Apple Macintosh

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mac / Macintosh
Macbook Air, joka on parhaiten myyviä malleja.
Macbook Air, joka on parhaiten myyviä malleja.
Valmistaja Apple Inc
Kehittäjä Apple Inc
Tuoteperhe Mac / Macintosh
Tyyppi mikrotietokone
Julkaistu 1984
Mukana toimitettu käyttöjärjestelmä macOS, aiemmin Mac OS
Suoritin Apple M1, aiemmin Motorola 68000 -sarja, PowerPC, x86
Massamuisti levykeasema, kiintolevy

Mac, lyhenne nimestä Macintosh (tuoteperheen nimi vuoteen 1999 asti), on Applen kehittämä henkilökohtaisten tietokoneiden perhe. Ensimmäinen malli Macintosh 128K julkaistiin 24. tammikuuta 1984 ja se oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt tietokone, jossa oli graafinen käyttöliittymä. Nykyinen Mac mallisto sisältää koti- ja ammattikäyttöön suunnattuja iMac, Mac Pro, Mac mini ja Mac Studio pöytätietokoneita sekä kannettavia MacBook Pro ja MacBook Air tietokoneita.

Ensimmäiset Macintoshit käyttivät Motorola 68000 -sarjan suorittimia, kunnes vuonna 1994 suoritinarkkitehtuuri vaihdettiin PowerPC-suorittimiksi. Vuoden 2006 alusta lähtien Apple siirtyi käyttämään Intelin suorittimia sekä IBM PC -yhteensopivien arkkitehtuuria. 2020-luvulla laitteisiin tuli ARM-arkkitehtuuriin perustuvat Applen itse suunnittelema suorittimet.

Macin käyttöjärjestelmä oli Mac OS kunnes sen korvasi Unix-pohjainen OS X, jonka nimeksi vaihdettiin myöhemmin macOS. Nykyiset Macit toimitetaan aina macOS valmiiksi asennettuna.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1979–1984: Ensimmäisen mallin kehittäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen Macintosh-malli
Pääartikkeli: Macintosh 128K

Macintosh-projekti aloitettiin alkuvuodesta 1979 Jef Raskinin hahmotellessa uuden helppokäyttöisen ja edullisen tietokoneen suunnittelemista tavallisille kuluttajille. Lokakuussa 1979 Raskin sai Applen johdolta luvan työvoiman palkkaamiseen projektia varten, joskin projekti oli jatkuvan lakkauttamisuhan alla ja Raskin joutui pyytämään tiimille lisäaikaa Applen toimitusjohtajana toimineelta Mike Scottilta[1]. Bill Atkinson, joka työskenteli Applen Lisa-projektissa, esitteli Raskinille Burrell Smithin, joka toimi laitteistoinsinöörin toimessa. Kolmikon lisäksi Macintosh-projekti työllisti suuren joukon laitteisto- ja ohjelmistokehittäjiä, projektin parissa vaikuttaneita ihmisiä olivat muun muassa Chris Espinosa, Joanna Hoffman, George Crow, Jerry Manock, Susan Kare ja Andy Hertzfeld.

Macintoshin kekseliäs rakenne kiinnitti Applen perustajajäsenen Steve Jobsin huomion. Huomatessaan Macintoshin tulevan olemaan markkinoitavissa Applen senhetkistä huippuprojektia Lisaa paremmin, Jobs käänsi huomionsa Macintosh-projektin puoleen. Vuonna 1981 Raskin irrottautui projektista hänen ja Jobsin välisten riitojen vuoksi. Lopullisen Macintoshin sanottiin olevan lähempänä Jobsin kuin Raskinin visiota[2]. Apple näki Xeroxilla kehitetyn graafisen käyttöliittymän, joka oli kehitetty Xerox Altoon.[3] Useat Xerox PARCin työntekijät siirtyivät Applelle.[3] Jobs ja Atkinson vierailivat vuonna 1981 Xeroxin laboratoriossa, jossa Raskin oli kertonut nähneensä graafisen käyttöliittymän. Myöhemmin Jobs ja joukko Lisan insinöörejä tekivät toisen tutustumiskäynnin Xeroxille ja idea graafisesta käyttöliittymästä alkoi saada muotoa sekä Lisa- että Macintosh-projekteissa[4].

Macintosh on saanut nimensä kanadalaisen McIntosh-omenalajikkeen mukaan.[5]

1984: Ensiesiintyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macintosh julkaistiin 22. tammikuuta 1984 ja sen hinnaksi asetettiin 2 495 dollaria. Tietokoneen mukana toimitettiin kaksi graafista käyttöliittymää hyväksikäyttävää ohjelmaa, MacWrite ja MacPaint. Macintosh sai osakseen kiinnostunutta huomiota, mutta ohjelmistokehittäjät vierastivat sovellusten kääntämistä järjestelmään, joka ei sisältänyt tekstinäyttöä eikä komentoriviä. Monet pitivät Applen tietokoneita leluna [6][7]. Ensimmäinen Macintosh tunnettiin pian nimellä Macintosh 128K, erotukseksi seuraavista päivityksistä.

1985–1989: Julkaisuohjelmistojen alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1985 Macintoshilla pystyi käyttämään julkaisuohjelmistoja, kuten Boston Softwaren MacPublisheria tai Aldus PageMakeria ja tulostamaan Apple LaserWriterillä kokonaisia, tekstit ja kuvat sisältäviä taitettuja sivuja. Julkaisuohjelmistoja oli aluksi saatavilla vain Macintoshiin. Myöhemmin Macintoshille kehitetyt julkaisuohjelmat Macromedia Freehand, QuarkXPress ja Adobe Illustrator vahvistivat Macintoshin asemaa julkaisuohjelmistoalustana. Suunnitteluvaiheessa laajasti kritisoidun[7] LaserWriterin kehittäminen ja julkaisuohjelmistojen saatavuus vaikuttivat suuresti Macintoshin ja Applen menestykseen tulevina vuosina[8][7].

Macintoshin rajoitettu laajennettavuus muodostui pian ongelmaksi. Ensimmäinen 128 kB:n keskusmuistilla varustettu malli päivitettiin 512 kB:n keskusmuisilla toimivaan versioon vuonna 1985, mutta kiintolevyn puute ja huono lisälaitteiden liitettävyys olivat edelleen ongelmina. 10. tammikuuta 1986 Apple julkaisi toisen Macintosh-sarjan tietokoneen nimeltä Macintosh Plus. 2 600 dollaria maksanut laite sisälsi 1 MB:n keskusmuistin, 800 kB:n levykeaseman ja SCSI-liitännän, jonka avulla koneeseen saattoi kytkeä kiintolevyjä ja muita lisälaitteita. Macintosh Plus menestyi markkinoilla hyvin ja se oli myynnissä neljä vuotta ja kymmenen kuukautta, 15. lokakuuta 1990 saakka.

Macintosh II

Motorolan uusien suorittimien myötä Macintoshista saatettiin suunnitella tehokkaampi ja aiempaa paremmilla graafisilla ominaisuuksilla varustettu malli. Macintosh II tuli markkinoille vuoden 1987 aikana ja sen laitteistoratkaisu pohjautui avoimeen malliin IBM PCn ja Apple IIn tapaan, jolloin sen laajennettavuus parani merkittävästi. Macintosh II:n rinnalla julkaistiin myös Macintosh SE, jossa keskusyksikkö oli rakennettu ensimmäisen Macintoshin tapaan näytön yhteyteen. Vuonna 1987 Macintosheja myytiin keskimäärin 50 000 kappaletta kuukaudessa[9].

Apple julkaisi vuosina 1988 ja 1989 päivitettyjä versioita Macintosh II:sta. Macintosh IIx käytti Motorola 68030 -suoritinta, Macintosh IIcx oli kompakti versio edellisestä ja Macintosh SE:n päivitys Macintosh SE/30 toimi 16 MHz:n kellotaajuudella. 25 MHz:n Macintosh IIci oli ensimmäinen Macintosh, joka käytti 32-bittistä muistiavaruutta, mahdollistaen yli 8 MB keskusmuistin käytön. Macintoshin uusi käyttöjärjestelmä System 7 tuki 32-bittistä muistiavaruutta. Macintosh Portable oli 16 MHz:n nestekidenäytöllä varustettu kannettava tietokone. Macintosh IIfx toimi nopealla 40 MHz:n kellotaajuudella ja maksoi ilmestyessään 13 000 dollaria. Laiteessa oli sovelluskohtaisia lisälaitteita, jotka nopeuttivat koneen sisäistä toimintaa. Macintosh IIx oli ensimmäinen Applen tietokone, jonka levykeasema pystyi lukemaan myös DOS-alustettuja levykkeitä. IIx:n myötä ensimmäiset virukset ilmeistyivät Macintosheille[10].

1990–1998: Kasvu ja taantuma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastauksena Microsoft Windows 3.0:n saapumiseen markkinoille Apple julkaisi lokakuussa 1990 sarjan edullisia Macintosh-koneita. Macintosh Classic, 999 dollaria, oli edullisempi versio Macintosh SE:sta. Motorolan 68020 -suorittimella varustettu Macintosh LC, 1 800 dollaria, toimitettiin edullisen 512x384 pikselin monitorin kanssa ja yhteen laajennuspaikkaan supistettu Macintosh IIci:n versio Macintosh IIsi maksoi 2 500 dollaria. Laitteet myivät hyvin, mutta tuottivat alhaisen hinnan takia vähemmän voittoa Applelle.

Seuraavana vuonna julkaistu 32-bittinen Mac OS:n uusintaversio System 7 -käyttöjärjestelmä sisälsi parannetun tuen värigrafiikalle, muistiosoituksille, verkkoliikenteelle ja moniajolle sekä esitteli virtuaalimuistin, TrueType -fontit ja käyttäjää opastavat puhekuplat. Apple julkaisi pian uuden Motorola 68040 -suorittimen sisältävät Macintosh Quadra 700 ja 900 -mallit. Myös vanhoista Macintosheista julkaistiin päivitetyt mallit Macintosh Classic II ja Macintosh LC II. Vuonna 1991 julkaistiin myös ensimmäiset PowerBookit 16 MHz:n PowerBook 140 ja 25 MHz:n PowerBook 170, jotka sisälsivät rannetuen ja sisäänrakennetun trackball-osoitinlaitteen. Macintosh Performa -sarja tuli myyntiin vuonna 1992. Edulliseksi kuluttajatietokoneeksi tarkoitettua sarjaa myytiin kodinkoneliikkeissä.

1990-luvun alussa Apple aloitti kehitystyön Macintosheissa käytetyn suorittimen vaihtamiseen. Gary Davidian tutki vaihtoehtona AMD 29000 -suoritinta ja kirjoitti 68000-käskykannan emulaattorin, jota ajettiin Motorola 88000 -suorittimella. Davidianin ryhmä teki prototyypin 88100-suorittimella varustetulle tietokoneelle, joka valmistui vuoden 1991 puolivälissä. Lokakuussa 1991 Apple, IBM ja Motorola ilmoittivat PowerPC-yhteistyöstä ja Davidianin emulaattori siirrettiin PowerPC:lle.[11]

Maaliskuussa 1994 Apple julkaisi ensimmäisen PowerPC -suorittimella toimivan Power Macintoshin. Uusi suoritin syntyi Apple Computerin, IBM:n ja Motorolan yhteistyön tuloksena. Yhteistyö osoittautui menestykseksi, Power Macintosheja myytiin puolessa vuodessa 600 000 kappaletta [12]. Samana vuonna PowerBookit varustettiin kosketuslevyllä.

Microsoftin Windows 95 ja Intelin Pentium-suoritin saivat vuonna 1995 osakseen markkinoiden huomion. Applen vastaus kilpailutilanteeseen oli Macintosh-kloonien vapauttaminen, jolloin muut laitevalmistajat saivat tehdä PC-laitteiden tapaan omia Macintosh-koneitaan.lähde? Kloonikampanja jatkui vuoteen 1997 saakka, jolloin Steve Jobs palasi Applelle ja totesi Applen häviävän suuria rahoja laitemarkkinoilla kloonien takia.

1998–2007: Uusi alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen iMac

Vuoden kuluttua Steve Jobsin paluusta Apple esitteli iMacin, joka oli nykyaikaistettu versio ensimmäisestä Macintoshista. Kirkkaaseen, läpikuultavaan muovikuoreen rakennettu iMac sisälsi vanhojen liitäntäporttien sijaan vain kaksi USB-liitäntää ja levykeaseman tarjoamisen sijaan laite keskittyi lähiverkon hyödyntämiseen. iMacin ansiosta vuosi 1998 oli Applelle ensimmäinen voitollinen vuosi Michael Spindlerin johtoon astumisen jälkeen. Power Macintosh paketoitiin uudelleen iMacin hengen mukaisesti.

Vuonna 1999 Apple julkaisi Mac OS X:n uuden ensimmäisen version Mac OS X Server 1.0. OS X korvasi vanhan Mac OS -koodin ja rakentui Unix-ytimen ympärille. Uusi OS X -käyttöjärjestelmä perustui NeXT-yhtiön Nextstep-käyttöjärjestelmään. Ensimmäinen kuluttajaversio Mac OS X:stä, Mac OS X Public Beta, julkaistiin syyskuussa 2000 29,99 dollarin hintaan.

iBook, uusi kuluttajatason kannettavien tietokoneiden sarja julkaistiin myös vuonna 1999. Ensimmäiset iBookit suunniteltiin ensimmäisen iMacin hengessä värikkäiksi ja läpikuultaviksi. iBookit menestyivät iMacien tapaan erittäin hyvin.

2000-luvun alkupuolen Apple julkaisi uusia malleja iMac-, iBook-, Power Macintosh- ja PowerBook-sarjoihin. Vuonna 2005 Mac mini julkaistiin hintaan 499 dollaria, jolla se tunnetaan toistaiseksi halvimpana Macintoshina. iPod on nostanut Applen näkyvyyttä markkinoilla ja brändin vahvistuminen on kasvattanut myös Macintoshien myyntiä[13][14]. Apple keräsi myös paljon julkisuutta ilmoittaessaan iPhone-matkapuhelimen julkaisupäivämäärän ja näyttämällä kuvia jo valmiista tuotteesta vuoden 2007 alkupuoliskolla.

2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
iMac

Kesäkuussa 2020 Apple vahvisti yhtiön siirtyvän Intelin x86-suorittimista ARM-pohjaisiin suorittimiin kuten iOS-käyttöjärjestelmää käyttävissä laitteissa.[15] Ensimmäiset ARM-pohjaiset Macintosh-mallit julkaistaan vuoden 2020 lopulla.[15]

Laitteistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Macintosh-malleista

Saman aikakauden erilaiset Macintoshit ovat tavallisesti käyttäneet keskenään samoja komponentteja. Apple on vaihtanut suoritintyyppiä kolmesti. Muistin määrä ja muut komponentit ovat päivittyneet tasaiseen tahtiin teknisen kehityksen mukaan. Nykyiset Macintoshit käyttävät Intelin x86-suorittimia ja sisältävät vähintään 2 Gt:n keskusmuistin. Elokuussa 2005 Apple luopui yksinäppäimisen hiiren periaatteestaan, jonka jälkeen Macintoshien mukana on toimitettu moninäppäimistä Mighty Mouse -osoitinlaitetta[16]. Lokakuusta 2005 alkaen iMacit on toimitettu sisäänrakennetulla iSight-kameralla, Apple Remote -kaukosäätimellä ja Front Row -mediakeskusohjelmistolla varustettuna[17].

Suorittimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macintosh 128K käytti 8 MHz:n kellotaajuudella toimivaa, 16/32-bittistä (sisäisesti 32 bittistä) Motorola 68000 CISC-suoritinta. Motorolan täysin 32-bittisesti toimiva 68020-suoritin oli jo Macintosh II:ssa, mutta sen 24-bittisessä muistiavaruudessa toimiva käyttöjärjestelmä ei pystynyt hyödyntämään ominaisuutta. 32-bittisyys saavutettiin Macintosh IIci-mallin myötä. Vuonna 1994 Apple siirtyi PowerPC RISC-suorittimiin, joista ensimmäinen oli 60 MHz:n PowerPC 601. 68k-pohjaisista laitteista PowerPC-suorittimiin tarvittavaa siirtymäaikaa varten Apple tarjosi emulaattoria, jolla 68k-suorittimille kirjoitettuja ohjelmia saattoi ajaa PowerPC-suorittimella. Apple julkaisi vielä vuonna 1995 68LC040-suorittimella varustetun mallin Macintosh LC 580, joka oli markkinoilla toukokuuhun 1996 saakka. Myöhemmin valmistunut PowerPC 604 tuki symmetristä moniprosessointia, jota hyödynnettiin kaksisuorittimisissa Power Macintosh 9500 ja 9600 -malleissa.

PowerPC G3 -suoritin tuli käyttöön vuonna 1997. Se sopi mainiosti kevyempään, vähän tehoa vaativaan käyttöön, jossa sitä käytettiin menestyksekkäästi kannettavissa tietokoneissa ja kolmannen osapuolen pelikonsoleissa. Symmetrinen moniprosessointi mahdollistui uudestaan G4- ja G5 -suorittimien myötä, joita Apple käytti vuodesta 1999 vuoteen 2006. Tehokkaimmaksi PowerPC-koneeksi jäi kahdella G5-tuplaytimellä varustettu vuoden 2005 Power Macintosh.

6. kesäkuuta 2005 Jobs ilmoitti Applen siirtyvän käyttämään Intelin suorittimia 7. elokuuta 2006 mennessä [18]. Ensimmäiset Intel Core Duo -suorittimella varustetut Macintoshit, iMac ja 15" MacBook Pro julkaistiin tammikuussa 2006[19].

Kesäkuussa 2020 Apple ilmoitti siirtyvänsä Macintosh-malleissa yhtiön suunnittelemiin ARM-pohjaisiin suorittimiin.[15] Ohjelmat, jotka tukevat sekä Intel x86 että ARM-suorittimia voivat pakata molemmille ohjelmabinäärin yhdessä tiedostossa Applen "Universal 2"-muodossa.[15] Ohjelmat, jotka eivät vielä tue ARM-suorittimia voidaan suorittaa "Rosetta 2" -versiolla Rosetta-emulaattoriohjelmasta.[15]

Ohjelmistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2013 Mac Pro

Käyttöjärjestelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Mac OS ja macOS (ent. OS X, Mac OS X)

Ensimmäiset Macintoshin käyttöjärjestelmät tunnettiin nimellä System Software tai yksinkertaisemmin System (suomeksi Järjestelmä). Versiosta 7.6 lähtien käyttöjärjestelmän viralliseksi nimeksi tuli Mac OS.

Mac OS oli ensimmäinen laajasti käytössä ollut järjestelmä, jossa oli graafinen käyttöliittymä. Vanhemmissa Mac OS:issa ei ollut lainkaan komentoliittymää, joka oli tavallinen käyttöliittymä muissa sen ajan järjestelmissä. Versiossa 5.0 käyttöliittymästä tuli värillinen. Mac OS 8:ssa oli mahdollisuus yhteistyömoniajoon[20]. Mac OS:ää kehitettiin versioon 9.2.2 asti, joka ilmestyi vuonna 2001. Järjestelmän arkkitehtuurin vanhentuminen (yhteistyömoniajo, yhden käyttäjän järjestelmä) johti vanhan koodin hylkäämiseen.

Vuonna 2001 Mac OS kirjoitettiin uudestaan. Uudet Mac OS X -nimellä tunnetut järjestelmät perustuvat Unixin kaltaiseen BSD:hen ja käyttävät avoimen lähdekoodin Darwin-käyttöjärjestelmää. Applella oli Unix-johdannainen A/UX aiemmin, mutta palvelinten käyttöön suunniteltu käyttöjärjestelmä ei saavuttanut suosiota. Mac OS X on eräs tekijöistä, jotka houkuttelevat käyttäjiä Macintoshien pariin[21]. Apple julkaisee Mac OS X:n uusia versioita tavallisesti näkyvien tempauksien yhteydessä.

Maaliskuussa 2001 Apple julkaisi uuden, Unix-kaltaisen Mac OS X:n. Ohjelmistokehittäjien houkuttelemiseksi järjestelmä sisälsi vanhan Mac OS:n rajapinnat, jolloin ohjelmien siirtäminen uuteen järjestelmään oli verraten helppo tehtävä. Classic-ympäristössä saattoi ajaa Mac OS:lle käännettyjä ohjelmia suoraan Mac OS X:ssä. Vuonna 2006 Applen siirtyessä Intelin suorittimiin Classic-ympäristö poistui ja vanhat PowerPC-ohjelmat jouduttiin kääntämään uudelleen Intel-suorittimille. Rosetta-ohjelmalla Mac OS X:n PowerPC-ohjelmia on mahdollista ajaa Intel-suorittimella varustetulla Macilla.

PowerPC-suorittimella varustetuihin Macintosheihin voi Mac OS:n ja Mac OS X:n lisäksi asentaa käyttöjärjestelmäksi Linuxin, NetBSD:n, MorphOS:n tai OpenBSD:n. Intel-prosessorilla varustettuihin Macintosheihin voi asentaa edellisten lisäksi myös Windows XP:n[22] ja Windows Vistan. Mac OS X Leopard sisältää Boot Camp -ohjelman, joka opastaa käyttäjää asentamaan Windows XP:n tai Windows Vistan Mac OS X:n rinnalle[23]

Windows- ja Linux-käyttöjärjestelmiä voi käyttää Mac-tietokoneissa virtualisoinnin, emuloinnin tai kaksoiskäynnistyksen avulla tietyissä tapauksissa.[24][25][26] Mac-tietokoneisiin voi asentaa Asahi Linux -jakelun.[27]

Ohjelmistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macintoshia on alusta saakka kritisoitu sille saatavilla olevien ohjelmistojen niukkuudesta. Vuonna 1984 MS-DOSin ollessa suosituin käyttöjärjestelmä, suurin osa kolmannen osapuolen ohjelmistovalmistajista teki tuotteitaan IBM PC -yhteensopiville. Microsoftin kanssa solmitun sopimuksen kautta Macintoshille oli saatavana Microsoft Word ja MultiPlan, Aldus Corporation kehitti Aldus PageMakerin ja Lotus Software julkaisi Lotus Jazzin[28], mutta Macintosh kärsi silti yritysohjelmien ja pelien puutteesta.

Apple toimitti itse ohjelmia Macintoshiin ja ensimmäisten koneiden mukana toimitettiin MacWrite ja MacPaint. Käyttöjärjestelmän mukana tuli joukko ohjelmia kuten Finder sekä AppleTalk-protokollakokoelma, joka muodosti maailman johtavan lähiverkon vuonna 1986[29]. Vuonna 1987 Apple perusti Claris-yhtiön tuottamaan ohjelmistoja Applen laitteille. 80-luvun lopulla Claris julkaisi joukon Pro-ohjelmia (MacPaint Pro, MacDraw Pro, MacWrite Pro, FileMaker Pro), jotka olivat paranneltuja versioita vanhemmista Applen ohjelmistoista. Ohjelmia toimitettiin uusien Macintoshien mukana ja ne saavuttivat laajaa suosiota. Vuonna 1991 Claris julkaisi ClarisWorksin, joka myöhemmin nimettiin AppleWorksiksi. 80-luvun lopulla Macintosh oli johtava[30] DTP-alusta graafisen käyttöliittymän ja julkaisuohjelmien (PageMaker, Adobe Illustrator) ansiosta.

90-luvun alusta lähtien Macintoshin mukana on toimitettu kattava määrä erilaisia ohjelmia koti- ja yrityskäyttöön. iMacin julkaisun jälkeen kotikäyttöön tarkoitetut ohjelmistot ovat saaneet tavaramerkikseen pienen i-kirjaimen eteensä; videoeditointiohjelma iMovie, multimediatoistoon ja digitaalisen viihteen kaupankäyntiin tarkoitettu iTunes, digikuvien selausohjelma iPhoto, DVD-elokuvalevyjen luontiohjelma iDVD, musiikin tuottamiseen sopiva GarageBand ja kotisivujen luontiohjelma iWeb ovat ohjelmia, jotka toimitetaan uusien Macintoshien mukana. Lisänä edellisiin, joita myydään myös yhteispakettina iLife, Apple tarjoaa Macintosheille erikseen hankittavaa toimistotyökalupakettia iWork ja tietokantaohjelmaa FileMaker.

Huolimatta siitä, ettei Macintosh tullut tunnetuksi pelikoneena, muutamat kuuluisat pelit kehitettiin alun perin Macintoshille. Näihin kuuluivat Dark Castle, Shufflepuck Café, Shadowgate ja Myst. Samoin SimCity julkaistiin myös Macintoshille monen muun alustan ohella.

Valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitteiden valmistusta tekee nykyään alihankintana muun muassa Foxconn.[31][32] Applen laitteiden tuotantolinjoihin kuuluvat myös Compal Electronics ja Quanta Computer.[33]

Markkinaosuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macintosh 128K:n myyntiä jarrutti saatavilla olevan ohjelmiston vähyys ja ilmestymisvuotenaan Macintoshin myynti oli Applelle pettymys[34]. Vuoden 1984 loppuun mennessä Macintosheja oli myyty 250 000 kappaletta[35], joka oli Applen markkinointitiimille odottamaton pettymys.

Macintosheja oli myyty vuoteen 1997 mennessä 27,6 miljoonaa kappaletta[36]. Applen 4,6 prosentin osuus vuoden käyttöjärjestelmäjakaumasta oli kuitenkin murto-osa Microsoftin käyttöjärjestelmän 86,3 prosentin osuudesta.[37]. Applella oli 2,88 prosentin osuus Yhdysvalloissa myydyistä tietokoneista vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä[38].

Applen markkinaosuus kaikkien myytyjen tietokoneiden joukossa on huono mittari Macintoshien kannattavuudelle, sillä Apple markkinoi tuotteitaan vain pienelle osalle koko tietokoneteollisuuden markkinoista[39]. Macintoshien myynti on kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla[40]. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä Apple myi 1,61 miljoonaa Macintoshia[41].

Mainoskampanjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apple on käyttänyt Macintoshin markkinointiin runsaasti resursseja alusta alkaen. Macintosh 128K:n mainoskampanja alkoi joulukuussa 1983 tunnettujen aikakauslehtien sivuilla. Julkaisupäivänä 22. tammikuuta 1984 esitettiin "1984"-mainos ([1] (Arkistoitu – Internet Archive), [2] (Arkistoitu – Internet Archive), [3] (Arkistoitu – Internet Archive)) amerikkalaisen jalkapallon loppuottelun puoliajalla. Vuoden 1984 aikana toteutettu Macintoshin koeajokampanja tavoitti 200 000 käyttäjää, mutta sen tuomat tulokset jäivät odotettua pienemmäksi[42].

20. tammikuuta 1985, ilmoitettuaan mainoksesta näyttävästi etukäteen, Apple esitti uuden mainoksen jalkapallo-ottelun erätauolla, mutta kampanja epäonnistui [43]. Seuraavia malleja, Macintosh Plus ja Performa, mainostettiin useiden painettujen mainostuotteiden avulla. Vuonna 1990 Apple käynnisti "What's on your PowerBook" (Mitä sinun PowerBookisi sisältää) -kampanjan, joka sisälsi TV-mainoksia ja julisteita, jossa erilaiset ihmiset (muun muassa Samuel L. Jackson ja Martina Navratilova) esittelivät PowerBook-tietokoneidensa sisältöä[44]. Apple vastasi Windows 95:n julkaisuun vuonna 1995 vastamainoksilla, joissa esiteltiin Microsoftin uuden käyttöjärjestelmän heikkouksia[45]. Vuoden 1997 mainoskampanja "Think Different" (Ajattele erilaista) esitteli Applen uuden iskulauseen, vuoden 2002 kampanja oli nimeltään "Switch" (Vaihdos)[46]. Uusin Macintoshin mainoskampanja on "Get A Mac" (Hanki Mac).

Vaikutus tietotekniikkateollisuudelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Macintoshin graafista käyttöliittymää pidetään ensimmäisenä laajasti levinneenä, mutta myös muilla tahoilla oli omia graafisia käyttöliittymiä kehityksessä ennen sen julkaisua.

Macintosh 128K -tietokoneen mukana tuli tekstin- ja kuvankäsittelyohjelmistoja, jotka toimivat WYSIWYG-periaatteella. Muihin vakio-ominaisuuksiin kuuluivat 3,5-tuumainen levykeasema, 8-bittinen äänikortti, sisäänrakennetut kaiuttimet ja liitäntä äänen ulostuloa varten.

Apple vaikutti suoraan FireWire-väylän kehitykseen. iMac (1998) oli eräs ensimmäisiä tietokoneita 90-luvulla, jossa ei ollut levykeasemaa. Kannettavien tietokoneiden kehityksessä Apple oli ensimmäinen valmistaja, joka asetti osoitinlaitteena toimivan osoitinpallon näppäimistön keskelle ja jätti reilusti tilaa näppäimistön alapuolelle, joka mahdollisti ranteiden lepuuttamisen tietokonetta käytettäessä[47]. Vuonna 1994 Apple julkaisi ensimmäisen kannettavan tietokoneen, jossa oli kosketuslevy[48].

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Macintosh LC 520

Apple valmistaa Maceihin sekä laitteet että ohjelmistot; PC-maailmassa laitteistojärjestelmä, ohjelmistojärjestelmä ja muut ohjelmistot ovat tavallisesti eri valmistajien tuotteita. Verrattuna Windowsiin kolmansien osapuolten tarjoamien ohjelmistotuotteiden valikoima on Mac OS:n pienemmän kysynnän takia vähäisempää, joskin tavallisimmat ohjelmistot (kuten Microsoft Office ja Adobe Photoshop) ovat saatavilla myös Mac OS X:lle. Macintoshin käyttöjärjestelmien rakenne ja Mac-käyttäjien aktiivinen toiminta järjestelmän heikkouksia kohtaan ovat pitäneet Macintoshille suunnattujen haittaohjelmien määrän lähes olemattomana[49]. Alkuvuodesta 2006 julkisuuteen tulleet Safarin tietoturva-aukot [50] sekä Leap ja Ingtana -matojen hyökkäykset Mac OS X:ää vastaan[51] ovat olleet muistutuksena siitä, ettei järjestelmä kuitenkaan ole täysin immuuni haittaohjelmille. Marraskuussa 2006 toiminnaltaan harmiton Macarena-virus osoitti virusten pystyvän tarttumaan myös Mac OS X -järjestelmiin[52].

Apple on historiansa varrella tullut tunnetuksi innovatiivisista ja rohkeista ratkaisuista. Toisinaan Applen suunnanmuutokset eivät palvele vanhoja asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Mac OS X:n tullessa uusien Macintoshien pääasialliseksi järjestelmäksi vanhojen Mac OS 9:lle kehitettyjen ohjelmien käyttämiseksi järjestelmään lisättiin Classic-tila, jolla Mac OS 9 -ohjelmia saattoi ajaa. Ohjelmat toimivat Classicissa kuitenkin tehottomammin kuin aidossa Mac OS 9 -ympäristössä, eikä Classic tukenut Mac OS X -ympäristön uusia ominaisuuksia. Intel-prosessorilla varustetut Macintoshit eivät enää sisällä Classic-rajapintaa. Arkkitehtuurin vaihtumisen takia kaikki PowerPC-suorittimen Mac OS X -ohjelmistot on käännettävä uudelleen Intel-arkkitehtuurille, Universal-nimellä kutsuttuun muotoon. PowerPC-ohjelmia voi ajaa Intel-koneissa Rosetta-tulkilla, joka toimii Classicin tapaan. Monet ohjelmistotoimittajat eivät suosittele tuotteidensa ajamista Rosettan kautta, vaan kehottavat käyttäjiä odottamaan käännösten valmistumista[53]. Suorittimen muutoksesta seurasi vastaavia vaikeuksia myös vuonna 1994, jolloin 68k-suorittimet korvattiin PowerPC:illä.

Laitteisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PCI-laajennettaviin Power Maceihin saakka Macintoshien laajennettavuus oli Applen omien tekniikoiden varassa. Liitännät ja tietoliikenneportit olivat epästandardeja ja Mac OS:n osia oli kovakoodattu emolevylle, vaikeuttaen vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän asentamista. Nykyiset Macintoshit käyttävät standardiliitäntöjä ja käynnistyvät Open Firmware tai Extensible Firmware Interface -tekniikoiden avulla mahdollistaen muiden käyttöjärjestelmien ajamisen.

Oikeudenkäynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apple haastoi Digital Researchin ja Microsoftin oikeuteen graafisesta käyttöliittymästä.[54][55] Microsoft oli lisensoinut Xeroxilta tekniikkaa graafiseen käyttöliittymään.[55] Xerox haastoi Applen oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksesta.[55][56]

Vuonna 1988 Free Software Foundation ilmaisi Applen vastaisen mielipiteensä asettamalla Macintosh-alustan boikottiin seitsemäksi vuodeksi[57][58].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Andy Hertzfeld: Good Earth lokakuu 1980. Folklore.org. Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Andy Hertzfeld: The Father of the Macintosh Folklore.org. Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 4) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Tom Hormby: A History of Apple's Lisa, 1979-1986 5.10.2005. LowEndMac. Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
  5. ↑ What Happened to the McIntosh apple? BBC News. Viitattu 6.10.2014.
  6. ↑ Tim McManus, Apple and IT, MacInTouch, Inc. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 25. syyskuuta 2006.
  7. ↑ a b c Guy Kawasaki: Macintoshin tapaan, s. 16 ja 36. Uusimaa Oy, 1989. ISBN 951-95509-4-1
  8. ↑ Laurens Leurs: The History of PostScript Prepressure.com. Viitattu 28.11.2007. (englanniksi)
  9. ↑ Mikko Pietilä: Apple Computer, Inc. vuosina 1976-1993 kevät 2001. Helsingin yliopisto. Viitattu 3.2.2007.
  10. ↑ Leigh Kimmel, Apple Computer, Inc.: A History, Leigh Kimmel (englanniksi). Luettu 3. helmikuuta 2007.
  11. ↑ Hansen Hsu: Transplanting the Mac’s Central Processor: Gary Davidian and His 68000 Emulator computerhistory.org. 29.6.2020. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Jim Hoskins, The PowerPC Initiative, Maximum Press (englanniksi). Luettu 25. syyskuuta 2006.
  13. ↑ Simon Aughton, Mac sales enjoy iPod effect, PC Pro (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 25. syyskuuta 2006.
  14. ↑ Rhys Blakely, Apple soars on iPod effect, Times Online (englanniksi). Luettu 25. syyskuuta 2006.
  15. ↑ a b c d e This is Apple’s roadmap for moving the first Macs away from Intel arstechnica.com. 22.6.2020. Viitattu 23.6.2020. (englanniksi) 
  16. ↑ Apple Introduces Mighty Mouse, Apple.com lehdistötiedote (englanniksi). Luettu 26. syyskuuta 2006.
  17. ↑ Apple Introduces the New iMac G5, Apple.com lehdistötiedote (englanniksi). Luettu 26. syyskuuta 2006.
  18. ↑ Apple to Use Intel Microprocessors Beginning in 2006, Apple.com lehdistötiedote (englanniksi). Luettu 26. syyskuuta 2006.
  19. ↑ Leander Kahney, New Intel Macs Scream, Jobs Says, Wired News (englanniksi). Luettu 26. syyskuuta 2006.
  20. ↑ About Multitasking on the Mac OS developer.apple.com. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  21. ↑ Brent Schlender, How Big Can Apple Get?, CNN (englanniksi). Luettu 9. huhtikuuta 2007.
  22. ↑ Hackers get Windows XP to run on a Mac, The Associated Press (englanniksi). Luettu 8. elokuuta 2006.
  23. ↑ Apple Introduces Boot Camp 5. huhtikuuta 2006. Apple.com. Viitattu 8.8.2006. (englanniksi)
  24. ↑ Markoff J.: Windows or Mac? Apple Says Both The New York Times. 7.3.2023. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
  25. ↑ Hattersley, Lucy: How to install & set up Linux on a Mac Macworld. 6.10.2016. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Cliff Joseph: Best virtual machine software for Mac 2023 Macworld. 29.8.2023. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
  27. ↑ Joey Sneddon: Running Ubuntu on Apple Silicon Macs is Possible omgubuntu.co.uk. 15.10.2023. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  28. ↑ Lotus Jazz menestyi erittäin huonosti. John C. Dvorak, The Bottom 10: Worst Software Disasters, PCMag.com (englanniksi). Luettu 8. elokuuta 2006.
  29. ↑ Timo Tiihonen, Petteri Sulonen: Macintosh-kirja : Mitä ATK-peruskurssilla ei sinulle kerrottu, s. 35. Otava, 1992. ISBN 951-832-031-4
  30. ↑ Teemu Masalin, Aikuinen Apple, Tietokone 4/2006 macmaailma
  31. ↑ Apple supplier Foxconn to start manufacturing MacBooks in Vietnam timesofindia.indiatimes.com. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  32. ↑ Sam Byford: Apple may move iPad and MacBook manufacturing from China to Vietnam theverge.com. 26.11.2020. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  33. ↑ Julie Young: 18 Major Companies Tied to the Apple Supply Chain investopedia.com. 25.8.2023. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  34. ↑ Ensimmäisen puolen vuoden aikana Macintosh 128K myi noin 100 000 kappaletta. Teemu Masalin, Aikuinen Apple, Tietokone 4/2006 macmaailma
  35. ↑ Ken Polsson, Chronology of Apple Computer Personal Computers (1984-1985), Ken Polsson (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 9. huhtikuuta 2007.
  36. ↑ Apple Releases FY1997 Macintosh Installed Base Statistics, Developer World (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.
  37. ↑ Ken Polsson, Chronology of Apple Computer Personal Computers (1996-1997), Ken Polsson (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 9. huhtikuuta 2007.
  38. ↑ Jim Dalrymple, Apple desktop market share on the rise; will the Mac mini, iPod help? MacWorld.com (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.
  39. ↑ Ina Fried, New mantra for PC makers: Diversify, CNET News.com (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.
  40. ↑ Ricky Spero, Apple Posts Profit of $ 61 million; Revenue Jumps 30 Percent, The Mac Observer (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.
  41. ↑ Erkka Felt, Ipod taikoi Applelle loistavan neljänneksen, Talentum Oyj (Arkistoitu – Internet Archive). Luettu 25. lokakuuta 2006.
  42. ↑ Macintosh Test Drive, The Mac 512 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 8. elokuuta 2006.
  43. ↑ Chris Seibold, January 20, 1985: Apple Goes to the Well One Too Many Times, Apple Matters (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 8. elokuuta 2006.
  44. ↑ What's on Your PowerBook, cupertino.de (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi). Luettu 8. elokuuta 2006.
  45. ↑ Marcin Wichary, Windows 95 Apple Ad, Marcin Wichary (englanniksi). Luettu 8. huhtikuuta 2007.
  46. ↑ Top 5 Apple commercials, Bright Techlifestyle (hollanniksi). Luettu 8. elokuuta 2006.
  47. ↑ Neale Monks, A PowerBook Retrospective, Part 1: The First PowerBooks, MyMac.com (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.
  48. ↑ Chris Seibold, May 16, 1994: Apple Releases First Laptop with Trackpad AppleMatters (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.
  49. ↑ John Gruber, Broken Windows, Daring Fireball (englanniksi). Luettu 5. elokuuta 2006.
  50. ↑ Paul F. Roberts, New Safari Flaw, Worms Turn Spotlight on Apple Security, eWeek[vanhentunut linkki] (englanniksi). Luettu 5. elokuuta 2006.
  51. ↑ Paul F. Roberts, Apple's OS X Suddenly Not So Secure After All, Fox News (englanniksi). Luettu 5. elokuuta 2006.
  52. ↑ Juha-Matti Laurio, Macille ilmestyi Macarena-virus, MikroPC.net / Tietoviikko (Arkistoitu – Internet Archive). Luettu 5.11.2006.
  53. ↑ Terri Stone, Will You Be Lost in Translation?, creativepro.com (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 8. elokuuta 2006.
  54. ↑ GEM 1.x WinWorld. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
  55. ↑ a b c Tom Hormby: The Apple vs. Microsoft GUI Lawsuit lowendmac.com. (englanniksi)
  56. ↑ COMPANY NEWS; Xerox Sues Apple Computer Over Macintosh Copyright (englanniksi)
  57. ↑ Special Report: Apple's New Look and Feel, GNU's Bulletin, vol. 1 no. 5 (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.
  58. ↑ End of Apple Boycott, GNU's Bulletin, vol. 1 no. 18 (englanniksi). Luettu 9. elokuuta 2006.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apple Macintosh.
Apple Macintosh
Compact Macintosh (Classic)
II
LC
Centris/Quadra
Power Macintosh
Muut mallit
Kannettavat
Palvelimet
Muuta

Luettelo Macintosh-malleista

Käyttöjärjestelmät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Apple_Macintosh&oldid=22407518”