Graz
Graz | |
---|---|
vaakuna |
|
Graz |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Itävalta |
Osavaltio | Steiermark |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 127,56 km² |
Väkiluku (2014) | 269 997 |
– Väestötiheys | 2 100 as./km² |
Graz (sloveeniksi Gradec) on Itävallan toiseksi suurin kaupunki ja Steiermarkin pääkaupunki. Sen asukasluku on 269 997 asukasta (2014). Grazin vanhakaupunki on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Graz sijaitsee Itävallan kaakkoisosassa lähellä Slovenian rajaa, noin 200 kilometriä Wienistä lounaaseen[1] ja 50 kilometriä Mariborista pohjoiseen. Kaupungin läpi virtaavan joen nimi on Mur. Grazia ympäröi Steiermarkille tyypillinen kukkulamaisema. Kaupungin eteläpuolella sen sijaan on alankoa. Grazin korkein kohta on Plabutschin 763 metriä korkea huippu[2]. Kaupungin ympäristö kuuluu Graz-Umgebungin piiriin.
Kaupunginosat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Graz on jaettu 17 Bezirkiin eli kaupunginosaan. Kaupunginosat ovat numeroituja, mutta päinvastoin kuin Wienissä, Grazissa kaupunginosista puhutaan niiden nimillä. Pinta-alaltaan suurin kaupunginosa on Andritz, kun taas Jakomini on asukasmäärältään suurin.
- Innere Stadt (Keskusta: Raatihuone, keskusaukio, kellotorni, ostoskatu Herrengasse)
- St. Leonhard (Teknillinen korkeakoulu)
- Geidorf (Kolme muuta yliopistoa)
- Lend (Rautatieasema)
- Gries (Työläiskortteli)
- Jakomini (Jakominiplatz, tärkeä raitioliikenteen solmukohta)
- Liebenau (Graz-Liebenaun stadion)
- St. Peter
- Waltendorf
- Ries
- Mariatrost (Mariatrostin basilika, pyhiinvaelluskohde)
- Andritz
- Gösting
- Eggenberg (Eggenbergin linna)
- Wetzelsdorf
- Straßgang
- Puntigam
Grazin kaupunkiin kiinni kasvaneita tärkeitä esikaupunkialueita ovat muun muassa Seiersberg ja Feldkirchen bei Graz.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Graz sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä, mutta ilmastoon vaikuttaa myös Välimerenilmasto. Kaupungin sijainti Alppien kaakkoispuolella suojaa sitä Keski-Euroopan sääoloilta: sadevyöhykkeet saapuvat tyypillisesti etelästä.
Vuonna 2006 Grazin keskilämpötila oli 10,1 °C. Kylmin kuukausi oli tammikuu (–3,4 °C) ja lämpimin heinäkuu (+22,3 °C).[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin linnavuorella (Schlossberg) oli luultavasti linnoitus jo 800-luvulla. Graz sai kaupunkioikeudet vuonna 1240, ja keskiajalla siitä kehittyi Steiermarkin keskus. Habsburgit asuivat kaupungissa vuodesta 1379. 1400- ja 1500-luvuilla rakennettujen muurien avulla kaupunki pystyi puolustautumaan unkarilaisia ja turkkilaisia vastaan. Napoleonien sotien aikana kaupunkia hallitsivat ajoittain ranskalaiset, jotka räjäyttyivät Schlossburgin linnoituksen 1809, ja paikalle rakennettiin puisto.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazissa asuu 250 099 asukasta, ja asukastiheys on 1 960,49 asukasta/km².
Grazin väestöpyramidin mukaan alle 15-vuotiaita on 13,5 %, 15–59-vuotiaita 63,8 %. Yli 59-vuotiaiden osuus väestöstä on 22,7 %. Naisia on väestöstä 52 %. Grazilaisten keski-ikä on 41,1 vuotta. Elinajanodote naisilla on 82,4 vuotta ja miehillä 76,2 vuotta.[5]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1869: 98 229
- 1900: 168 808
- 1923: 199 578
- 1939: 208 016
- 1961: 237 080
- 1981: 243 166
- 1991: 237 810
- 2001: 226 244
- 2006: 250 099
Lähde: Statistik Austria[6]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazin 250 000 asukkaasta 32 072 eli 13,1 prosenttia on ulkomaalaisia. Eniten ulkomaalaisia on Turkista, Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä Serbiasta. Prosentuaalisesti eniten ulkomaalaisia (25,7 %) asuu Griesin kaupunginosassa. Puhutuimmat kielet Grazissa ovat saksan jälkeen kroatia ja turkki.[7]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazin poliittisessa hallinnossa työskentelee kaksi päätöselintä: kaupunginvaltuusto (Gemeinderat) ja kaupunginhallitus (Stadtregierung). Väestö valitsee kaupunginvaltuuston viideksi vuodeksi, ja kaupunginvaltuusto puolestaan valitsee kaupunginhallituksen, johon myös kaupunginjohtaja kuuluu.
Graz ja Wien ovat ainoat Itävallan kaupungit, joissa valitaan myös kaupunginosavaltuusto (Bezirksrat). Kaupunginosavaltuustoissa on 7–19 jäsentä kaupunginosan asukasluvusta riippuen. Kaupunginosavaltuustoilla on oikeus tulla kuulluiksi monissa kaupunginosaa koskevissa päätösasioissa.
Kaupunginvaltuustossa on 56 jäsentä. Vuonna 2021 kunnallisvaalit voitti Itävallan kommunistinen puolue (KPÖ) 28,9 prosentilla äänstä, Itävallan kansanpuolue (ÖVP) sai 25,7 prosenttia.[8]
Kaupunginvaltuuston jäsenet sekä jokaisen 17 kaupunginosan edustajat kokoontuvat kerran kuukaudessa Grazin raatihuoneessa. Istunnot ovat yleisölle avoimia.
Marraskuussa 2021 Grazin pormestariksi valittiin Kommunistisen puolueen (KPÖ) Elke Kahr.[9]
Kaupunginhallitus kokoontuu kerran viikossa[10].
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Graz on merkittävä yliopistokaupunki, jonka yliopistoissa opiskelee 40 000 opiskelijaa. Seuraavassa kaupungin neljä yliopistoa ja niiden opiskelijaluvut:
- Karl-Franzens-Universität, perustettu 1585 ja Itävallan toiseksi suurin yliopisto, 22 000 opiskelijaa [11]
- Technische Universität, n. 9 000 opiskelijaa [12]
- Medizinische Universität, n. 6 000 opiskelijaa
- Universität für Musik und darstellende Kunst, n. 1 500 opiskelijaa
Lisäksi Grazissa toimii kaksi ammattikorkeakoulua.
Kirjastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazissa toimii kaupungin ylläpitämä pääkirjasto, joka perustettiin vuonna 1895. Kirjasto on vuodesta 1995 sijainnut Griesin kaupunginosassa. Kirjastossa on niteitä yli 38 000[13]. Lisäksi Grazin kaupunginkirjastolla on viisi muuta toimipistettä ympäri kaupunkia (Gösting, Eggenberg, St. Leonhard, Geidorf ja Andritz) sekä Mediathek-niminen mediakirjasto, jolla on yli 15 000 niteen kokoelma videoita sekä CD- ja DVD-levyjä. Kaupungin alueella liikennöi myös kirjastoauto.
Grazin yliopiston kirjasto on Steiermarkin osavaltion suurin tieteellinen kirjasto.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazissa toimii Grazin liikennelaitoksen (Grazer Verkehrsbetriebe) suunnittelema kattava julkinen liikenne. Sisäisen liikenteen merkittävä solmukohta on keskusaukion eteläpuolella sijaitseva Jakominiplatz. Tunnin voimassa oleva kertalippu maksaa Grazissa 2,20 euroa. Grazissa liikennöi kuusi raitiovaunulinjaa ja kaksikymmentäneljä bussilinjaa. Lisäksi öisin liikennöi seitsemän yöbussilinjaa ja kaksi raitiovaunulinjaa. Liikennelaitos vastaa myös Schlossbergille vievästä köysiradasta. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 99 miljoonaa, joista yli puolet on raitiovaunumatkoja. Koko joukkoliikenneverkoston pituus on 337 kilometriä.[14]
Grazin päärautatieasema (Graz Hauptbahnhof) sijaitsee Mur-joen länsipuolella, Itävallan eteläradan varrella. Asema on myös Steiermarkin itäradan päätepiste. Grazista lähtee junia säännöllisin väliajoin muun muassa Wieniin (kesto n. 2,5 tuntia, suora yhteys joka toinen tunti), Zagrebiin (n. 4 tuntia, kaksi suoraa yhteyttä päivässä) ja Ljubljanaan (n. 3,5 tuntia, kaksi suoraa yhteyttä päivässä). Lisäksi Grazista on hyvät yhteydet Italiaan (vaihto Bruck an der Murissa).[15]
Graz sijaitsee eurooppateiden E57, E59 ja E66 varrella.
Grazin lentoasema sijaitsee kaupungin keskustan eteläpuolella. Muun muassa lentoyhtiöt Austrian Airlines ja Lufthansa.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Graz levittäytyy Mur-joen itäpuolella sijaitsevan Schlossbergin ympärille. Vanhakaupunki, pääostoskadut ja kaikki yliopistot sijaitsevat joen itäpuolella.
Schlossberg
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Schlossberg eli linnavuori on 123 metriä kaupungin keskusaukion yläpuolelle [16] kohoava vehreä kukkula keskellä Grazin vanhaakaupunkia. Kaupunki on saanut nimensä linnavuoresta: alkuperäinen slaavilainen sana gradec tarkoittaa pientä linnaa. Schönbrunnin rauhansopimuksen jälkeen 1809 Napoleon I valloitti Schlossbergin, mutta ennen sitä kaupunkilaiset ostivat kellotornin omakseen, ja ranskalaiset säästivät sen. Schlossbergin huipulle vie useita metsäpolkuja, maanalainen hissi sekä köysirata (valmistunut 1894). Huipulle pääsee myös Schlossbergplatzilta lähteviä, 1914–1918 rakennettuja portaita pitkin. Schlossbergiltä näkee koko kaupungin sekä ympäröivää maisemaa.
- Kukkulan tärkein nähtävyys on Grazin symboliksi muodostunut kellotorni, jonka erikoisuutena on minuuttiviisaria pidempi tuntiviisari.
Vanhakaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazin vanhakaupunki lisättiin vuonna 1999 UNESCOn maailmanperintöluetteloon [17]. Punaiset katot ovat tunnusomainen osa vanhaakaupunkia. Sen tärkeimmät nähtävyydet ovat
- Grazin tuomiokirkko, joka rakennettiin vuonna 1438. Se edustaa gotiikan tyylisuuntaa.
- Keisari Ferdinand II on haudattu tuomiokirkon vieressä sijaitsevaan mausoleumiin. Keisari antoi italialaiselle hoviarkkitehdilleen vuonna 1614 tehtävän rakentaa mausoleumi. Ferdinand haudattiin mausoleumiin 1637 ja grazilainen Johann Bernhard Fischer von Erlach suunnitteli sisätilat. Mausoleumi ja sen yhteyteen rakennettu Pyhän Katariinan kirkko ovat olennainen osa vanhankaupungin näkymää.
- Vuonna 1899 avattu Grazin oopperatalo on Itävallan toiseksi suurin oopperatalo.
- Kaupungin keskuspiste on Hauptplatz eli keskusaukio. Aukiolla on lukuisia pikaruokakojuja ja 1878 pystytetty Arkkiherttua Johannin patsas. Hauptplatzilla sijaitsee myös 1893 valmistunut Grazin raatihuone.
- Herrengassella sijaitseva Stadtpfarrkirche edustaa barokin tyylisuuntaa.
Muu kaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herz-Jesu-Kirche on Grazin suurin kirkko. Kirkossa on maan kolmanneksi korkein kellotorni.
- Eggenbergin linna on barokkipalatsi, jota ympäröi suuri puutarha.
- Steiermarkin tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin kuuluu Grazin keskustan ulkopuolella sijaitseva Mariatrostin basilika.
Museoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Grazin Kunsthaus on 2003 avattu modernin taiteen museo. Grazilaiset kutsuvat sitä lempinimellä "Friendly Alien" (ystävällinen avaruusolio).
- Neue Galerie ja Alte Galerie
- Landeszeughaus eli haarniskamuseo
- Arnold Schwarzenegger museo sijaitsee Thalissa, Grazin vieressä
Puistoja ja ulkoilualueita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazin pinta-alasta 40 prosenttia on vihermaata, ja kaupungissa on hyvin paljon ulkoilumahdollisuuksia keskeisistä puistoista ympäröiviin metsiin.
- Grazilaisten keskuspuisto eli Stadtpark levittäytyy vyömäisesti vanhankaupungin itäpuolelle.
- Hilmteich on keskustan itäpuolella sijaitseva paikallisten suosima lampi, jota ympäröivät lukuisat kävely- ja lenkkeilypolut.
- Mur-joen länsipuolella sijaitsee Plabutschin ulkoilualue, joka käsittää myös kaupungin korkeimman pisteen sekä 122 kilometriä vaelluspolkuja.
Toreja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaiser-Josef-Platz on keskustan merkittävin torialue. Siellä on käyty kauppaa vuodesta 1928. Kauppatorin pinta-ala on melkein 5 000 neliömetriä.[18]
- Lendplatz, Mur-joen länsipuolella, on myös tärkeä kauppatori.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Graz oli vuonna 2003 Euroopan ainoa kulttuuripääkaupunki. Itävallan toiseksi suurimman oopperatalon lisäksi kaupungissa toimii kaupunginteatteri eli Schauspielhaus. Kesäisin paikalla järjestetään suuri musiikkifestivaali Styriarte.
Tunnettuja grazilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Carl von Bardolff (1865–1953), kenraali ja kirjailija
- Wolgang Bauer (1941–2005), näytelmäkirjailija
- Bernd Brückler (s. 1981), jääkiekkomaalivahti
- Karl Böhm (1894–1941), kapellimestari
- Johann Bernhard Fischer von Erlach (1656–1723), arkkitehti
- Heinz Fischer, Itävallan liittopresidentti 2004–2016
- Alexander Girardi (1850–1918), näyttelijä
- Nikolaus Harnoncourt (1929–2016), kapellimestari (syntyi Berliinissä mutta vietti lapsuutensa Grazissa)
- Richard Heuberger (1850–1914), säveltäjä
- Inge Morath (1923–2002), valokuvaaja
- Jochen Rindt (1942–1970), kilpa-ajaja (vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Grazissa)
- Arnold Schwarzenegger (s. 1947), näyttelijä, kehonrakentaja ja Kalifornian kuvernööri (syntyi Thalin kylässä aivan Grazin ulkopuolella)
- Robert Stolz (1880–1975), säveltäjä ja kapellimestari
- Wilhelm Thöny (1888–1949), taidemaalari ja graafikko
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grazilla on seuraavat ystävyyskaupungit:
- Coventry, Iso-Britannia, vuodesta 1948 (sopimus vuodesta 1957)
- Montclair, New Jersey, Yhdysvallat, vuodesta 1950
- Groningen, Alankomaat, vuodesta 1965
- Darmstadt, Saksa, vuodesta 1968
- Trondheim, Norja, vuodesta 1968
- Pula, Kroatia, vuodesta 1972
- Trieste, Italia, vuodesta 1973
- Maribor, Slovenia, vuodesta 1987
- Pécs, Unkari, vuodesta 1989
- Dubrovnik, Kroatia, vuodesta 1994
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Graz Online: Graz Info (Arkistoitu – Internet Archive)
- Graz Tourism: Sights to see (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Graz Tourismus: Ihre Anreise nach Graz
- ↑ Graz Tourismus: Zahlen, Daten, Fakten
- ↑ Land Steiermark: Klimadaten
- ↑ Graz Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Land Steiermark - Wohnbevölkerung
- ↑ Statistik Austria: Bevölkerungsstand
- ↑ Graz Online: ausländische EinwohnerInnen - Statistik (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KPÖ gewinnt Grazer Gemeinderatswahl, Bürgermeister Nagl tritt zurück Der Standard. Viitattu 18.12.2021.
- ↑ Elke Kahr ist neue Grazer Bürgermeisterin Steiermark. 17.11.2021. Viitattu 18.12.2021.
- ↑ Graz Online: Die Stadtregierung (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Karl-Franzens-Universität Graz - Facts & Figures
- ↑ TU Graz - Statistics and Reports
- ↑ Stadtbibliothek Graz - Hauptbibliothek
- ↑ GVB - Wir über uns: Zahlen und Daten
- ↑ ÖBB Reiseportal
- ↑ https://www.stadt-graz.at/sehenswuerdigkeiten/schlossberg-graz.html
- ↑ UNESCO World Heritage Centre - City of Graz
- ↑ Graz Online - Bauernmarkt Kaiser-Josef-Platz (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salzburgin historiallinen keskusta, Schönbrunnin linna ja puutarhat
- Hallstatt–Dachsteinin ja Salzkammergutin kulttuurimaisema
- Semmeringin rautatie
- Grazin historiallinen keskusta ja Eggenbergin linna
- Wachaun kulttuurimaisema
- Neusiedlerjärven kulttuurimaisema
- Wienin historiallinen keskusta
- Alppien paalutalot
- Itävallan alueen pyökkimetsät
1980-luku |
|
---|---|
1990-luku |
|
2000-luku | |
2010-luku | |
2020-luku |