Ahti Sonninen

Ahti Sonninen
Ahti Sonninen nuorimman poikansa Tapanin kanssa vuonna 1955.
Henkilötiedot
Syntynyt	11. heinäkuuta 1914 Kuopion mlk
Kuollut	28. heinäkuuta 1984 (70 vuotta) Helsinki
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Ahti Sonninen (11. heinäkuuta 1914 Kuopion mlk (nyk. Siilinjärvi) – 28. heinäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä. Hän oli laaja-alainen säveltäjä, jonka teoksissa on monenlaisia aineksia selkeästä tonaalisuudesta dodekafoniaan.

Lapsuus ja nuoruus

Sonnisen vanhemmat Albanus Sonninen ja Edla Maria (Maikki) o.s. Nuutinen toimivat opettajina. Kotona kävi taiteilijavieraita, ja suvussakin oli muusikoita. Heistä Sonnisen uralle tärkein oli äidin serkku, sellisti Reino Rissanen.

Ahti Sonninen hankki vanhempiensa tavoin kansakoulun opettajan ammatin. Hän opiskeli Kajaanin seminaarissa vuosina 1931–1936. Samaan aikaan Sonninen opiskeli yksityisesti musiikin teoriaa ja säveltämistä seminaarinjohtaja ja musiikinopettaja Martti Helan johdolla. Ensimmäisen opettajanvirkansa hän otti Karttulasta. Siellä asuessaan hän saattoi pelata pesäpalloa Siilinjärven Ponnistuksessa ja kuului myös seuran johtokuntaan.

Sonninen työskenteli opettajan virassaan Karttulassa kolme vuotta. Samalla hän jatkoi musiikin opiskelua säveltäjä Eino Linnalan johdolla Helsingissä.

Perinteen tallentaja

Sonninen suoritti asepalveluksensa vuosina 1937–1938 Käkisalmessa ja palveli sekä talvi- että jatkosodan aikana Karjalassa.

Sota-aika oli merkityksellinen Sonnisen elämäntyölle. Hän kiinnostui karjalaisesta kansanrunoudesta ja alkoi kirjoittaa kuulemiaan kansansävelmiä muistiin. Jatkosodan asemavaiheen aikana Sonninen toimi suomalaisten hallitsemassa Äänislinnassa (Petroskoi) opettajana, johti työnsä ohessa kuoroja ja orkesteria sekä perusti musiikkiopiston kaupunkiin. Vuosina 1943–1944 hän oli Aunuksen radion musiikkipäällikkönä.

Vuonna 1943 Sonninen kulki sotilasviranomaisten käskystä huoltokuljetusten mukana ja keräsi itäkarjalaista kansanmusiikkia Aunuksen radion käyttöön. Hän jatkoi kansanmusiikin keruutyötä sotien jälkeen osallistuessaan 1946–1947 asiantuntijana Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan Leppävirralle ja Pielavedelle tekemiin keruumatkoihin. 1966 hän tallensi Sortavalan alueen lauluperintöä Jyväskylän ympäristössä asuvien sortavalalaisten siirtolaisten parissa. Keruutyön tuloksena Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö julkaisi seuraavana vuonna Karjalaisia kansanlauluja Sortavalan seudulta. Sonninen tallensi myös kotiseutunsa Siilinjärven ja Lapinlahden sekä matkustellessaan myös monien muiden suomalaisten paikkakuntien kansanlauluperintöä. Kaiken kaikkiaan hän tallensi elämänsä aikana noin 3000 kansansävelmää.

Säveltäjä

Ahti Sonninen opiskeli Sibelius-Akatemiassa vuosina 1939–1947 opettajinaan Selim Palmgren, Sulho Ranta ja Aarre Merikanto. Sota keskeytti opinnot kahteen otteeseen. Hänen ensimmäinen sävellyskonserttinsa kuultiin vuonna 1946.

Sonnisen läpimurtoteos oli 1952 valmistunut baletti Pessi ja Illusia. Yrjö Kokon kirjaan perustuvan baletin tilasi Alfons Almi balettikiertuettaan varten. Myöhemmin balettia esittivät myös Suomalainen Ooppera (nyk. Suomen Kansallisooppera) ja Tukholman Kuninkaallinen Ooppera. Esitysmääriltään Pessi ja Illusia on menestynein suomalainen baletti. Sitä esitettiin vuosina 1952–1955 noin 150 kertaa, ja siitä tehtiin myös televisioversio. Sonninen on säveltänyt myös baletit Ruususolmu (1956) ja SE (1972), radio-oopperan Merenkuninkaan tytär (1949), ja kaksi muuta oopperaa: suomalaiskansallisen "rituaalioopperan" Karhunpeijaiset (1968) sekä meriaiheisen Haavruuvan (1971).

Ahti Sonninen kuuluu Suomen tuotteliaimpiin säveltäjiin, ja hänen tuotantonsa on erittäin monipuolinen: hän on säveltänyt orkesteriteoksia, pianomusiikkia, kuoroteoksia, näyttämömusiikkia, laulusarjoja, yksinlauluja ja hengellistä musiikkia. Lisäksi hän on säveltänyt musiikkia useaan elokuvaan, kuuluisimpana Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan musiikki. Elokuvasävellykset toivat hänelle kaksi Jussi-palkintoa elokuvista Maija löytää sävelen 1950 (ensimmäinen säveltäjälle myönnetty Jussi-patsas) sekä Elokuu 1957. Sonninen sävelsi musiikin myös yhteen ulkomaiseen elokuvaan: ruotsalaisen Torgny Anderbergin ohjaamaan, Brasiliassa kuvattuun dokumenttielokuvaan Jangada – Paratiisi kuolemanjoella.

Pedagogi

Vuosina 1957–1977 Ahti Sonninen toimi lehtorina Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastolla. Hän toimi myös Itä-Helsingin musiikkiopiston rehtorina 1965–1984. Musiikkiopisto kohosi hänen johdollaan musiikkioppilaitosten kärkinimiin ja tuli sittemmin myös kansainvälisesti tunnetuksi Juniorijousistaan.

Sonnisella on merkittävä osa sotien jälkeen tapahtuneessa lasten musiikinopetuksen uudistamisessa, jota hän kehitti mm. tuomalla kouluopetukseen soitinten käytön, kouluorkesterit, nokkahuilunsoiton ja kaanonin. Hän korosti opetuksessa musiikin kokonaisvaltaisuutta, yhdisti laulun ja soiton sekä painotti kansanlaulujen osuutta opetuksessa. Sonninen seurasi musiikkikasvatuksen kansainvälisiä virtauksia ja toi maailmassa kiinnostusta herättäneen unkarilaisen Zoltán Kodályn kehittämän opetusmenetelmän Suomeen.

Sonninen on toimittanut monia tunnettuja koululaulukirjoja ja soittokokoelmia, kuten Laulan ja soitan, Musiikki I–IX, Soitamme yhdessä, Yhteissoiton perusteet ja 123 kaanonia.

Ahti Sonninen perusti vuonna 1972 maineikkaan Lapinlahden musiikkileirin, joka järjestetään edelleen vuosittain Lapinlahdella.

Professorin arvonimi myönnettiin säveltäjämestari Ahti Sonniselle vuonna 1974.

Monipuolinen kulttuurivaikuttaja

Ahti Sonninen tuotti uransa aikana monia taide- ja kansanmusiikin ohjelmia ja ohjelmasarjoja radioon ja televisioon sekä kirjoitti lehtiartikkeleita ja piti esitelmiä eri puolilla Suomea. Hän on vaikuttanut mm. seuraavien tapahtumien ja instituutioiden syntyyn: Itä-Suomen laulun päivät, Karjalan musiikkipäivät, Lapinlahti-päivät, Kuopion musiikkilukio, Sibelius-talo, Eemil Halosen museo.

Sonninen ehti toimia elämänsä aikana myös monissa taide-elämän luottamustoimissa, kuten Kansanmusiikkiseuran ja Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton (SULASOL) puheenjohtajana, Unkarin Liszt-seuran kutsujäsenenä, Savo-Seuran kunniajäsenenä.

Tuotanto

Sävellyksiä

• Helluntaihymni, kantaatti Vuosaaren kirkon vihkiäisiin 1980
• Suurkaupungissa, sarja pianolle 1953
• Preludio Festivo WSOY:n 75-vuotisjuhlaan 1953
• Tammenkaatajat, kantaatti 1953
• El amor pasa, laulusarja 1953
• baletti Pessi ja Illusia 1951–52
• radio-ooppera Merenkuninkaan tytär
• kantaatti Lyökämme käsi kätehen Kalevalan 100-vuotisjuhliin 1949
• Karjalan neidon lauluja 1948
• Sinfonisia tuokioita 1947
• 3 mieskuorolaulua 1947
• Juhannusyö, laulusarja 1946
• 7 laulua unkarilaisiin kansanrunoihin 1946
• Laululyhde lapsille 1939
• Juvenalia, pianon ja sellon yhteissoitto

Yksin- ja kuorolauluja

Kalevala-aiheisia teoksia laulusolisteille:

• Lemminkäisen äiti
• Iso tammi
• Kultaneidon taonta
• Kyllikin ryöstö
• Sammon taonta
• Tulen synty
• Karhun peijjaiset

Elokuvamusiikkia

• Ison miehen vierailu (1999)
• Pikku suorasuu (1962)
• Lumisten metsien tyttö (1960)
• Jangada (1957)
• Elokuu (1956)
• Tuntematon sotilas (1955)
• Kun on tunteet (1954)
• Maailmat kohtaavat – XV Olympiakisat Helsingissä 1952 (1952)
• Radio tekee murron (1951)
• Ratavartijan kaunis Inkeri (1950)
• Härmästä poikia kymmenen (1950)
• Maija löytää sävelen (1950)
• Kanavan laidalla (1949)
• Ruusu ja kulkuri (1948)
• Koskenkylän laulu (1947)

Lähteet

• Salmenhaara, Erkki: Sonninen, Ahti (1914–1984). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 24.3.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Ahti Sonninen Siilinjärven kunnan sivuilla.^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• Finnish Music Information Centre. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ahti Sonninen MusicBrainzissa. (englanniksi)