Örebron lääni
| Örebron lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Närke, Västmanland, Värmlanti, Länsi-Götanmaa ja Itä-Götanmaa |
| Maakäräjäkunta | Örebron läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Örebro |
| Perustamisvuosi | 1779 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Rose-Marie Frebran |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 8 503,94 km² |
| Väkiluku | 281 572 |
| – Väestötiheys | 33,1 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | T |
| – Läänikoodi | 18 |
Örebron lääni[3] (ruots. Örebro län) on lääni Vätternin pohjoispuolella ja Hjälmarenista länteen Keski-Ruotsissa. Lääni käsittää pääosin Närken maakunnan, suuren osan Västmanlandia sekä pienemmät osat Värmlantia ja Länsi-Götanmaata. Läänin pääkaupunki on Örebro. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Örebron läänin vaalipiirin.
Läänissä sijaitsevat Tivedenin ja Garphyttanin kansallispuistot.
Vuonna 2007 läänissä oli 1 058,99 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,4 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Örebron lääni on ollut olemassa kahtena eri aikana: vuosina 1639–1654 ja sen jälkeen vuodesta 1779.[6]
Ennen vuotta 1639 Örebron lääni oli osa Närken ja Värmlannin lääniä, joka koostui Närkestä, Värmlannista, Dalslandista ja nykyiseen Örebron lääniin kuuluvasta Västmanlandin osasta lukuun ottamatta Fellingsbron kihlakuntaa. Vuonna 1639 muodostettiin Örebron lääni, joka koostui nykyisen läänin alueesta Fellingsbron kihlakuntaa lukuun ottamatta. Fellingsbron kihlakuntaan kuuluneet Fellingsbro, Näsbyn ja Ervallan pitäjät siirrettiin lääniin kuitenkin jo vuonna 1640.
Vuosina 1642–1648 oli olemassa Järlen lääni, jonka nimenä oli myöhemmin Noran lääni. Sitä varten Örebron läänistä erotettiin Noran, Grythyttanin (Hälleforsin kanssa), Lindesbergin, Ramsbergin, Ljusnarsbergin ja Skinnskattebergin pitäjät. Västmanlandista lääniin tulivat Odensvin ja Malman neljänneskunnat. Värmlannin läänistä Järlen lääniin liitettiin Filipstadin kaupunki sekä Filipstadin, Karlskogan ja Varnumin pitäjät sekä Kroppin ruukki.
Jo vuonna 1648 läänistä erotetut osat yhdistettiin takaisin Örebron lääniin, jonka alue oli sen jälkeen suunnilleen sama kuin nykyisen läänin. Värmlanti liitettiin takaisin lääniin vuonna 1614 ja muodostettiin uudelleen Närken ja Värmlannin lääni. Vuonna 1779 Värmlannin lääni erotettiin jälleen omaksi läänikseen ja jäljellä olleesta osasta tuli Örebron lääni.
Vuonna 1878 osa Bon pitäjästä siirrettiin Regnan pitäjään Itä-Götanmaalla; samalla alueet vaihtoivat myös osaksi Itä-Götanmaan lääniä. Vuonna 1890 Fellingsbron pitäjästä liitettiin osia Västra Skedvin pitäjään Västmanlandin läänissä. Vastaavasti Rökneön ja Röknehuvudin saaret Västra Nyn pitäjästä Itä-Götanmaan läänissä liitettiin Örebron läänin Hammarin pitäjään. Vuonna 1900 osa Skinnskattebergin pitäjästä Västmanlandin läänissä liitettiin Ramsbergin pitäjää ja osa Ramsbergin pitäjästä Skinnskattebergin pitäjään. Vuonna 1950 siirrettiin vielä pieni alue Ljusnarsbergin pitäjästä Grangärden pitäjään Kopparbergin läänissä.
Vuonna 1951 koko Bjurtjärnin pitäjä liitettiin Värmlannin lääniin. Pieniä osia Godegårdin pitäjästä Itä-Götanmaan läänissä siirrettiin vuonna 1954 osaksi Hammarin pitäjäksi Zinkgruvanin yhdyskuntaa. Vuonna 1967 Örebron lääniin liitettiin Skaraborgin läänistä Tivedenin maalaiskunta, joka koostui entisistä Finnerödjan ja Tivedenin pitäjistä. Vuonna 1974 siirrettiin vielä jaetusta Glanshammarin maalaiskunnasta Götlundan pitäjä osaksi Arbogan kuntaa Västmanlandin läänissä.
-
Närken ja Värmlannin lääni vuosina 1654–1779 on merkitty sinisellä. Punaisella on Tiveden, joka liitettiin Örebron lääniin vuonna 1967. -
Örebron läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on tämän jälkeen muuttunut. Tiveden liitettiin Skaraborgin läänistä vuonna 1967. Glanshammarin maalaiskunnasta liitettiin Götlundan seurakunta Västmanlandin lääniin vuonna 1974.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakunaselitys: Värmlannin ja Västmanlandin vaakunoiden jakama kilpi, ja yläpuolen palkissa Närken vaakuna. (Ruotsiksi Sköld kluven av Värmlands och Västmanlands vapen och däröver i en ginstam Närkes vapen.)
Vaakuna vahvistettiin läänin käyttöön vuonna 1944 ja siinä ovat mukana lääniin kuuluvien maakuntien vaakunat. Myöhemmin Länsi-Götanmaan Tiveden on liitetty lääniin, mutta vaakunaa ei ole muutettu.
Maantiedettä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 Örebron läänissä sijaitsi 60 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[8] |
|---|---|---|
| 1 | Örebro | 107 038 |
| 2 | Karlskoga | 27 084 |
| 3 | Kumla | 14 062 |
| 4 | Lindesberg | 9 149 |
| 5 | Degerfors | 7 160 |
| 6 | Hallsberg* | 7 122 |
| 7 | Nora | 6 526 |
| 8 | Hällefors | 4 530 |
| 9 | Askersund | 3 887 |
| 10 | Laxå | 3 064 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat useampaan kuin yhteen kuntaan.[7]
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,0 | 1,9 | |
| jalostus | 24,3 | 24,3 | |
| palvelut | 72,7 | 72,7 | |
| tuntematon | 1,0 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 126 475 | 127 465 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 99,2 | ||
Valtiopäivävaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Örebron lääni kuuluu kokonaisuudessaan Örebron läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 12 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[14] |
Valittuja edustajia[15] | ||
| Maltillinen kokoomus | 24,01 | 3 | |
| Keskustapuolue | 5,38 | 0 | |
| Liberaalit | 6,26 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 6,16 | 1 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 38,83 | 4 | |
| Vasemmistopuolue | 5,65 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 6,50 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 6,11 | 1 | |
| Muut | 1,11 | 0 | |
| Yhteensä | 12 | ||
Maakäräjäkunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Örebron lääni kuuluu kokonaisuudessaan Örebron läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Örebron lääni on jaettu seuraaviin 4 vaalipiiriin:[16]
- Örebro läns Södra (12 kiinteää paikkaa)
- Örebro läns Västra (9 kiinteää paikkaa)
- Örebro-Lekeberg (32 kiinteää paikkaa)
- Örebro läns Norra (10 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[18] |
Valittuja edustajia[19] | ||
| Maltillinen kokoomus | 20,81 | 15 | |
| Keskustapuolue | 5,15 | 4 | |
| Liberaalit | 6,54 | 5 | |
| Kristillisdemokraatit | 6,29 | 4 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 44,40 | 31 | |
| Vasemmistopuolue | 6,22 | 4 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,30 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,92 | 4 | |
| Muut | 0,38 | 0 | |
| Yhteensä | 71 | ||
Läänin kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Örebron lääniin kuuluu nykyään 12 kuntaa. 1970-luvun kuntauudistuksen päätyttyä kuntia oli vain 11, kunnes Lekebergin kunta muodostettiin uudelleen vuonna 1995.
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[20] |
|---|---|---|---|
| 1814 |  Lekebergin kunta
|
Fjugesta | 7 223 |
| 1860 |  Laxån kunta
|
Laxå | 5 622 |
| 1861 |  Hallsbergin kunta
|
Hallsberg | 15 248 |
| 1862 |  Degerforsin kunta
|
Degerfors | 9 551 |
| 1863 |  Hälleforsin kunta
|
Hällefors | 7 140 |
| 1864 |  Ljusnarsbergin kunta
|
Kopparberg | 4 870 |
| 1880 |  Örebron kunta
|
Örebro | 137 121 |
| 1881 |  Kumlan kunta
|
Kumla | 20 510 |
| 1882 |  Askersundin kunta
|
Askersund | 11 134 |
| 1883 |  Karlskogan kunta
|
Karlskoga | 29 616 |
| 1884 |  Noran kunta
|
Nora | 10 429 |
| 1885 |  Lindesbergin kunta
|
Lindesberg | 23 108 |
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 lopussa 16,8 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 12,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 5 754 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 2,1 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 7 661 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 2,8 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 182 616 kruunua.[25]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]
- 0–17-vuotiaat: 20,1 %
- 18–64-vuotiaat: 59,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,2 %
Väestö maakunnittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Örebron läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 281 572 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[27] |
% |
|---|---|---|
| Närke | 195 520 | 69,4 |
| Västmanland | 46 604 | 16,6 |
| Värmlanti | 37 922 | 13,5 |
| Länsi-Götanmaa | 1 526 | 0,5 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Bertil Waldén: Örebro slott, s. 26-29. Örebro läns hembygdsförbund 1960.
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Regionförbundet Örebro (ruotsiksi)
- Länsstyrelsen Örebro län (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Örebro län (ruotsiksi)
