Graz

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. elokuuta 2007 kello 13.49 käyttäjän Danij84 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Graz
Grazin vaakuna Grazin sijainti Itävallan kartalla
vaakuna sijainti
Sijainti 47°04′13″N, 15°26′20″E
Valtio Itävalta
Osavaltio Steiermark
Väkiluku 250 099 (2006)
(320 000 esikaupunk.)
Pinta-ala 127,56 km²
Väestötiheys 1 960 as./km²
Korkeus 353 metriä
Kaupunginjohtaja Siegfried Nagl
Sivusto www.graz.at

Graz (sloveeniksi Gradec) on Itävallan toiseksi suurin kaupunki ja Steiermarkin pääkaupunki. Sen asukasluku oli vuonna 2006 250 099 asukasta. Grazin vanha kaupunki on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Grazin kellotorni

Maantiede

Sijainti

Grazin raatihuone

Graz sijaitsee Itävallan kaakkoisosassa lähellä Slovenian rajaa, noin 200 kilometriä Wienistä lounaaseen[1] ja 50 kilometriä Mariborista pohjoiseen. Kaupungin läpi virtaa Mur-joki. Grazia ympäröi Steiermarkille tyypillinen kukkulamaisema; kaupungin eteläpuolella on alankoa. Grazin korkein kohta on Plabutschin 763 metriä[2] korkea huippu. Kaupunkia ympäröi Graz-Umgebungin piiri.

Kaupunginosat

Grazin kaupunginosat

Graz on jaettu 17 Bezirkiin eli kaupunginosaan. Kaupunginosat ovat numeroituja, mutta päinvastoin kuin Wienissä, Grazissa kaupunginosista puhutaan niiden nimillä. Pinta-alaltaan suurin kaupunginosa on Andritz, kun taas Jakominissa on suurin asukasmäärä.

  1. Innere Stadt (Keskusta: Raatihuone, keskusaukio, kellotorni, ostoskatu Herrengasse)
  2. St. Leonhard (Teknillinen korkeakoulu)
  3. Geidorf (Kolme muuta yliopistoa)
  4. Lend (Rautatieasema)
  5. Gries (Työläiskortteli)
  6. Jakomini (Jakominiplatz, tärkeä raitioliikenteen solmukohta)
  7. Liebenau (Graz-Liebenaun stadion)
  8. St. Peter
  9. Waltendorf
  10. Ries
  11. Mariatrost (Mariatrostin basilika, pyhiinvaelluskohde)
  12. Andritz
  13. Gösting
  14. Eggenberg (Eggenbergin linna)
  15. Wetzelsdorf
  16. Straßgang
  17. Puntigam

Grazin kaupungin ulkopuolella sijaitsevia tärkeitä esikaupunkeja, jotka ovat käytännössä kasvaneet kaupunkiin kiinni, ovat muun muassa Seiersberg ja Feldkirchen bei Graz.

Ilmasto

Graz sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, mutta ilmastoon vaikuttaa myös Välimerenilmasto. Kaupungin sijainti Alppien kaakkoispuolella suojaa sitä Keski-Euroopan sääolosuhteista - sadevyöhykkeet saapuvat tyypillisesti etelästä.

Vuonna 2006 Grazin keskilämpötila oli 10,1°C. Kylmin kuukausi oli tammikuu (-3,4°C) ja lämpimin heinäkuu (22,3°C).[3]

Väestö

Näkymä Grazin vanhastakaupungista
Ferdinand II:n mausoleumi

Grazissa asuu 250 099 asukasta ja väestötiheys on 1 960,49 asukasta/neliökilometri.

Grazin väestöpyramidi jakaantuu niin, että alle 15-vuotiaita on 13,5 %, 15–59-vuotiaita 63,8 %; yli 59-vuotiaiden osuus väestöstä on 22,7 %. Naisia on väestöstä 52 %. Grazilaisten keski-ikä on 41,1 vuotta. Odotettu elinikä naisilla on 82,4 vuotta ja miehillä 76,2 vuotta.[4]

Väestönkehitys

Lähde: Statistik Austria[5]

Ulkomaalaiset

Grazin 250 099 asukkaasta 32 072 eli 13,1 % on ulkomaalaisia. Eniten ulkomaalaisia on Turkista, Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä Serbiasta. Prosentuaalisesti eniten ulkomaalaisia (25,7 %) asuu Griesin kaupunginosassa. Puhutuimmat kielet Grazissa saksan jälkeen ovat kroatia ja turkki.[6]

Hallinto

Hofgassen katu Grazin vanhassakaupungissa

Grazin poliittisesta hallinnosta on vastuussa kaksi tahoa: kaupunginvaltuusto (Gemeinderat) ja kaupunginhallitus (Stadtregierung). Väestö valitsee kaupunginvaltuuston viideksi vuodeksi, ja kaupunginvaltuusto puolestaan valitsee kaupunginhallituksen, johon myös kaupunginjohtaja kuuluu. Viimeiset kaupunginvaltuuston vaalit Grazissa pidettiin 26. tammikuuta 2003[7].

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa on 56 jäsentä viidestä puolueesta. Itävallan kansanpuolueella (ÖVP) on valtuustossa 21 paikkaa ja sosialidemokraattisella puolueella (SPÖ) 15 paikkaa. Kommunistisen puolueen (KPÖ) edustajia on 11; Vihreillä (Die Grünen) ja populistisella FPÖ:llä on molemmilla 4 paikkaa. Valtuustossa on myös yksi puolueeton jäsen[7].

Kaupunginvaltuuston jäsenet sekä jokaisen 17 kaupunginosan edustajat kokoontuvat kerran kuukaudessa Grazin raatihuoneessa. Istunnot ovat yleisölle avoimia.

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja

Grazin kaupunginjohtaja Siegfried Nagl kuuluu Itävallan kansanpuolueeseen (ÖVP). Kaupunginhallituksessa on 3 muuta saman puolueen edustajaa, 2 SPÖ:n edustajaa ja 2 KPÖ:n edustajaa. Hallitus kokoontuu kerran viikossa[8].

Palvelut

Grazin taideyliopiston päärakennus

Koulutus

Graz on merkittävä yliopistokaupunki, jonka yliopistoissa opiskelee 40 000 opiskelijaa. Kaupungin neljä yliopistoa ja niiden opiskelijaluvut:

  • Karl-Franzens-Universität, perustettu 1585 ja Itävallan toiseksi suurin yliopisto, 22 000 opiskelijaa [9]
  • Technische Universität, n. 9 000 opiskelijaa [10]
  • Medizinische Universität, n. 6000 opiskelijaa
  • Universität für Musik und darstellende Kunst, n. 1500 opiskelijaa

Lisäksi Grazissa toimii kaksi ammattikorkeakoulua.

Kirjastot

Grazissa toimii kaupungin ylläpitämä pääkirjasto, joka perustettiin vuonna 1895. Kirjasto on vuodesta 1995 sijainnut Griesin kaupunginosassa. Kirjastossa on niteitä yli 38 000[11]. Lisäksi Grazin kaupunginkirjastolla on viisi muuta toimipistettä ympäri kaupunkia (Gösting, Eggenberg, St. Leonhard, Geidorf ja Andritz) sekä Mediathek -niminen mediakirjasto, jolla on yli 15 000 niteen kokoelma videoita sekä CD- ja DVD-levyjä. Kaupungin alueella liikennöi myös kirjastoauto.

Grazin yliopiston kirjasto on Steiermarkin osavaltion suurin tieteellinen kirjasto.

Liikenne

Raitiovaunu Grazin keskusaukiolla

Grazissa toimii Grazin liikennelaitoksen (Grazer Verkehrsbetriebe) suunnittelema kattava julkinen liikenne. Sisäisen liikenteen merkittävä solmukohta on keskusaukion eteläpuolella sijaitseva Jakominiplatz. Tunnin voimassa oleva kertalippu maksaa Grazissa 1,70€. Grazissa ajetaan kahdeksan raitiovaunulinjaa ja kaksikymmentäneljä bussilinjaa. Lisäksi öisin liikennöi seitsemän yöbussilinjaa. Liikennelaitos vastaa myös Schlossbergille vievästä köysiradasta. Matkoja tehdään vuodessa noin 99 miljoonaa, joista yli puolet on raitiovaunumatkoja. Koko verkoston pituus on 337 kilometriä.[12]

Grazin rautatieasema (Graz Hauptbahnhof) sijaitsee Mur-joen länsipuolella, Itävallan eteläradan varrella. Asema on myös Steiermarkin itäradan päätepiste. Grazista lähtee junia säännöllisin väliajoin muun muassa Wieniin (n. 2,5h, suora yhteys joka toinen tunti), Zagrebiin (n. 4h, kaksi suoraa yhteyttä päivässä) ja Ljubljanaan (n. 3,5h, kaksi suoraa yhteyttä päivässä). Lisäksi Grazista on hyvät yhteydet Italiaan (vaihto Bruck an der Murissa). [13]

Graz sijaitsee eurooppateiden E57, E59 ja E66 varrella.

Grazin lentoasema sijaitsee kaupungin keskustan eteläpuolella. Muun muassa lentoyhtiöt Austrian Arrows, Lufthansa sekä Ryanair liikennöivät Graziin.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Schlossberg
Näkymä Schlossbergiltä, mukana modernin taiteen museo
Mariatrostin basilika
Kunsthaus yöllä
Stadtpark, taustalla kellotorni
Herrengasse, kaupungin tärkein ostoskatu

Graz levittäytyy Mur-joen itäpuolella sijaitsevan Schlossbergin ympärille. Vanhakaupunki, pääostoskadut sekä kaikki yliopistot sijaitsevat joen itäpuolella.

Schlossberg

Schlossberg eli linnavuori on 123 metrin korkeuteen[14] kohoava vehreä kukkula keskellä Grazin vanhaakaupunkia. Kaupunki on saanut nimensä linnavuoresta: alkuperäinen slaavilainen sana gradec tarkoittaa pientä linnaa. Schönbrunnin rauhansopimuksen jälkeen 1809 Napoleon I valloitti Schlossbergin, mutta ennen sitä kaupunkilaiset ostivat kellotornin omakseen, ja ranskalaiset säästivät sen. Schlossbergin huipulle vie useita metsäpolkuja, maanalainen hissi sekä köysirata (valmistunut 1894). Huipulle pääsee myös Schlossbergplatzilta lähteviä, 1914-1918 rakennettuja portaita pitkin. Schlossbergiltä näkee koko kaupungin sekä ympäröivää maisemaa.

  • Kukkulan tärkein nähtävyys on Grazin symboliksi muodostunut kellotorni, jonka erikoisuutena on minuuttiviisaria pidempi tuntiviisari.

Vanhakaupunki

Grazin vanhakaupunki lisättiin vuonna 1999 UNESCOn maailmanperintöluetteloon [15]. Punaiset katot ovat tunnusomainen osa vanhaakapunkia. Sen tärkeimmät nähtävyydet ovat:

Muu kaupunki

  • Herz-Jesu-Kirche on Grazin suurin kirkko ja sillä on maan kolmanneksi korkein kellotorni.
  • Eggenbergin linna on barokkipalatsi, jota ympäröi suuri puutarha.
  • Steiermarkin tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin kuuluu Grazin keskustan ulkopuolella sijaitseva Mariatrostin basilika.

Museoita

  • Grazin Kunsthaus on 2003 avattu modernin taiteen museo. Grazilaiset kutsuvat sitä lempinimellä "Friendly Alien" (ystävällinen avaruusolio).
  • Neue Galerie ja Alte Galerie
  • Landeszeughaus eli haarniskamuseo

Puistoja ja ulkoilualueita

Grazin pinta-alasta 40% on vihermaata, ja kaupungissa on hyvin paljon ulkoilumahdollisuuksia keskeisistä puistoista ympäröiviin metsiin.

  • Grazilaisten keskuspuisto eli Stadtpark levittäytyy vyömäisesti vanhankaupungin itäpuolelle.
  • Hilmteich on keskustan itäpuolella sijaitseva paikallisten suosima lampi, jota ympäröivät lukuisat kävely- ja lenkkeilypolut.
  • Mur-joen länsipuolella sijaitsee Plabutschin ulkoilualue, joka käsittää myös kaupungin korkeimman pisteen sekä 122 kilometriä vaelluspolkuja.

Toreja

  • Kaiser-Josef-Platz, oopperataloa vastapäätä, on keskustan merkittävin torialue, jossa on käyty kauppaa vuodesta 1928. Kauppatorin pinta-ala on melkein 5 000 neliömetriä.[16]
  • Lendplatz, Mur-joen länsipuolella, on myös tärkeä kauppatori.


Kulttuuri

2003 rakennettu keinotekoinen saari Murinsel

Graz oli vuonna 2003 Euroopan ainoa kulttuuripääkaupunki. Itävallan toiseksi suurimman oopperatalon lisäksi kaupungissa toimii kaupunginteatteri eli Schauspielhaus. Kesäisin järjestetään suuri musiikkifestivaali Styriarte.

Tunnettuja grazilaisia

Ystävyyskaupungit

Grazilla on seuraavat ystävyyskaupungit:

Lähteet

  1. ↑ Graz Tourismus: Ihre Anreise nach Graz
  2. ↑ Graz Tourismus: Zahlen, Daten, Fakten
  3. ↑ Land Steiermark: Klimadaten
  4. ↑ Land Steiermark - Wohnbevölkerung
  5. ↑ Statistik Austria: Bevölkerungsstand
  6. ↑ Graz Online: ausländische EinwohnerInnen - Statistik
  7. ↑ a b Graz Online: Der Gemeinderat
  8. ↑ Graz Online: Die Stadtregierung
  9. ↑ Karl-Franzens-Universität Graz - Facts & Figures
  10. ↑ TU Graz - Statistics and Reports
  11. ↑ Stadtbibliothek Graz - Hauptbibliothek
  12. ↑ GVB - Wir über uns: Zahlen und Daten
  13. ↑ ÖBB
  14. ↑ graz.net - Geschichte & Gegenwart
  15. ↑ UNESCO World Heritage Centre - City of Graz
  16. ↑ Graz Online - Bauernmarkt Kaiser-Josef-Platz

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Graz&oldid=3253729”