Epimetheus (kuu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Epimetheus
Löytäminen
Löytäjät Richard L. Walker
Löytöaika 1966
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta Saturnus
Keskietäisyys 151 422 km
Eksentrisyys 0,009
Kiertoaika 0,6959 d
Inklinaatio 0,37°
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 138 × 110 × 110 km
Pinta-ala - km2
Massa 5,35 × 1017 kg
Keskitiheys 0,61 g/cm3
Painovoima pinnalla ~0,008 m/s2
Pyörähdysaika 22 h 37 min 5 s
Akselin kaltevuus
Albedo 0,5
Pinnan lämpötila alin: K-
keski: -
ylin: -
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine ei ole

Epimetheus on Saturnuksen kuu. Se tunnetaan myös tunnuksella Saturnus XI. Kuu on nimetty kreikkalaisen mytologian Epimetheuksen mukaan.

Epimetheus kiertää käytännössä samaa rataa kuin Janus. Tähtitieteilijät olettivat aluksi, että kappaleita olisi vain yksi tällä kiertoradalla ja heillä oli vaikeuksia sovittaa yhteen kahden eri kappaleen havaintoja. Audouin Dollfus havaitsi kuun 15. joulukuuta 1966 ja ehdotti sille nimeä ’Janus’.[1] 18. joulukuuta 1966 Richard L. Walker teki havainnon, jota nykyään pidetään Epimetheuksen löytämisenä.[2] Kuitenkin silloin uskottiin, että kiertoradalla oli vain yksi kuu, epävirallisesti Januksena tunnettu.

Lokakuussa 1978 Stephen M. Larson ja John W. Fountain oivalsivat, että vuoden 1966 havainnot selitettäisiin parhaiten kahdella eri kappaleella, jotka jakavat saman kiertoradan. Tähän saatiin vahvistus Voyager 1 -luotaimen Saturnuksen ohilennon aikana vuonna 1980, jolloin sille annettiin väliaikainen tunnus S/1980 S 3. Epimetheuksen löytämisen jakaa näin Walker yhdessä Larsonin ja Fountainin kanssa. IAU nimesi kuut virallisesti Epimetheukseksi ja Janukseksi vuonna 1983. Cassini-luotain suoritti Epimetheuksen ohilennon 3. joulukuuta 2007.

Epimetheus ja Janus. Kuiden läheisyys on optinen illuusio, Epimetheus vasemmalla on noin 40 000 km lähempänä kuin Janus.

Epimetheus ja Janus kiertävät käytännössä samaa rataa Saturnuksen F- ja G-renkaiden välissä. Kiertoratojen keskietäisyyden ero on vain 50 km. Koska lähemmällä kiertoradalla olevan kappaleen nopeus on suurempi se saavuttaa ulommalla kiertoradalla olevaa kappaletta. Epimetheuksen halkaisijan ollessa 115 km ja Januksen 178 km näyttäisi siltä, että kappaleet törmäävät toisiinsa. Kuitenkin sisemmän kuun saavuttaessa ulompaa kuuta niiden keskinäinen vetovoima lisää sisemmän kuun liike-energiaa ja nostaa sen kiertorataa aiheuttaen samalla nopeuden hidastumisen. Samalla ulompi kuu menettää saman määrän liike-energiaa ja putoaa alemmalle kiertoradalle nopeuden samalla lisääntyessä. Kuut vaihtavat näin kiertoratoja ja alkavat etääntyä toisistaan, eivätkä ne lähesty koskaan toisiaan lähemmäksi kuin 10 000 km. Kiertoratojen vaihtaminen tapahtuu noin neljän vuoden välein, edellisen kerran 2010. Ilmiö on nykytiedon mukaan ainutlaatuinen Aurinkokunnassa.

Fyysiset ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epimetheuksessa on useita halkaisijaltaan yli 30 km olevia kraattereita sekä erikokoisia harjanteita ja uurteita. Kraattereiden suuri määrä osoittaa, että Epimetheuksen täytyy olla varsin vanha. Janus ja Epimetheus ovat saattaneet syntyä yhden kappaleen hajoamisesta, mutta tämän on täytynyt tapahtua varhain Saturnuksen kuusysteemissä. Epimetheuksen alhainen tiheys ja korkea heijastuskyky osoittavat sen olevan todennäköisesti erittäin huokoinen jäinen kappale. Näissä arvoissa on kuitenkin paljon epävarmuutta ja tämä vaatii vahvistusta.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]