Jaana (lehti)
| Jaana | |
|---|---|
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Aihealue | naistenlehti |
| Julkaisija |
Uusi Kivipaino Lehtimiehet 1979–85 A-lehdet |
| ISSN | ISSN 0355-4236 |
| Perustettu | 1962 |
| Lakkautettu | 1985 |
| Päätoimittaja |
Mauri Lintera Jussi Niininen Annamaija Kataja[1] Eeropekka Rislakki |
| Kotimaa | Suomi |
| Ilmestymistiheys | kuukausittain, 1970-luvun puolivälissä viikoittain |
Jaana oli suomalainen naistenlehti, joka ilmestyi vuodesta 1962 vuoteen 1985.[2] Jaanan perusti Mauri Lintera hänen kustantamansa Jallu-miestenlehden menestyttyä mainiosti julkaisemalla kohukaunotar Tabe Slioorin 20-osaiset muistelmat. [3]
Jaanan levikki ylitti 100 000 kappaleen rajan 1970. Lintera myi Jaanan Uudelle Kivipainolle ja tämä edelleen Lehtimiehet Oy:lle. Lehtimiesten aikoina Lintera toimi itse Jaanan päätoimittajana, osti yksinoikeudet Miss Suomi -kilpailuihin ja kuvasi lehden uutta linjaa sanoilla ”missejä, mannekiineja, mulatteja ja mustalaisia”.[3]
Jaana muutettiin kuukausijulkaisusta viikkolehdeksi 1973. Lintera tilasi silloin Suomessa suositulta neuvostoliittolaiselta taidemaalari Ilja Glazunovilta tasavallan presidentti Urho Kekkosen muotokuvan, joka julkaistiin uudistuneen lehden ensimmäisen numeron kannessa.[4] Vuosikymmenen puolenvälin öljykriisi ja toimitukselliset riidat kaatoivat viikkolehtistrategian, ja Jaana alkoi hävitä levikkikisaa.[3] Vuoden 1977 alkupuoliskolla Jaanan nettolevikki oli 125 644, mikä teki siitä kolmanneksi suurimman suomalaisen naistenlehden Kotilieden (155 487) ja Annan (128 658) jälkeen.[5]
Jaana siirtyi 1979 Lehtimiehiltä A-lehdille ostajan kannalta huonolla vaihtokaupalla, jossa Lehtimiesten Urpo Lahtinen pääsi eroon kannattamattomasta Jaanasta, mutta A-lehdet tuli luopuneeksi hyvin kannattavasta Help!-nuortenlehdestä, jonka Lahtinen saman tien lakkautti häiritsemästä Suosikkinsa menestystä.[6] A-lehdet ei onnistunut saamaan Jaanaa enää uuteen nousuun. Keväällä 1985 lopetetun lehden viimeinen päätoimittaja oli Eeropekka Rislakki.[3]
Jaanan muina päätoimittajana toimivat eri aikoina ainakin Jussi Niininen[7] ja Annamaija Kataja[1].
Rautakirjan irtonumeromyynnissä Jaana oli tasaisesti noin kymmenenneksi suosituin kaikista lehdistä vuosina 1963, 1973 ja 1983.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Simonen, Elina: Toimittaja palkittiin ensimmäisenä naisena (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 4.4.2015. Viitattu 9.11.2020.
- ↑ Jaana HelMet-aineistohaku. Viitattu 23.3.2012.
- ↑ a b c d Anna Juvonen: Muistatko vielä sen brändin? Jaana yritti olla erilainen. (Lähde: Suomen lehdistön historia 8 & 10, Kustannuskiila. 1991-1992) Markkinointi & Mainonta, 29.1.2010. Talentum Oyj.
- ↑ Kekkosen 1973 kohutaulun salainen tausta paljastui 12.01.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.2.2012.
- ↑ Kotiliesi kiittää lukijoitaan, Kotiliesi 18/1977 s. 7.
- ↑ Kari Helopaltio: Suosikin vaatimaton päätoimittaja 11/2010. Journalisti-lehti. Viitattu 13.11.2012.
- ↑ Jukka Halonen: Jussi Niininen HS.fi Muistot. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.3.2012.
- ↑ Kastemaa, Matti J.: Rautakirjalla on puolensa, s. 50–51. (Tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna) Porvoo: Rautakirja, 1985. ISBN 951-9194-49-5