Graz

Graz
vaakuna sijainti
Sijainti	47°04′13″N, 15°26′20″E
Valtio	Itävalta
Osavaltio	Steiermark
Väkiluku	250 099 (2006) (320 000 esikaupunk.)
Pinta-ala	127,56 km²
Väestötiheys	1 960 as./km²
Korkeus	353 metriä
Kaupunginjohtaja	Siegfried Nagl
Sivusto	www.graz.at

Graz (sloveeniksi Gradec) on Itävallan toiseksi suurin kaupunki ja Steiermarkin pääkaupunki. Sen asukasluku oli vuonna 2006 250 099 asukasta. Grazin vanha kaupunki on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Grazin kellotorni

Maantiede

Sijainti

Grazin raatihuone

Graz sijaitsee Itävallan kaakkoisosassa lähellä Slovenian rajaa, noin 200 kilometriä Wienistä lounaaseen ja 50 kilometriä Mariborista pohjoiseen. Kaupungin läpi virtaa Mur-joki. Grazia ympäröi Steiermarkille tyypillinen kukkulamaisema; kaupungin eteläpuolella on alankoa. Grazin korkein kohta on Plabutschin 763 metriä korkea huippu. Kaupunkia ympäröi Graz-Umgebungin piiri.

Kaupunginosat

Grazin kaupunginosat

Graz on jaettu 17 Bezirkiin eli kaupunginosaan. Kaupunginosat ovat numeroituja, mutta päinvastoin kuin Wienissä, Grazissa kaupunginosista puhutaan niiden nimillä. Pinta-alaltaan suurin kaupunginosa on Andritz, kun taas Jakominissa on suurin asukasmäärä.

1. Innere Stadt (Keskusta: Raatihuone, keskusaukio, kellotorni, ostoskatu Herrengasse)
2. St. Leonhard (Teknillinen korkeakoulu)
3. Geidorf (Kolme muuta yliopistoa)
4. Lend (Rautatieasema)
5. Gries (Työläiskortteli)
6. Jakomini (Jakominiplatz, tärkeä raitioliikenteen solmukohta)
7. Liebenau (Graz-Liebenaun stadion)
8. St. Peter
9. Waltendorf
10. Ries
11. Mariatrost (Mariatrostin basilika, pyhiinvaelluskohde)
12. Andritz
13. Gösting
14. Eggenberg (Eggenbergin linna)
15. Wetzelsdorf
16. Straßgang
17. Puntigam

Ilmasto

Graz sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, mutta ilmastoon vaikuttaa myös Välimerenilmasto. Kaupungin sijainti Alppien kaakkoispuolella suojaa sitä Keski-Euroopan sääolosuhteista - sadevyöhykkeet saapuvat tyypillisesti etelästä.

Vuonna 2006 Grazin keskilämpötila oli 10,1°C. Kylmin kuukausi oli tammikuu (-3,4°C) ja lämpimin heinäkuu (22,3°C).

Väestö

Näkymä Grazin vanhastakaupungista

Ferdinand II:n mausoleumi

Grazissa asuu 250 099 asukasta ja väestötiheys on 1 960,49 asukasta/neliökilometri.

Grazin väestöpyramidi jakaantuu niin, että alle 15-vuotiaita on 13,5 %, 15–59-vuotiaita 63,8 %; yli 59-vuotiaiden osuus väestöstä on 22,7 %. Naisia on väestöstä 52 %. Grazilaisten keski-ikä on 41,1 vuotta. Odotettu elinikä naisilla on 82,4 vuotta ja miehillä 76,2 vuotta.

Väestönkehitys

• 1869: 98 229
• 1900: 168 808
• 1923: 199 578
• 1939: 208 016
• 1961: 237 080
• 1981: 243 166
• 1991: 237 810
• 2001: 226 244
• 2006: 250 099

Lähde: Statistik Austria

Ulkomaalaiset

Grazin 250 099 asukkaasta 32 072 eli 13,1 % on ulkomaalaisia. Eniten ulkomaalaisia on Turkista, Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä Serbiasta. Prosentuaalisesti eniten ulkomaalaisia (25,7 %) asuu Griesin kaupunginosassa. Puhutuimmat kielet Grazissa saksan jälkeen ovat kroatia ja turkki.

Palvelut

Grazin taideyliopiston päärakennus

Koulutus

Graz on merkittävä yliopistokaupunki, jonka yliopistoissa opiskelee 40 000 opiskelijaa. Kaupungin neljä yliopistoa ja niiden opiskelijaluvut:

• Karl-Franzens-Universität, perustettu 1585 ja Itävallan toiseksi suurin yliopisto, 22 000 opiskelijaa
• Technische Universität, n. 9 000 opiskelijaa
• Medizinische Universität, n. 6000 opiskelijaa
• Universität für Musik und darstellende Kunst, n. 1500 opiskelijaa

Lisäksi Grazissa toimii kaksi ammattikorkeakoulua.

Kirjastot

Grazissa toimii kaupungin ylläpitämä pääkirjasto, joka perustettiin vuonna 1895. Kirjasto on vuodesta 1995 sijainnut Griesin kaupunginosassa. Kirjastossa on niteitä yli 38 000. Lisäksi Grazin kaupunginkirjastolla on viisi muuta toimipistettä ympäri kaupunkia (Gösting, Eggenberg, St. Leonhard, Geidorf ja Andritz) sekä Mediathek -niminen mediakirjasto, jolla on yli 15 000 niteen kokoelma videoita sekä CD- ja DVD-levyjä. Kaupungin alueella liikennöi myös kirjastoauto.

Grazin yliopiston kirjasto on Steiermarkin osavaltion suurin tieteellinen kirjasto.

Liikenne

Raitiovaunu Grazin keskusaukiolla

Grazissa toimii Grazin liikennelaitoksen (Grazer Verkehrsbetriebe) suunnittelema kattava julkinen liikenne. Sisäisen liikenteen merkittävä solmukohta on keskusaukion eteläpuolella sijaitseva Jakominiplatz. Tunnin voimassa oleva kertalippu maksaa Grazissa 1,70€. Grazissa ajetaan kahdeksan raitiovaunulinjaa ja kaksikymmentäneljä bussilinjaa. Lisäksi öisin liikennöi seitsemän yöbussilinjaa. Liikennelaitos vastaa myös Schlossbergille vievästä köysiradasta. Matkoja tehdään vuodessa noin 99 miljoonaa, joista yli puolet on raitiovaunumatkoja. Koko verkoston pituus on 337 kilometriä.

Grazin rautatieasema (Graz Hauptbahnhof) sijaitsee Mur-joen länsipuolella, Itävallan eteläradan varrella. Asema on myös Steiermarkin itäradan päätepiste. Grazista lähtee junia säännöllisin väliajoin muun muassa Wieniin (n. 2,5h, suora yhteys joka toinen tunti), Zagrebiin (n. 4h, kaksi suoraa yhteyttä päivässä) ja Ljubljanaan (n. 3,5h, kaksi suoraa yhteyttä päivässä). Lisäksi Grazista on hyvät yhteydet Italiaan (vaihto Bruck an der Murissa).

Graz sijaitsee eurooppateiden E57, E59 ja E66 varrella.

Grazin lentoasema sijaitsee kaupungin keskustan eteläpuolella. Muun muassa lentoyhtiöt Austrian Arrows, Lufthansa sekä Ryanair liikennöivät Graziin.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Schlossberg

Näkymä Schlossbergiltä, mukana modernin taiteen museo

Mariatrostin basilika

Kunsthaus yöllä

Stadtpark, taustalla kellotorni

Herrengasse, kaupungin tärkein ostoskatu

Graz levittäytyy Mur-joen itäpuolella sijaitsevan Schlossbergin ympärille. Vanhakaupunki, pääostoskadut sekä kaikki yliopistot sijaitsevat joen itäpuolella.

Schlossberg

Schlossberg eli linnavuori on 123 metrin korkeuteen kohoava vehreä kukkula keskellä Grazin vanhaakaupunkia. Kaupunki on saanut nimensä linnavuoresta: alkuperäinen slaavilainen sana gradec tarkoittaa pientä linnaa. Schönbrunnin rauhansopimuksen jälkeen 1809 Napoleon I valloitti Schlossbergin, mutta ennen sitä kaupunkilaiset ostivat kellotornin omakseen, ja ranskalaiset säästivät sen. Schlossbergin huipulle vie useita metsäpolkuja, maanalainen hissi sekä köysirata (valmistunut 1894). Huipulle pääsee myös Schlossbergplatzilta lähteviä, 1914-1918 rakennettuja portaita pitkin. Schlossbergiltä näkee koko kaupungin sekä ympäröivää maisemaa.

• Kukkulan tärkein nähtävyys on Grazin symboliksi muodostunut kellotorni, jonka erikoisuutena on minuuttiviisaria pidempi tuntiviisari.

Vanhakaupunki

Grazin vanhakaupunki lisättiin vuonna 1999 UNESCOn maailmanperintöluetteloon . Punaiset katot ovat tunnusomainen osa vanhaakapunkia. Sen tärkeimmät nähtävyydet ovat:

• Grazin tuomiokirkko rakennettiin vuonna 1438 ja edustaa gotiikan tyylikautta.
• Keisari Ferdinand II on haudattu tuomiokirkon vieressä sijaitsevaan mausoleumiin. Keisari antoi italialaiselle hoviarkkitehdilleen tehtävän rakentaa mausoleumi vuonna 1614. Ferdinand haudattiin mausoleumiin 1637 ja grazilainen Johann Bernhard Fischer von Erlach suunnitteli sisätilat. Mausoleumi ja sen yhteyteen rakennettu Pyhän Katariinan kirkko on olennainen osa vanhankaupungin näkymää.
• Vuonna 1899 avattu Grazin oopperatalo on Itävallan toiseksi suurin oopperatalo.
• Kaupungin keskuspiste on Hauptplatz eli keskusaukio. Aukiolla on lukuisia pikaruokakojuja ja 1878 pystytetty Arkkiherttua Johannin patsas. Hauptplatzilla sijaitsee myös 1893 valmistunut Grazin raatihuone.
• Herrengassella sijaitseva Stadtpfarrkirche edustaa barokin tyylikautta.

Muu kaupunki

• Herz-Jesu-Kirche on Grazin suurin kirkko ja sillä on maan kolmanneksi korkein kellotorni.
• Eggenbergin linna on barokkipalatsi, jota ympäröi suuri puutarha.
• Steiermarkin tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin kuuluu Grazin keskustan ulkopuolella sijaitseva Mariatrostin basilika.

Museoita

• Grazin Kunsthaus on 2003 avattu modernin taiteen museo. Grazilaiset kutsuvat sitä lempinimellä "Friendly Alien" (ystävällinen avaruusolio).
• Neue Galerie ja Alte Galerie
• Landeszeughaus eli haarniskamuseo

Puistoja ja ulkoilualueita

Grazin pinta-alasta 40% on vihermaata, ja kaupungissa on hyvin paljon ulkoilumahdollisuuksia keskeisistä puistoista ympäröiviin metsiin.

• Grazilaisten keskuspuisto eli Stadtpark levittäytyy vyömäisesti vanhankaupungin itäpuolelle.
• Hilmteich on keskustan itäpuolella sijaitseva paikallisten suosima lampi, jota ympäröivät lukuisat kävely- ja lenkkeilypolut.
• Mur-joen länsipuolella sijaitsee Plabutschin ulkoilualue, joka käsittää myös kaupungin korkeimman pisteen sekä 122 kilometriä vaelluspolkuja.

Toreja

• Kaiser-Josef-Platz, oopperataloa vastapäätä, on keskustan merkittävin torialue, jossa on käyty kauppaa vuodesta 1928. Kauppatorin pinta-ala on melkein 5 000 neliömetriä.
• Lendplatz, Mur-joen länsipuolella, on myös tärkeä kauppatori.

Kulttuuri

2003 rakennettu keinotekoinen saari Murinsel

Graz oli vuonna 2003 Euroopan ainoa kulttuuripääkaupunki. Itävallan toiseksi suurimman oopperatalon lisäksi kaupungissa toimii kaupunginteatteri eli Schauspielhaus. Kesäisin järjestetään suuri musiikkifestivaali Styriarte.

Tunnettuja grazilaisia

• Wolgang Bauer (1941-2005), näytelmäkirjailija
• Karl Böhm (1894-1941), kapellimestari
• Johann Bernhard Fischer von Erlach (1656-1723), arkkitehti
• Alexander Girardi (1850-1918), näyttelijä
• Nikolaus Harnoncourt, kapellimestari (syntyi Berliinissä 1929 mutta vietti lapsuutensa Grazissa)
• Richard Heuberger (1850-1914), säveltäjä
• Inge Morath (1923-2002), valokuvaaja
• Jochen Rindt (1942-1970), kilpa-ajaja (vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Grazissa)
• Arnold Schwarzenegger (1947-), näyttelijä, kehonrakentaja ja Kalifornian kuvernööri (syntyi Thalin kylässä aivan Grazin ulkopuolella)
• Robert Stolz (1880-1975), säveltäjä ja kapellimestari
• Wilhelm Thöny (1888-1949), maalaaja ja graafikko

Ystävyyskaupungit

Grazilla on seuraavat ystävyyskaupungit:

• Coventry, Iso-Britannia, vuodesta 1948 (sopimus vuodesta 1957)
• Montclair, New Jersey, Yhdysvallat, vuodesta 1950
• Groningen, Alankomaat, vuodesta 1965
• Darmstadt, Saksa, vuodesta 1968
• Trondheim, Norja, vuodesta 1968
• Pula, Kroatia, vuodesta 1972
• Trieste, Italia, vuodesta 1973
• Maribor, Slovenia, vuodesta 1987
• Pécs, Unkari, vuodesta 1989
• Dubrovnik, Kroatia, vuodesta 1994

Lähteet

• Graz Online: Graz Info
• Graz Tourism: Sights to see

Aiheesta muualla

• Kaupungin viralliset kotisivut
• Grazer Verkehrsbetriebe