Ierápetra
| Ierápetra Ierápetran kunta Ιεράπετρα Δήμος Ιεράπετρας |
|
|---|---|
.jpg) Ierápetran kaupunkia. |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Ierápetra |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Kreeta |
| Alue | Kreeta |
| Alueyksikkö | Lasíthi |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 7202 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 551,0 km² |
| Väkiluku (2011) | 27 602[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 23 708 |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 16 139 |
| – Kaupunki | 12 355 |
| – Väestötiheys | 50,09 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 72x xx |
| Suuntanumero(t) | 284x0 |
| Rekisterikilpi | AN |
Ierápetra (kreik. Ιεράπετρα) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ιεράπετρας, Dímos Ierápetras), joka sijaitsee Lasíthin alueyksikössä Kreetan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 551,0 neliökilometriä ja väkiluku 27 602. Varsinaisen Ierápetran kaupungin väkiluku on 12 355 (vuonna 2011).[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ierápetran kaupunki sijaitsee Kreetan etelärannikolla Välimereen kuuluvan Libyanmeren rannalla.[3] Ierápetran kunta käsittää alueen rannikolla saaren kaakkoisosassa. Se muodostuu Ierápetran kaupungista, monista pienistä kylistä sekä Chrysín saaresta. Siihen kuuluvat myös pienet saaret Agriómandra, Fotiá ja Konída. Ierápetran kaupunki on Kreetan neljänneksi suurin taajama ja Euroopan eteläisin kaupunki.[4] Kaupungissa sataa vähiten koko Kreikassa ja siellä on eniten aurinkotunteja.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hierapytna
Antiikin aikana nykyisen Ierápetran paikalla sijaitsi Hierapytnan kaupunki. Paikalla sijaitsi todennäköisesti satama jo minolaisella kaudella. Kaupunki perustettiin doorilaisten Kreetan-valloituksen jälkeen, ja se hallitsi laajimmillaan suuria alueita saaren itäosassa. Kreetan jouduttua Rooman valtakunnan osaksi taisteli Hierapytna kauan roomalaisia vastaan, mutta lopulta siitä tuli Rooman valtakunnan eteläisin etuvartioasema. Roomalainen kausi oli Hierapytnan kukoistuskautta, ja siitä kehittyi tärkeä Kreikan, Italian, Lähi-idän ja Afrikan välisen kaupankäynnin keskus. Kaupunkiin rakennettiin suuri määrä muun muassa teattereita ja temppeleitä. Antiikin ajan kaupungista on kuitenkin säilynyt vain vähän jäänteitä.[3][5][6]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisella bysanttilaisella kaudella Hierapytna oli piispanistuin, mikä näkyy edelleen Kreetan kirkon Ierápytnan ja Siteían hiippakunnan nimessä. Saraseenit tuhosivat kaupungin vuonna 824 jaa. Myöhemmin paikalle syntyi uusi asutus. Nykyisin se tunnetaan nimimuodossa Ierápetra.[6] Kesäkuussa 1798 Napoleon I yöpyi Ierápetrassa ollessaan matkalla Egyptiin ja rakennus, jossa hän historioitsijoiden mukaan yöpyi, on nykyisin restauroitu.[3]
Nykyinen Ierápetran kunta muodostui, kun Ierápetra ja Makrý Gialós yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[7]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ierápetran nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Ierápetran arkeologinen museo, venetsialaisten rakentama Ierápetran linna (Kástro Kalés) sekä Napoleonin talo. Merkittävin kirkko on Pyhän Georgioksen katedraali, joka on Kreetan kirkon Ierápytnan ja Siteían hiippakunnan katedraali.[8] Muita merkittäviä kirkkoja ovat muun muassa Panagítsa- ja Aféntis Christós -kirkot. Kaupungissa on myös vanha turkkilaiskortteli, jossa sijaitsee Tzamí-nimellä tunnettu moskeija.[3]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ierápetrassa toimii osa Kreikan Välimeren yliopistosta.[9]
Kunnan osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Ierápetran kunta muodostuu kahdesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][7]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Ierápetra | Ágios Ioánnis | Agía Fotiá | 25 |
| Ágios Ioánnis | 8 | ||
| Férma | 532 | ||
| Koutsounári | 566 | ||
| Xirokamára | 37 | ||
| Anatolí | Ammoudáres | 121 | |
| Anatolí | 119 | ||
| Kalógeroi | 138 | ||
| Néa Anatolí | 1 002 | ||
| Stómio | 231 | ||
| Christós | Christós | 64 | |
| Lakoúdia | 8 | ||
| Mathokotsaná | 0 | ||
| Selákano | 29 | ||
| Gdóchia | Gdóchia | 63 | |
| Vátos | 11 | ||
| Ierápetra | Agiasménos | 20 | |
| Ágios Geórgios | 24 | ||
| Chrysí (saari) | 2 | ||
| Gra Lygiá | 1 528 | ||
| Faneroménin luostari (Moní Faneroménis) | 2 | ||
| Ierápetra | 12 355 | ||
| Kámpos | 81 | ||
| Kefála | 21 | ||
| Kentrí | 1 021 | ||
| Potámoi | 405 | ||
| Stavrós | 71 | ||
| Vaïniá | 609 | ||
| Kalamáfka | Kalamáfka | 425 | |
| Kamára | 27 | ||
| Psathí | 12 | ||
| Káto Chorió | Káto Chorió | 946 | |
| Psarí | 0 | ||
| Thryptí | 0 | ||
| Kavoúsi | Drakalévri | 0 | |
| Kavoúsi | 559 | ||
| Mélisses | 4 | ||
| Panagía | 0 | ||
| Tsamántis | 0 | ||
| Makryliá | Makryliá | 122 | |
| Máles | Panagía Exakoustín luostari (Moní Panagías Exakoustís) | 0 | |
| Máles | 302 | ||
| Meseléroi | Meseléroi | 135 | |
| Metaxochóri | Metaxochóri | 12 | |
| Mourniés | Áno Sými | 32 | |
| Mourniés | 105 | ||
| Mýrtos | Gavrílis | 19 | |
| Kallithéa | 40 | ||
| Kopánes | 99 | ||
| Mýrtos | 441 | ||
| Néos Mýrtos | 21 | ||
| Mýthoi | Karýdi | 20 | |
| Minós | 23 | ||
| Mýthoi | 350 | ||
| Orniás | 1 | ||
| Sykiá | 2 | ||
| Pacheiá Ámmos | Monastiráki | 16 | |
| Pacheiá Ámmos | 574 | ||
| Vasilikí | 72 | ||
| Xirókampos | 184 | ||
| Ríza | Kaiménos | 32 | |
| Ríza | 40 | ||
| Sfakoúra | 0 | ||
| Yhteensä: 23 708 | |||
| Makrý Gialós | Ágios Stéfanos | Ágios Stéfanos | 131 |
| Makrý Gialós (Makrygialós) | 760 | ||
| Chrysopigí | Bémponas | 11 | |
| Chrysopigí | 179 | ||
| Lithínes | Azáli | 2 | |
| Lagkáda | 22 | ||
| Lithínes | 322 | ||
| Oreinó | Ágios Panteleímonas | 118 | |
| Andrianós | 0 | ||
| Kalyvítis | 5 | ||
| Oreinó | 101 | ||
| Péfkoi | Análipsi | 584 | |
| Áspros Potamós | 35 | ||
| Péfkoi | 85 | ||
| Pilalímata | 59 | ||
| Perivolákia | Epáno Perivolákia | 0 | |
| Kaló Neró | 78 | ||
| Kapsáksen luostari (Moní Kapsá) | 2 | ||
| Perivolákia | 21 | ||
| Pezoúlas | 2 | ||
| Schinokápsala | Achliá | 133 | |
| Galíni | 108 | ||
| Mávros Kólympos | 99 | ||
| Schinokápsala | 87 | ||
| Stavrochóri | Koutsourás | 775 | |
| Lápithos | 25 | ||
| Stavrochóri | 147 | ||
| Tsikkalariá | 3 | ||
| Yhteensä: 3 894 | |||
| Yhteensä: 27 602 | |||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Hanna, Nick: Kreeta, s. 80–81. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
- ↑ Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 56. (Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset)) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0
- ↑ a b Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 371–373. (Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda) Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Hierapytna, later Hierapetra (Ierapetra) Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
- ↑ Ιερός Μητροπολιτικός Ναός Αγίου Γεωργίου (Ιεράπετρα) Ορθόδοξη Κρήτη. Viitattu 9.10.2017.
- ↑ Ελληνικό Μεσογειακό Πανεπιστήμιο (ΕΛΜΕΠΑ) Οικονομολόγος. Viitattu 17.11.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ierápetran kaupunki Wikimedia Commonsissa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ierápetran kunta Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Ιεράπετρας. Ierápetran kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
