Etelä-Venäjä
| Etelä-Venäjä Юг Росси́и Jug Rossii |
|||
|---|---|---|---|
1919–1920 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 1 130 000[1] km² | ||
| Uskonnot | ortodoksisuus | ||
| Kieli | venäjä, ukraina | ||
| Edeltäjä |
 Venäjän tasavalta |
||
| Seuraaja |
 Neuvosto-Venäjä |
||
.png)
Etelä-Venäjä (ven. Юг Росси́и, Jug Rossii) oli kansainvälisesti tunnustamaton lyhytikäinen valtiomuodostelma Venäjän sisällissodan aikana maan etelälaidalla 1919–1920.
Kenraali Anton Denikin kokosi bolševikkeja vastaan taistelevan Etelä-Venäjän armeijan vuonna 1918. Armeijan hallitsemalle alueelle perustettiin keväällä 1919 oma hallinto, jota johti armeijan komentaja Denikin. Denikin järjesti Etelä-Venäjällä paikallishallintoa ja oikeuslaitosta ja sai huomattavaa taloudellista ja aseellista tukea ympärysvalloilta. Epäonnistunut hyökkäys kohti Moskovaa loppuvuodesta 1919 johti Etelä-Venäjän nopeaan romahtamiseen. 30. maaliskuuta 1920 Etelä-Venäjä käytännössä lakkautettiin, Denikin luovutti armeijansa komennon Pjotr Wrangelille ja pakeni maasta.[1]