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 12.10.2008. Viitattu 9.7.2007.
  9. ↑ a b c d e f g h Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 336–340. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  10. ↑ Joutsa Järviwikissä. Viitattu 23.5.2017.
  11. ↑ Sysmän reitti Järviwikissä. Viitattu 23.5.2017.
  12. ↑ Henni Auvinen: Yle: Joutsasta löytyi kultaa - alkuperä selvitetään Iltalehti. 19.11.2015. Alma Media Oyj. Viitattu 19.11.2015.
  13. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  14. ↑ Joutsan seurakunnan historiaa Joutsan seurakunta. Viitattu 31.1.2018.
  15. ↑ Historiikki Joutsan lukio. Viitattu 31.1.2018.
  16. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  17. ↑ Hotelli Joutsenlampi myytiin sijoittajille 27.2.2008. Joutsan Seutu.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Leppänen, Mikko: Hotelli Joutsenlampi odottaa autiona areena.yle.fi. 31.10.2011.
  19. ↑ Makkonen, Markus: Joutsan hotelli Joutsenlampeen tulossa 150 henkilön vastaanottokeskus 14.9.2015. Keskisuomalainen.
  20. ↑ Kuisma, Osmo: Joutsenlammen vastaanottokeskuksessa opetellaan arkea – korpihotelli täyteen asukkaita 21.11.2015. Itä-Häme.
  21. ↑ Viuhko, Ari: Joutsan vastaanottokeskus kiinni, Heinolan paikkaluku supistuu 29.3.2016. Itä-Häme.
  22. ↑ Harri Nissinen Joutsan kunnanjohtajaksi Joutsan Seutu. 2004. Arkistoitu 1.2.2018. Viitattu 31.1.2018.
  23. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  24. ↑ Alueen Joutsa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  25. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  28. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  29. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  30. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Perusopetus (sekä linkatut koulujen sivut) Joutsa. Viitattu 25.2.2018.
  32. ↑ Kirjasto Joutsa. Viitattu 25.2.2018.
  33. ↑ Arkistoitu kopio Keski-Suomen seututerveyskeskus, seututk.fi. Arkistoitu 26.6.2020. Viitattu 26.6.2020.
  34. ↑ Suomen Palloliitto Suomen Palloliitto,. Viitattu 5.12.2023.
  35. ↑ Joutsan talomuseo Joutsan kotiseutuyhdistys,. Viitattu 24.8.2019.
  36. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 84. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  37. ↑ IMO viralliset sivut imo-official.org. Viitattu 25.10.2020.
  38. ↑ Kansallisen elokuvan Joutsa tihkusade.blogspot.com. Viitattu 22.9.2021.
  39. ↑ Kummeli - Joutsalaismies youtube.com. Viitattu 22.9.2021.
  40. ↑ Etelä-Savon ELY-keskus: Mikkelin seudun joukkoliikenne 1.6.2020 alkaen ely-keskus.fi. 1.6.2020. Viitattu 19.5.2024.
  41. ↑ Rikoskirjailija Harri Nykänen on Joutsan vapaa-ajanasukkaita joutsanseutu.fi. Arkistoitu 25.10.2021. Viitattu 22.9.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Häme
Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Pertunmaa • Sysmä
Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joutsa&oldid=22845688”