F-Secure
| F-Secure Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Switch on freedom |
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: FSECURE |
| Markkina-arvo |
 483,5 milj. € (31.12.2019)[1] |
| ISIN | FI0009801310 |
| Perustettu |
Data Fellows 1988 |
| Perustaja |
Risto Siilasmaa Petri Allas |
| Toimitusjohtaja | Timo Laaksonen |
| Puheenjohtaja | Pertti Ervi |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | tietokoneohjelmistot |
| Tuotteet | tietoturvatuotteet |
| Liikevaihto |
111,0 milj. € (2022)[1] |
| Liikevoitto |
38,8 milj. € (2022)[1] |
| Tilikauden tulos |
30,1 milj. € (2022)[1] |
| Henkilöstö | 350+ (2022)[1] |
| Kotisivu |
www |
F-Secure Oyj (vuoteen 1999 Data Fellows Oyj)[2] on vuonna 1988 perustettu tietoturvaratkaisuja muun muassa tietokoneille, matkapuhelimille ja tableteille tarjoava suomalainen yritys. F-Securen tunnetuimmat edustajat lienevät sen perustajan Risto Siilasmaan lisäksi yhtiön tutkimuspäällikkö Mikko Hyppönen, joka esiintyy usein julkisuudessa, kun tietoturvauhkia uutisoidaan. F-Secure listautui Helsingin pörssiin vuonna 1999.
F-Secure valmistaa tietoturvatuotteita kaikenlaisille tietokoneille ja eri käyttöjärjestelmillä varustetuille älypuhelimille ja tableteille.
Marraskuussa 2020 yrityksen toimitusjohtajana aloitti Juhani Hintikka, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa ohjelmistoyhtiö Comptelin toimitusjohtajana.[3] Kesäkuusta 2016 alkaen toimitusjohtajan tehtävää hoitanut Samu Konttinen siirtyi Virian toimitusjohtajaksi.[4]
Kesäkuussa 2022 F-Secure jakautui kahteen erilliseen yhtiöön, joista toinen oli WithSecure.[5] Risto Siilasmaasta tuli WithSecuren hallituksen puheenjohtaja ja Juhani Hintikasta sen toimitusjohtaja, Pertti Ervistä tuli uuden F-Securen hallituksen puheenjohtaja ja Timo Laaksosesta sen toimitusjohtaja.[6] Myöhemmin Hintikka joutui eroamaan WithSecuren toimitusjohtajan tehtävästä ehdollisen vankeustuomion takia.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Risto Siilasmaa perusti Data Fellowsin 16. toukokuuta 1988 yhdessä Petri Allaksen kanssa. Perustamisen aikaan Siilasmaa oli 22-vuotias tuotantotalouden opiskelija Teknillisessä korkeakoulussa, ja Petri Allas oli hänen opiskelukaverinsa. Samana vuonna havaittiin maailman ensimmäinen verkkomato, Morris. Alkuvaiheessa Data Fellows koulutti tietokoneen käyttäjiä ja rakensi räätälöityjä tietokantoja, mutta myöhemmin yhtiö erikoistui virustorjuntaan ja muihin tietoturvaohjelmistoihin, kun kolme vuotta perustamisen jälkeen yhtiö käynnisti ensimmäisen suuren ohjelmistoprojektinsa ja kehitti ensimmäisen heuristisen skannerin virustorjuntatuotteille.[8][9] F-Securen ensimmäinen virustorjuntatuote Windows-tietokoneille julkaistiin vuonna 1994.
Data Fellows listautui Helsingin pörssiin keskellä it-kuplaa perjantaina 5. marraskuuta 1999. Kaupankäynnin alettua yhtiön osakekurssi nousi puolessa tunnissa 7,70 eurosta 33 euroon. Listautumisen aikaan Siilasmaa omisti yhtiöstä 57 prosenttia. Data Fellows vaihtoi samoihin aikoihin nimensä F-Secureksi. It-kuplan puhjettua myöhemmin syksyllä 2001 F-Securen kovimmista hinnoista katosi kuitenkin noin 90 prosenttia.[9]
1990-luvun lopulla Yhdysvaltain viranomaiset pyysivät F-Securelta tietoja mahdollisesta takaportista tai yleisavaimesta yhtiön F-Secure Desktop -salausohjelmasta, jonka avulla olisi päästy käsiksi ohjelmaa käyttäneen huumerikollisen tietokoneen tietoihin oikeuden niin päättäessä. Mikko Hyppösen mukaan kyseessä oli yksittäistapaus. Hän kertoi myös, että yhtiön tuotteissa ei ole takaportteja, niiden rakentamista ei ole pyydetty eikä tällaisiin pyyntöihin suostuttaisi.[10]
F-Secure teki kesäkuussa 2018 historiansa suurimman yrityskaupan hankkimalla brittiläisen tietoturvayhtiön MWR InfoSecurityn noin 92 miljoonalla eurolla. Yrityskaupan myötä aiemmin Pohjoismaihin keskittynyt F-Secure sai jalansijaa esimerkiksi Britannian ja Yhdysvaltojen markkinoilla, joissa MWR:llä oli jo ennestään liiketoimintaa.[11]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]F-Secure tekee tietoturvaohjelmistoja kuluttajille ja yrityksille, yhtiö on historiansa aikana muun muassa perustanut maailman ensimmäisen tietoturvasivuston ja luonut ensimmäisen reaaliaikaisen virustentorjuntatuotteen kannettaville Windows-tietokoneille.[8]
F-Securen nykyisiä kuluttajatuotteita ovat muun muassa F-Secure Total, F-Secure Internet Security, F-Secure VPN, sekä F-Secure ID Protection -salasanamanageri.[12] F-Securen ohjelmistoja myyvät Suomessa eteenpäin muun muassa Elisa, Telia ja DNA, jotka ovat brändänneet tuotteen itselleen ja myyvät sitä asiakkailleen omilla tuotemerkeillään.
Elisa ja F-Secure aloittivat syksyllä 2018 yhteistyön, jossa kehitetään IoT-laitteita suojaavaa tietoturvareititintä, jolla voisi suojata kotien tietokoneiden, tablettien ja puhelinten lisäksi ne laitteet, joihin ei voi asentaa tietoturvaohjelmia. Tällaisiin laitteisiin kuuluu esimerkiksi mediasoittimet, pelikonsolit, älytelevisiot ja perinteiset kodinkoneet, kuten jääkaapit, ilmalämpöpumput ja valvontakamerat.[13]
Omistajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]F-Securen viisi suurinta osakkeenomistajaa, tilanne 31. maaliskuuta 2024:[14]
| Omistaja | Omistusosuus |
|---|---|
| 1. Risto Siilasmaa | 34,37 % |
| 2. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 6,62 % |
| 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3,59 % |
| 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 2,52 % |
| 5. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 2,48 % |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Vuosikertomus 2019 (PDF) F-Secure Oyj. Arkistoitu 23.10.2020. Viitattu 20.10.2020.
- ↑ Yritys: F-Secure Oyj Kauppalehti. Viitattu 27.8.2017.
- ↑ F-Securen toimitusjohtajaksi nimitettiin Juhani Hintikka Taloussanomat. 8.10.2020. Ilta-Sanomat. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ F-Securen pomon uusi työnantaja selvisi: Virian toimitusjohtajaksi Tivi. 8.10.2020. Viitattu 21.10.2020.
- ↑ Tietoturvayhtiö F-Secure jakautuu – kuluttaja- ja yritysliiketoiminnot eri yhtiöihin IS Taloussanomat. 17.2.2022. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ Tietoturvayhtiö F-Secure jakautuu – kuluttaja- ja yritysliiketoiminnot eri yhtiöihin Salon Seudun Sanomat. 17.2.2022. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Sisäpiirikaupoista tuomittu Juhani Hintikka jättää tehtävänsä With Securen toimitusjohtajana Helsingin Sanomat. 8.4.2024. Viitattu 8.4.2024.
- ↑ a b Kotilainen, Samuli: Kerrostalon alakerrasta menestystarinaksi – F-Secure 25 vuotta Tivi. 30.5.2013. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ a b Järvinen, Elina: Mies joka myi Nokian Suomen Kuvalehti. 25.4.2014. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Aalto, Maija: Yhdysvaltain viranomaiset kyselleet myös F-Securelta takaporteista hs.fi. 8.9.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 27.11.2014.
- ↑ Kriikku, Marjut: F-Secure ostaa englantilaisyrityksen kymmenien miljoonien kaupassa Aamulehti. 18.6.2018. Arkistoitu 24.7.2019. Viitattu 24.7.2019.
- ↑ Tietoturva ja yksityisyyden suojaus f-secure.com. F-Secure Oyj. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Lehto, Tero: Elisa ja F-Secure kehittävät esineiden internetin tietoturvalaitetta Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
- ↑ Osakkeenomistajat F-Secure Oyj. Viitattu 8.4.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mainittavia yrityksiä: |
|
|---|---|
| Ohjelmia eri alustoille: | |
| • Työpöytä • Palvelimet |
|
| • Mobiililaitteet • Tabletit |